Digitalisoituminen kouluissa

Miksi koulun pitää digitalisoitua?

Voimassa oleva opetussuunnitelma painottaa tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä kaikissa oppiaineissa. Kuilu eri koulujen digitalisoitumisen asteessa on suuri. Osassa kouluista opetusvälineenä on perinteiset ruutuvihko, piirtoheitin ja liitutaulu. Osassa kouluista hyödynnetään oppilaiden omia puhelimia tai tablet-tietokoneita. Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus saada koulut tasa-arvoiseen asemaan digitalisoitumisen suhteen. Jos opetus on onnistunut ennenkin perinteisillä välineillä, miksi tietoteknisiä laitteita tarvitaan? Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) mukaan erilaisilla digitaalisilla laitteilla pystytään innostamaan oppilaita opiskelemaan uudella tavalla.

Tiedon tallentaminen ja hakeminen tapahtuvat yritysmaailmassa digitaalisilla välineillä. Sen vuoksi myös koulujen, oppilaiden ja opettajien on opittava hyödyntämään digitaalista materiaalia. Digitaalisten välineiden avulla opetusta voidaan myös eriyttää. Osalla perinteiset menetelmät sopivat paremmin kuin taas osa oppilaista innostuu uudesta tavasta tehdä asioita. Lapset ja nuoret käyttävät digitaalisia laitteita koulun ulkopuolella aivan eri tavalla kuin ennen. Tämän vuoksi pelkästään perinteisten opiskelumetodien ja -välineiden käyttö opetuksessa eriyttää koulun normaalista elämästä.

Digitalisoituminen ja ammatillinen koulutus?

Ammatillisessa koulutuksessa, erityisesti ammattikorkeakouluissa, digitalisoitumisella pyritään opiskelijoiden nopeampaan siirtymiseen työelämään, mutta myös vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Oppimisympäristöjä, verkko-opetustarjontaa ja digitaalista koulutusyhteistyötä kehitetään jatkuvasti opintojen sujuvoittamiseksi. Tämä vaatii muutosvalmiutta niin koulutusorganisaatiolta kuin yksittäiseltä opettajalta ja opiskelijaltakin. Se vie resursseja opetuksesta ja edellyttää myös opiskelijalta enemmän aikaa perehtyä muuhun kuin opetettavaan aiheeseen.

Toisen asteen digitalisoimisesta puhuttaessa erityisen tärkeään asemaan nousee työelämäyhteistyö ja työelämän osaamistarpeisiin vastaaminen. Tehtävä on haastava, koska se vaatii tietoa siitä, minkälaisia osaamistarpeita opetettavien ammattialojen työmaailmassa on nyt ja tulevaisuudessa. Herää myös kysymys onko oppilaitoksilla edes valmiuksia tarjota tarvittavia digivalmiuksia, joita työelämä vaatisi? Avainasemassa onkin työssä oppiminen. Erilaiset työelämän kanssa yhteistyössä tehtävät projektit ja tutustumiskäynnit ovat hyödyksi. Opettajan teknologiaosaamisen ylläpitämiseksi oman alan töiden tekeminen säännöllisin väliajoin opetuksen lomassa tulee olemaan entistä tärkeämpää.

Miten digitalisoitumiseen suhtaudutaan?

Koulujen digitalisoitumista pidetään yleisesti hyvänä asiana, vaikka soraääniäkin on joukossa. Esiin nousseita huolen aiheita ovat mm. tasa-arvon toteutuminen sähköisessä oppimisessa eri koulujen ja koulun sisäisten ryhmien välillä. Esiin on nostettu myös huolenaiheita kouluille hankittavien laitteiden soveltuvuudesta ja oppilaiden sopeutumisesta digitaalisten laitteiden kanssa työskentelyyn. Nuorten oletetaan yleisesti olevan kiinnostuneita tietotekniikan käyttämisestä ja omaavan hyvät tiedot ja taidot laitteiden käyttämiseen. Yleisesti käyttöön levinnyt termi tällaisille nuorille on ”diginatiivi”. Oletus on kuitenkin osoittautumassa vääräksi. Kaikki nuoret eivät ole kiinnostuneita tietoteknisten laitteiden käytöstä oppitunneilla. Esimerkiksi liikunnan tunneilla moni pitää tabletin ja sillä hyödynnettävien sovellusten käyttöä järjen vastaisena.

Saatavilla olevien laitteiden määrä ja laitteisiin saatavilla olevien erilaisten ohjelmien ja sovellusten määrä on valtava. Laitteiden hankintaa rajoittaa koulukohtainen budjetti. Sovelluksissa ja ohjelmissa tarjontaa riittää sekä ilmaisten että maksullisten sovellusten saralla. Laitteiden mukana tulevat myös tekniset ongelmat. Teknisten ongelmien ratkaisuun voi ostaa ulkopuolista tukea tai yrittää ratkaista ongelmat nykyisillä resursseilla, esimerkiksi kouluttamalla koulun henkilökunnasta henkilön, joka pystyy ratkaisemaan yleisimmät ongelmat. Ala-asteella kyseisestä henkilöstä on käytetty nimistä ”bittiope”.  Peruskouluissa ei vielä ole edellytetty oppilailta omia tietoteknisiä laitteita, mutta korkeakoulu-asteella omien laitteiden vaatimus on jo arkipäivää. Esimerkiksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu alkoi edellyttää oppilailta omaa kannettavaa tietokonetta syksyllä 2017. Laitteiden lisäksi eriarvoisuutta aiheuttavat myös hyvin eri tasolla olevat tietoliikenneyhteydet. Vaikka koulussa olisikin hyvät tietoliikenneyhteydet, voi esimerkiksi haja-asutusalueella asuva oppilas kärsiä huonoista yhteyksistä kotona opiskellessaan.

Digitalisoituminen ja opettaja

Koulujen digitalisoituminen ei tapahdu vain sillä, että koulu tilaa pahvilaatikollisen tablet-tietokoneita. Opettajien on perehdyttävä laitteiden käyttöön, hankittava ja luotava niille sisältöä ja opittava hyödyntämään niitä osana opetusta. Osalle opettajista tietotekniset laitteet ovat ennestään tuttuja ja osalle ne ovat vielä suhteellisen tuntemattomia. Perehdytystä tarvitaan laitteiden käytössä, sisällön tuottamisessa ja opetuksen digitalisoimisessa. Perehdytyksen jälkeen jatkuva tuki ja lisäkoulutus ovat tarpeen. Koulujen on myös pyrittävä hyödyntämään sidosryhmien tukea digitalisoimisen kehittämisessä.

Opettajille digitalisoituminen voi aiheuttaa monenlaista stressiä ja huonontaa työhyvinvointia. Laitteiden kanssa kysymykseen tulevat ensimmäisenä osaaminen laitteiden käyttöön ja asenne uutta teknologiaa kohtaan. Opettajan opetustapa vaikuttaa myös tietoteknisten laitteiden käyttömahdollisuuksiin. Kuormittavuutta lisäävät myös oppilaiden osaamattomuus ja kiinnostuksen puute opettajan laatimia tehtäviä kohtaan. Digitalisoitumisesta, uusista teknologioista ja opetustavoista kiinnostuneet opettajat ovat vähemmän stressaantuneita. Työhyvinvointia voidaan parantaa erityisesti panostamalla teknologian saatavuuteen ja toimivuuteen.

Sanoma Pron teettämän tutkimuksen mukaan 93 prosenttia uskoo digitaalisen oppimateriaalin tekevän opetuksesta paljon monipuolisempaa ja innostavampaa. Toisaalta 43 % vastaajista oli sitä mieltä, että digitaalisia materiaaleja ja tietoteknisiä laitteita käytetään vielä liian vähän. Kyselyn perusteella opetusta pitäisi siis digitalisoida lisää. Digitalisoitumisen lisääntymisen esteenä on kuitenkin opettajien valmiudet ja halu muuttaa perinteistä opetusta. Kyselyn mukaan vain noin puolet opettajista näkee olevansa valmiina toteuttamaan tietoteknisiä taitoja painottavaa opetussuunnitelmaa.

Haasteellinen mahdollisuus

Opettajat kokevat siis digitalisoitumisen kuormittavaksi ja myöntävät, ettei ammattitaito ehkä riitä vielä toteuttamaan opetusta enemmissä määrin digitaalisena. Tämän hetken opettajat eivät ole syntyneet kännykkä kädessä, kun taas vastapuoli eli opiskelijat ovat käyttäneet digitaalisia välineitä aina.

Kuten Sanoma Pron tutkimus osoittaa, opetuksen digitalisoitumisen koetaan kuitenkin olevan mahdollisuus. Mahdollisuus kehittää opetusta ja toisaalta mahdollisuus myös huomioida erilaiset oppijat. Suomen koulutusjärjestelmää ja Suomessa järjestettävää koulutusta pidetään laadukkaana. Digitalisaation kautta laadukasta koulutustamme on mahdollista myös viedä ulkomaille. Myös maamme teknologiateollisuus kokee digitalisaation mahdollisuutena, IoT (Internet of Things) on päivän sana.

Näihin huutoihin on koulutusmaailman vastattava. Ja pikaisesti, jos aiomme pysyä huipulla. Vaikka se vaatisikin hieman lisäponnisteluja.

 

Tekstin kirjoittanut ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelijat:

Ville Kakkonen, Emmi Kallio, Minna Männikkö, Tarja Seppänen ja Miia Vilve

 

Kirjoituksessa käytetyt lähteet:

  •  https://www.mtv.fi/lifestyle/koti/artikkeli/opetus-digitalisoituu-koulu-ei-voi-jaada-museoksi/5315882
  •  https://www.linkedin.com/pulse/koulujen-digitalisoituminen-siiloutumisen-tuomat-ja-sami-kuorilehto/
  •  https://kaks.fi/wp-content/uploads/2016/02/Pulpetista-tablettiin.pdf
  •  https://yle.fi/uutiset/3-7944979
  •  http://www.oph.fi/etusivu/102/0/tieto-_ja_viestintatekniikan_opetuskaytto_suomessa_muuta_eurooppaa_jaljessa
  •  https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/102027/TRIM_Research_Reports_24.pdf?sequence=1
  •  https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maaseutu/tutkimus-puolet-opettajista-ei-ole-valmiina-digitalisoitumiseen-1.68118
  •  http://verkkolehdet.jamk.fi/welhojaverkossa/archives/130
  •  https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/digiaika-oletko-opettajana-valmis-tulevaisuuteen/#.WqpqYoVOKUl
  •  https://www.ksml.fi/kotimaa/Lukiolainen-Koulujen-digiloikka-saanut-absurdeja-piirteit%C3%A4/941315
  •  https://www.mikrobitti.fi/2017/09/sipilan-hallitus-puskee-koulujen-digiloikkaa-lapset-eriarvoisessa-asemassa-opettajilla-turhautumista-ja-epatoivoa/
  •  https://hundred.org/en/media/saku-tuominen-hyva-paha-digiloikka
  •  https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/digiaika-oletko-opettajana-valmis-tulevaisuuteen/#.Wqpo54VOKUl
  •  http://www.amke.fi/media/amke_digitalisaationnykytilannekoulutuspalveluissa-1.pdf
  •  http://www.oph.fi/download/188475_ammatillisen_koulutuksen_digitalisaatio_ja_tyoelamayhteistyo.pdf
  •  https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/98085/Koivisto_Koivunen_Korpela_Kortelainen_Korvenranta_Pakarinen.pdf?sequence=2
  •  https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/102728/Huttunen_Tuovi.pdf?sequence=1

 

1 kommentti