Huikea vuosikertakimara

Syksyä 2016 viinikerho aloitti huikealla kokemuksella. Jari Kalavainen jakoi kellaristaan 2 helmeä: Cono Sur Single Vineyard Block 23 Riesling -pullot kolmelta vuodelta: 2015, 2014 ja 2013. Punaviiniksi Jari oli valinnut portugalilaisen Quinta das Setencostasin pullot vuosilta 2012, 2011 ja 2010. Huikeaa!!

20160914_182057

Mukaan kerhoon oli saatu uusia kasvoja, Vesa ja Katja ja uudet näyttivät viihtyvän siinä missä vanhatkin näiden erojen äärellä. Rieslingeissä ero vuosikertojen välillä erottui jo väristä. Nuoret viinit vihersivät, kun taas jo tekeytynyt 2013 kellersi kultaisena luvaten meille 20160914_182738-768x432samettista voin vivahdetta. Ja näinhän se tuoksussakin oli aistittavissa. Nuoremmat tarjoilivat tuoksussa ja maussa hapokkaampia hedelmiä eli sitruksen makua sekä myös heleää kukkaista aromia. 2013 taas maistui tutun täyteläiseltä. Luonnehdintojen avulla löydettiin todellakin persikkaa ja jopa ananasta, jota hento petroli hieman vahvisti.

Erot oli suuria ja meille jokaiselle huolellisen maistelun edetessä huomattavissa. Hauskinta tietenkin oli rakkaan viiniopemme Mikan seuraaminen. Jo pulloja kaadettaessa Mika tärisi kuin mies nahkashortseissa tallomassa eisweineja (Jarin luonnehdinta). Hillitön innostelu muotoutui kuitenkin 2013 kohdalla liikutukseksi ja kyyneleiksi. Muistammehan kaikki mikä on Mikan lempirypäle…

No punaisessa kimarassa erot olivat hieman laimeampia. Portugalilainen kympin viini on kyllä hintaansa nähden aika mukava paketti. Värieroissa yllättäen 2011 näytti sinertävän 20160914_182743-768x432selkeämmin kuin nuorempi kollegansa. Liekö sekin joutunut polkemaan sitä jäistä eisweinia. Jokaisessa vuosikerrassa erotti mukavan taatelin ja luumun maut ryyditettynä pippurilla ja mausteilla. Vähitellen puolen tunnin hengittelyn jälkeen, mukaan tuli myös vaniljaa. 2010 löysin itse myös lakritsaisuutta.

Koska viininuorikkomme Katja oppi nopeasti tavoille, kuvaili hän tätä kimaraa ”rouhean elämän viininä, jonka kuuluisi olla saviruukussa. Tämä viini on nähnyt elämää.

Koska ainoa oikea sana tälle kerralle on huikeus, kirjaan näihin kansiin myös huippulöydön, jonka Mika oli onneksemme bongannut Valion sivuilta. Nimittäin Valion viime vuoden uutuuden Juhla cheddarin kerrottiin istuvan loistavasti Quintan seuraan. Oikeassa olivat!! Kaikki vuosikerrat täsmäsivät tämän jutun herkun kanssa.

20160914_195114

Varsin innokkaasti äidyttiin toisessa pöydässä kuvailemaan viinin ja juuston liittoa täydellisimmillään. Sitä, raikastaako juustoa viiniä, täydentääkö se kokemuksen vai jotain muuta, emme päässeet yksimielisyyteen. Mutta sehän ei haittaa. Olisihan silloin taas yksi intohimoisen keskustelun aihe vähemmän.

Kommentit pois päältä artikkelissa Huikea vuosikertakimara

Kesä yrittää jo vikitellä viinikerholaisia

 

Pari vuotta on tainnut vierähtää viinikerhon blogin päivittämisestä, mutta kesän korvilla avaamme arkiston lähteitä ja maistelemme kesäviinejä, jotka vuosien saatossa on todettu pettämättömiksi huipuiksi.

1

Kesän viineiksi oli Mika valinnut :

2 kuohuvaa: Trenton lahjan maailmalle eli Rotari viinin sekä Shampanjan Saint-Maurice

1 rosé viini: Santa Digna

2 valkkaria: Chilen huiput eli Leyda Sauvignon Blanc sekä Cono Sur Riesling 2014

1 punainen: Zenaton Ripassa Valpolicella Superiore 2011

2

”Jääkaapista kuuluu pulinaa, kun edam keskustelee goudan kanssa, mutta tällä kertaa gouda oli erittäin syvässä dialogissa Cono Surin kanssa!

1

Tutuista viinimauista löytyi herkkuja ja suosikeiksi löytyi porukalla Chileläiset valkoiset sekä aina pettämätön Ripassa. ”Hyvä kielisuudelma” totesi Aimo Cono Surista ja Leyda valittiin vuoden Pori Jazz viiniksi.

3

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Kesä yrittää jo vikitellä viinikerholaisia

Viinikerhon lentävät lauseet

Viinikerhon parasta antia ovat maistelun lomassa heitetyt spontaanit luonnehdinnat viinistä. Tässä taiteenlajissa ovat kunnostautuneet erityisesti ”viinisanasepot”  Aimo ja Jari.
Ihmiset aistivat viinin aina hyvin yksilöllisesti ja se heijastuukin näissä sloganeissa.

Tässä muutama herkullinen heitto (ihan voi tuntea maun ja fiiliksen kitalaessa ja kuulla naurunrämäkän):

”Liukas, mutta monimutkainen yhtälö” (Alata Vernaccia di San Gimignano 2009)

Shampanjaa ja mansikkakakkua”Arrogantti teinipoika – ei mahdu saappaisiinsa” (Santa Cristina 2011)
”Tylsä englantilainen herrasmies – kohtelias mutta epäkiinnostava” (Borgo Salcetino Chianti Classico 2009)

”Flamencotanssija Espanjasta, joka kulkee ohi katsomatta ketään” (Alpha Domus The Navigator 2008)

”Aamukasteinen strutsinsulka buuritalon nurkalla” (Bellingham The Bernard Series Whole Bunch 2012)
”1930-luvulta säilynyt savusauna” (Rust en Vrede Estate Cabernet 2010)

”Eka kerta elämässä, kun joku pyytää anteeksi sitä, että pöydässä on liian monta Chianti Classicoa.”
(Kalavaisen tokaisu Niskaselle, kun Toscanan viinien maistelu oli käynnistymässä 23.1.2013)

Kommentit pois päältä artikkelissa Viinikerhon lentävät lauseet

Kevät ja kuoharit!

Perinteeksi muodostunut JAMKin viinikerhon kuoharitasting järjestettiin jo kolmatta kertaa. Ja tietysti toukokuussa, jotta saadaan kupliva lähtö kevääseen.

Ohessa tastingin viinit. Oma suosikkini oli ”sievä”, lohenpunainen Taltarni, mutta esim. Rotari Riserva yllätti persoonallisuudellaan ja kasvisperäisellä bukeellaan.

Ja shampanjahan on aina sitä itseänsä! Tällä kertaa maistelimme Champagne Bonnair Brut Traditionia, jossa olivat edustettuna kaikki shamppanjarypäleet chardonnay 34%, pinot noir 34% ja pinot meunier 33%. Erittäin kuiva, keskihapokas, sitruksinen, omenainen, mineraalinen, hennon paahteinen.

terv. Annukka

Kommentit pois päältä artikkelissa Kevät ja kuoharit!

Toscanan punaiset helmet ensi keskiviikkona JAMKin viinikerhossa!

Pittoreskit maalaismaisemat. Hengästyttävät taideaarteet. Konstailemattoman herkullinen maalaiskeittiö.

Aistien mekka ja Italian sydän Toscana on kaikkea tätä – sekä tietysti toinen toistaan ihanampia punaviinejä, joita nautiskelemme ensi keskiviikkona 23.1. klo 18 JAMKIN VIINIKERHOSSA!

Toscanan punaiset ovat luonteikkaita, hapankirsikkaa uhkuvia, monimuotoisia ja elegantin hapokkaita viinejä, jotka ovat parhaimmillaan pöydän antimien seurassa. Yhä tasalaatuisemmiksi käyvien kansainvälisten viinien viidakossa Toscanan punaiset helmet ovat alkuperälleen tyypillisiä ja persoonallisia viinejä. Maakunnassa tuotetaan myös mielenkiintoisia ja upeita, perinteiset alkuperäsäädökset haastaneita ns. supertoscanalaisia viinejä sekä miellyttävän hapokkaita puna- ja valkoviinejä arkipäiväisempään käyttöön.

Toscana onkin varsinainen viinien runsaudensarvi, josta löytyy herkkuja joka mieltymykselle ja kukkarolle.

 

 

 

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Toscanan punaiset helmet ensi keskiviikkona JAMKin viinikerhossa!

Löytyikö viinien ja jouluruokien väliltä liittoa?

Kokoonnuimme maistelemaan kolmea valkoista ja kolmea punaista joululautasen kanssa. Lautasella oli kinkkua, rosollia ilman kermavaahtoa sekä graavia lohta.

Jouluruokien ja viinin liitto haussa

Italiasta Pinot Grigio St. Magdalena (13,37 e) oli aika kevyt, mutta sopi muutamien suuhun lohen kanssa. Rasvaisuutta se ei Mikan mukaan taittanut kuitenkaan riittävästi. Aimon sanoin: ”Kevytmielinen hentorakenteinen kaunotar”. Alko luonnehtii viinistä: Kuiva, hapokas, sitruksinen, kypsän omenainen, hennon keltaluumuinen, yrttinen.

Saksalainen Heitlinger Pinot Blanc (13,74 e) sopi  lohen kanssa kuulemma paremmin kuin ensimmäinen, vaikkei kaikki samaa mieltä olletkaan. Alkon luonnehdinta oli totta: Kuiva, hapokas, viheromenainen, sitruunainen, kevyen aprikoosinen, yrttinen. Tiesittekö muuten, että Pino blanc on Chardonnayn ujo pikkuserkku?

Italiasta tuli myös toinen valkoinen eli Planeta Chardonnay (19,90 e), joka oli kyllä persoonallinen viini, mutta aika ylihintainen. Alkon kuvaelman mukaan: Kuiva, hapokas, runsaan hedelmäinen, kypsän sitruksinen, aprikoosinen, mausteisen tamminen, runsas, pitkä.

Niskanen luennoi

Italiasta tuli myös ensimmäinen punainen Terre Augustee (8,85 e). Possu selätti alleen Augusteen. Alkon sanoin: Keskitäyteläinen, keskitanniininen, hapankirsikkainen, kypsän karpaloinen, yrttinen, mausteinen. Kyllä ehkäpä. Rypäleet: Sangiovese (75 %), Ciliegiolo (10 %), Syrah (10 %), Merlot (5 %). Muutamien sanoin rosollin kanssa sopi, mutta oikea ruoka löytyisi jostain vahvasta tomaattikastiketta sisältävästä pastasta….Yllättävän hyvin kävi kuitenkin kalan kanssa, joskin suosittelisin kuitenkin oikeasti jotain ihan muuta.

Don Camillo Sangiovese (10,89 e) oli edellistä pehmeämpi ja tanniinisempi eikä pahentanut possua ja rosollia, kalaa ehkä kyllä vähän.

Tapansa mukaan Mika oli valinnut lopuksi arvoa ja toi pöytään Ranskalaisen Marsannay La Morisotten (24,90 e). Viininä se oli taattua laatua, eikä sitä kannata tuhlata jouluruokiin :). Mielipiteitä oli kyllä muitakin.

Maistelun tulos: No liitto löytyi, vaikkakin hieman eripurainen se taitaa olla. Mielenkiintoinen kokeilu kuitenkin avasi esimerkiksi silmät punaviinin ja graavikalan mahdollisuuksista, joita kannattaisi kokeilla enemmänkin. Illan paras anti oli kuitenkin Mikan joululahja kerholle:

Bonuksena

Portviini
Quinta de la Rosa
Tonel 12 degrees– 10 old tawny
Ruokasuositus; makeat jälkiruoat, sinihomejuusto esim. piparkakun kanssa, tumma suklaa

Loistava, rusinainen ja täyteläinen, oikein pitkä jälkimaku. Muistutti Madeiraa, mutta ilman minkäänlaista äklömakeutta! Kerrassaan jumalten nektari, jota haluaisimme tilata. Tuottaja voisi ilmoittautua kerhoon!


Joulukuussa testaillaan kinkkuviinejä!

Mikä viini mätsää graavilohen ja mikä sikapossun kanssa? Sitä zuumaillaan joulukuussa. Tervetuloa mukaan uudet ja vanhat JAMKin viinikerholaiset! Myös avecit ovat tervetulleita!

Joulupöydän viinit nautitaan 12.12.2012 klo 18.00 Turbiinin viiniluokassa. Ilmoittautumiset mika.niskanen@jamk.fi.

terveisin Tonttu

Ps. Tämä marraskuun kolmas torstai on viininmaistajan kalenterissa aivan erityinen päivä: Le Beaujolais Nouveau est arrivé! Eihän Beaujolais Nouveau mikään suuri viini ole, mutta toisinaan pienikin on kaunista 🙂

Joulu tulla jollottaa - mitähän viiniä sitä joulupöytään ostaisi?

 

 

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Joulukuussa testaillaan kinkkuviinejä!

Riojan viini marraskuuta valoistuttamassa!

Hienoa, saimme taas uusia jäseniä viinikerhoon. Tervetuloa Rika!

Uusi jäsen

Rika kokeneiden maistajien Marjukan ja Tiinan seurassa.

Mika oli järjestänyt Riojan alueen viinejä maistiaisiksi. Pari valkkaria herätti lähinnä hämmennystä… mutta punaisissa päästiin jo viinin makuun. Samaa mieltä ryhmä oli siitä, että Riojan viinien tanniinit tasaantuvat pikkuhiljaa vuosien kuluessa pyöristäen hedelmäisyyden täyteläiseen lopputulokseen.

Mikan tarjoama Riojasta

Oikealta vasemmalle:

Castroviejo 100 % Tempranillo (= rypäle), mehumainen viini, mutta tanniinit kuivattivat kielen ja kitalaen!!!

Faustino V Reserva 2006 oli karpaloinen, viikunamainen, tallinen ja seetrinen (Jukka saa tuoda sikarilaatikon haistettavaksi, jotta me muutkin ymmärretään mistä on kyse)

Lan Rioja Gran Reserva 2004 taisi olla ryhmän suosikki. Maussa runsaasti viikunaa, hennosti nahkaa, erittäin täyteläinen ja sopivan tanniinen ja erittäin rodukas yksilö. Suosittelemme 20 euroa.

Coto de Imaz Gran Reserva 2001 osoittautui Kalavaisen sanoin ”liukkaaksi riojalaiseksi ketkuksi”. Maussa taatelia ja luumua, tummaa marjaa.

Kalavainen "ketkun" kimpussa

Kommentit pois päältä artikkelissa Riojan viini marraskuuta valoistuttamassa!

Pasi Loire ja Loiren laakson muita viinejä :)

Niskasen Mika juotatti meille erinomaisia loirelaisia herkkuja syksyn ekassa viinikerhossa elokuussa. Tässä  pullojonoa Pasin pään kera.

Mieleen ei nyt muistu yhtään kyseisessä illassa lausuttua lentävää viinimietelausetta (varmasti niitä kyllä sinkoili). Tilanteeseen kuin tilanteeseen käy kuitenkin perusviininharrastajan toteamus: IN VINO VERITAS!

Kommentit pois päältä artikkelissa Pasi Loire ja Loiren laakson muita viinejä :)

Rhonen laaksosta löytyi vaaleita tyttöjä ja Miles Davis

10.10.2012 JAMKin viinikerhossa kokoonnuttiin Rhonen laakson viinien ääreen. Mika oli valinnut kolme vaaleaa ja kolme punaista tutustuttavaksemme:

Valkoviinit

  • La Vieille Ferme Blanc, 8,99 euroa Rypäleet: Grenache Blanc (30 %), Bourboulenc (30 %), Ugni Blanc (30 %), Roussanne (10 %) (2011)
  • Belleruche Blanc,  11,89 euroa Rypäleet: Grenache blanc, Clairette, Bourboulenc  (2011)
  • Cellier des Princes Châteauneuf du Pape, 0,75 l, 24,90 euroa Rypäleet: Grenache Blanc (65 %), Clairette (15 %), Bourboulenc (5 %), Roussanne (5 %)

Vieille Ferme Blanc ei nostattanut makuhermoja sfääreihin, ja Aimon sanoin kyseessä on: ”Vaalea hento tyttö, jolla on pitkät kynnet”

Bellerche lupasi jo vähän parempaa kohtuullisen hienostuneella maulla.

Papen viini kuitenkin vei pisteet ja ravisteli makuhermoja kuin ”Miles Davis kylmässä talviaamussa”.

Valkoiset Rhonelaiset olivat kaiken kaikkiaan hieno kokemus, sillä rypäleet olivat paljolti uusia tuttavuuksia ja oma makumaailma täytyy kokeilla kotona uudestaan.

Punaviinit

  • Vallis Queyras, 6,88 euroa Rypäleet: Grenache Noir (70 %), Syrah (30 %)   (2011)
  • Cave de Tain Crozes Hermitage, 14,49 euroa Rypäleet: Syrah (100 %)   (2008)
  • Châteauneuf-du-Pape Domaine du Vieux Lazaret, 25,90 euroa Rypäleet: Grenache Noir, Syrah, Mourvèdre, Cinsault (2009)

Vallis Queyras herättelee näin jälkeen päin vain kysymyksiä, onko muilla mielenkiintoista sanottavaa?

Crozes Hermitage nousi monen suosikiksi punaisista. Rhonen maa oli jättänyt muhevan maun viiniin ja jonkun lentävän tarinoijan mukaan ”leuka hankasi peltoa” tämän viinin äärellä.

Punainen Pappi ei myöskään pettänyt odotuksia, vaikka ei ehkä tuonut tuon alueen viinejä maistaneille kovin paljoa uutta. Vai mitä mieltä olette?

Hyviä oli taas kerran viinit ja niiden lisäksi matkaan jäi ehkä legendoiksi nousevia lentäviä lauseita!

Kommentit pois päältä artikkelissa Rhonen laaksosta löytyi vaaleita tyttöjä ja Miles Davis

css.php