InnoFlash-yhteistyössä ideoita tasavertaiseen siirtymiseen ammattikorkeakoulusta urapolulle

Eri värisiä lautapelinappuloita puisella alustalla

Naiset tasa-arvoisesti uralle – NAU! -hanke teetti Jyväskylän ammattikorkeakoulun InnoFlash-viikon toimeksiantona opiskelijoilla ideoita siihen, miten tutkinto-opiskelijoiden ammatti-identiteettiä voidaan kehittää ja urasuunnittelua tukea yhteistyössä työelämän kanssa. Miten korkeakoulussa saadaan tuettua eri aloilla opiskelijoiden tasavertaista siirtymistä työelämään ja valmiutta itsensä työllistämiseen yrittäjänä? Opiskelijoiden kehittämät konseptit liittyivät alumniyhteistyöhön, työnhakualustoihin, työelämälähtöisempiin projekteihin sekä opettajien ja opiskelijoiden osaamisen kehittämiseen aivan uusien kurssien keinoin.

Naiset tasa-arvoisesti uralle – NAU! -hanke edistää tasa-arvoa työelämän siirtymissä

NAU-hankkeen logoNAU!-hankkeen (ESR S21952, 1.3.2020-31.8.2022) päätavoitteena on edistää ja tukea naisten tasa-arvoista työelämään siirtymistä ja uralla etenemistä erityisesti tekniikan alalla, liiketaloudessa ja turva- ja riskienhallinta-alalla. Varsinaisia kohderyhmiä ovat kohdealojen naispuoliset korkeakouluopiskelijat ja korkeakouluista valmistuneet, korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstö sekä korkea-asteen ja toisen asteen koulutusorganisaatiot. Hankkeessa tuotetaan ja levitetään tutkittua tietoa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta sekä kehitetään sukupuolitietoista uraohjausta ja naisopiskelijoita hyödyttäviä opintojen aikaisia työelämäyhteistyön muotoja ja korkeakoulujen tasa-arvotyötä. Korkeakoulutettujen naisten urapolkuja ja yrittäjyyttä tuetaan yhdessä työelämän edustajien kanssa. NAU! lisää korkeakoulujen ja yritysten ymmärrystä yhdenvertaisuuteen liittyvistä rakenteista ja tiedostamattomista vääristymistä (unconscious bias). (Hankesuunnitelma.)

Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) on hankkeessa osatoteuttajana. Asiantuntijoina toimivat Johanna Pitkänen (Ammatillinen opettajakorkeakoulu, osatoteuttajan vastuuhenkilö), Virva-Liisa Pekkarinen (Ammatillinen opettajakorkeakoulu), Teija Palonen (Teknologia-yksikkö, 02/2021 saakka) ja Piia Hynynen (Teknologia-yksikkö, 03/2021 alkaen).

JAMKin InnoFlash-opiskelijat mukaan ideoimaan tasavertaisten urapolkujen tukemista yhdessä työelämän kanssa

Ajatus JAMKin tutkinto-opiskelijoiden osallistamisesta korkeakoulutettujen tasavertaisten urapolkujen tuen kehittämiseen syntyi hanketoimijoiden työkokouksen kahvipöydässä. Opiskelijoille voisi tarjota Innoflash-viikolla toimeksiannon – edustavathan tutkintoon opiskelevat JAMKin opiskelijat kuitenkin niin hankkeen kohderyhmää kuin myös hankkeen työskentelyn tavoitetta ja tarkoitusta. InnoFlash-viikon työskentely on tutkinto-opiskelijoiden pakollisiin perusopintoihin kuuluva JAMK InnoFlash, 2 op -niminen opintojakso. ”JAMK InnoFlashin aikana opiskelijat ratkovat todellisia työelämän ongelmia monialaisissa opiskelijatiimeissä, soveltaen käyttäjäkeskeistä ajattelua ja toimintamallia, jonka pohjalta luovat tiiminä asiakkaalle lisäarvoa tuottavia konsepteja” (JAMK Innoflash 2 op -opetussuunnitelma). Hankkeen asiantuntijan, Teijan, ideasta JAMKin NAU!-hanketoimijat ottivat kiinni, ryhtymällä työstämään toimeksiantoa InnoFlash-viikolla ratkaistavaksi kehityshaasteeksi.

NAU!-hankesuunnitelman mukaan Suomessa on monilla mittareilla sukupuolten mukaan vahvasti eriytyneet eli segregoituneet koulutusalat ja työmarkkinat. Jako miesten ja naisten töihin on säilynyt sitkeästi ja joillakin aloilla jopa vahvistunut. Kun katsotaan nais- ja miesopiskelijoiden jakautumista eri koulutusaloille, nähdään, että segregoituneimmat alat ovat vahvasti naisenemmistöiset terveys- ja hyvinvointialat ja kasvatusalat sekä miesenemmistöiset tekniikan alat ja tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT). (Hankesuunnitelma.)

Idean jalostaminen lähti liikenteeseen tapaamisilla JAMKin InnoFlash-viikon vastuuhenkilöiden kanssa, minkä jälkeen kehityshaasteesta muokattiin InnoFlash-toimeksianto. Sen ensimmäisenä otsikkona oli ”Miten korkeakoulussa saadaan tuettua eri aloilla naisopiskelijoiden tasa-arvoista siirtymistä työelämään ja valmiutta itsensä työllistämiseen yrittäjänä?”. Lopulliseksi versioksi tuo otsikko ei jäänyt, sillä jo toimeksiannon työstämisen aikana otsikko herätti paljon keskustelua ja hanketoimijat muokkasivatkin sitä useampaan kertaan. Toimeksiantoa haluttiin jalostaa tarkisteltavaksi naisten sijaan vielä laajemmin JAMKin tutkinto-opiskelijoihin. Näin haluttiin saada mahdollisimman monipuolinen, kattava ja runsas valikoima ideoista. Niinpä toimeksiannon otsikoksi jalostui ”Miten korkeakoulussa saadaan tuettua eri aloilla opiskelijoiden tasa-arvoista siirtymistä työelämään ja valmiutta itsensä työllistämiseen yrittäjänä?”

Toimeksiantoa hiottiin myös InnoFlash-viikon opiskelijoiden valmentajakolmikkona toimineiden JAMKin ja Gradian coachien kanssa. Heitä opiskelijoiden valmentajina ja ohjaajina pohditutti eniten termin ”tasa-arvo” tarkoitus tässä yhteydessä. Keskustelua herätti termien ”tasa-arvo” ja ”tasavertaisuus” tulkinta ja erovaisuus toisistaan. Niinpä otsikkoa muokattiin vielä kolmannen kerran: ”Miten korkeakoulussa saadaan tuettua eri aloilla opiskelijoiden tasavertaista siirtymistä työelämään ja valmiutta itsensä työllistämiseen yrittäjänä?”.

Toimeksiannon relevanttius Innoflash-viikon toimeksiantona mietitytti valmentajia sen ajankohtaisuuden näkökulmasta: olisiko tasa-arvoista työelämään siirtymistä pohdittava kuitenkin jo ennen valmistumisvaihetta? Valmentajakolmikon mielestä päätökset ala- ja uravalinnoista tehdään usein jo yläkoulussa tai toisella asteella. Toimeksiannon toinen puoli eli valmiudet itsensä työllistämiseen yrittäjänä nähtiin sen sijaan erityisen arvokkaana tutkittavana asiana. Alun empimisen jälkeen valmentajakolmikko hyväksyi yhdessä tuumin toimeksiannon ohjattavakseen InnoFlash-viikolleen.

InnoFlash-viikko toteutui 22.-26.3.2021 koronaepidemian rajoitukset huomioiden etäyhteydellä. Viikon aluksi maanantaina JAMKin hanketoimijat Johanna ja Piia esittelivät toimeksiannon lähes 90 opiskelijalle, jotka olivat jo valmiiksi ryhmäytyneet monialaisesti 6–7 hengen tiimeiksi toimeksiantoa työstämään. InnoFlash-viikon tiistaina opiskelijat suorittivat haastattelut, joissa jokainen opiskelija haastatteli ainakin 5 kohderyhmään kuuluvaa. Keskiviikkona oli vuorossa ideointipäivä, jota ohjaamassa Johanna ja Piia myös poikkesivat.

Jokainen tiimi työsti toimeksiannon pohjalta 3 konseptia, joista yhtä testasivat torstaina. InnoFlash-viikko huipentui perjantaina jokaisen tiimin osalta yhden lopputuleman esittelyyn sekä voittajan valintaan.

InnoFlash-opiskelijaryhmien 13 konseptia

Miten korkeakoulussa saadaan tuettua eri aloilla opiskelijoiden tasavertaista siirtymistä työelämään ja valmiutta itsensä työllistämiseen yrittäjänä?

InnoFlash-viikon lopputulemana NAU!-hanke sai opiskelijoilta 13 konseptin verran ideoita ja ajatuksia siitä, miten tutkinto-opiskelijoiden ammatti-identiteettiä voidaan kehittää ja urasuunnittelua tukea yhteistyössä työelämän kanssa, ja miten yrittäjyysosaamista ja valmiutta itsensä työllistämiseen voidaan vahvistaa. InnoFlash-viikon päätteeksi esitellyt konseptit liittyivät alumniyhteistyöstä työnhakualustoihin, työelämälähtöisempien projektien määrälliseen kasvattamiseen osana opintoja, sekä opettajien ja opiskelijoiden osaamisen kehittämiseen aivan uusien kurssien keinoin.

  • Alumnix-konseptissa opiskelijat kiinnitettiin työelämään luomalla yrityksille ammattikorkeakouluun suuntautuva suora kanava rekrytoida, verkostoitua ja toimia osana korkeakouluyhteisöä. Tähän konseptiin liittyvän selvityksen mukaan opiskelijat tarvitsevat tietoa alumnitoiminnasta paljon nykyistä enemmän. Konsepti sisälsi myös huikean idean jokaiselle opiskelijaryhmälle opintojen ajaksi nimettävästä omasta alumnista.
  • Nau-Tau -työnhakualusta keskittyi moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden nimissä tasavertaistamaan työnhakua mm. sukupuolen, iän ja etnisen taustan osalta anonyymien rekrytointien ja profiilien kautta. Konseptin taustaselvityksen mukaan opiskelijat ovat kyllästyneet, kun ”työtä ei vain saa”. Selvityksen mukaan myös työnhaun lähtökohdat ovat epätasa-arvoistavia.
  • Verkostoitumispalvelut-konsepti nosti esiin verkostoitumisen merkityksen työllistymisen tukena. Se parantaisi opintojen aikana verkostoja työelämään ja muihin opiskelijoihin. Tällaisia olisi mm. tutoreiden vetämät ja kaikille avoimet rekrytapahtumat, jotka ovat hauskoja, matalan kynnyksen paikkoja tavata ja verkostoitua.
  • Työelämän valmiudet -kurssilla opiskelijaa valmennettaisiin työelämään. JAMKissa tämän kurssin asiat ovat opiskelijoiden mukaan harmillisesti pirstaloituneet useammalle opintojaksolle, ”jos niihinkään”. Konseptiin liittyvän taustaselvityksen mukaan opiskelijat kokevat tarvitsevansa työelämän valmennusta nykyisen käytännön mukaisesti opintojen alkuvaiheen lisäksi myös valmistumisvaiheen kynnyksellä. Konsepti sisältäisi opiskelijan mukana kulkevan mentorin, joka sparraa opiskeluissa ja itsensä brändäämisessä.
  • Waldon portaat työelämään -konseptissa työharjoittelupaikat tehdään helpommin opiskelijoiden saavutettaviksi. Opiskelijat ja yritykset kohtaavat oppitunnilla nykyistä käytäntöä enemmän interaktiivisten case-ratkaisujen ja asiantuntijavierailujen merkeissä. Konseptin taustaselvityksen mukaan tällaisia opiskelijoiden ja yritysten kohtaamisia tulisi olla paljon nykykäytännettä enemmän opetuksessa mukana.
  • Verkkokursseihin liittyi myös konsepti Työelämäoikeus-kurssista. Tässä yhdistyy yrittäjyyden näkökulma ja työelämän pelisäännöt lain näkökulmaa painottaen. Työoikeus-kursseja opiskelijoiden mukaan on jo olemassa, mutta tämän konseptin myötä opiskeltavaksi tulisi nyt myös työelämäoikeus, jossa käsiteltäisiin ja otettaisiin puheeksi vaikeitakin asioita.
  • InnoFlash-viikolla syntynyttä verkkokurssitarjotinta täydensi Työelämän valmennuskurssi -niminen konsepti. Työelämän valmiuskurssi keskittyisi konkreettisen tietotaidon kasvattamiseen, jota opiskelija tarvitsee hakiessaan työtä. Konseptin taustaselvitykseen liittyen opiskelijoiden ulottuvilla on jo runsaasti kursseja mm. siihen miten yritys perustetaan, mutta kurssia siihen miten työtä haetaan ja mitä työelämä vaatii, oikeuttaa ja velvoittaa, ei heidän mukaansa ole.
  • Viikon voittajakonseptiksi valittiin Urasuunnittelun ja työelämän tukeminen -niminen 1 op kurssi. Tämä kurssi olisi pakollinen kurssi, joka kulkisi opiskelijan opintojen edistymisen rinnalla. Konseptiin sisältyvän taustaselvityksen mukaan opiskelijat eivät koe nykyisiä HOPS-keskusteluja hyödyllisinä, eivätkä opiskelijat halua koota tähän liittyvää osaamista valitsemalla opiskeltavakseen useita eri kursseja. Esimerkiksi Osaajana kehittyminen -kurssilla annetaan palautetta koulussa olemisesta sekä siitä mitä opintoja kannattaa valita. Konseptoitu uusi kurssi olisi työelämään siirtymisessä osaamista tunnistava ja tukeva kurssi, joka antaisi opiskelijalle työelämään valmistavaa palautetta.
  • OTTW – Operation Transition to Work -konsepti esitteli idean harjoittelun seurantaohjelmasta ammattikorkeakouluille ja toisen asteen ammatilliseen koulutukseen.
  • Työnhakutaitoja kehittävä konsepti keskittyisi parantamaan nimensä mukaisesti opiskelijoiden työnhakutaitoja ja vastaisi siten opiskelijoiden keskuudessa olevaan epävarmuuteen työelämään siirtymisessä. Konseptin taustaselvityksen mukaan osa haastatelluista koki tässä olevan ongelmia. Tämä konsepti vastaisi osaltaan myös erityisesti kulttuuri- ja/tai sukupuolisensitiivisyyden nimissä vähemmistöön kuuluvien henkilöiden työnhaun haasteisiin.
  • Projektikilpailut -konseptissa organisaatiot tuovat opiskelijoille toimeksiantoja paljon nykyistä käytäntöä enemmän. Tämä toisi opiskelijoiden arkeen mukaan enemmän verkostoitumista työelämän kanssa, sekä kokemusta projektinomaisesta työskentelystä ja työelämälähtöisiin kehittämistarpeisiin vastaamisesta.
  • Hybridiopinnot-konseptissa tuetaan työelämään tasavertaista ja helppoa siirtymistä. Myös tällä kurssilla keskitytään verkostoitumiseen ja käytännön oppimiseen.
  • Valmennusta opettajalle -konsepti puolestaan lähtisi kehittämään opiskelijan tasa-arvoisempaa työelämään siirtymistä kehittämällä tähän liittyvää opettajan osaamista ja valmentamalla siten siis opettajia.

Opiskelijat kaipaavat työelämäläheisyyttä ja selkeitä keinoja urasuunnitteluvalmiuksien vahvistamiseen – konseptista rakentuu verkkokurssi!

Edellä esiteltyihin konsepteihin liittyvät taustaselvitykset perustelivat selkeästi tarvetta lisätä työelämä- ja yrityslähtöisiä projekteja opintoihin paljon nykyistä enemmän. Opiskelijat tarvitsevat kootummin tietoa työelämästä, sillä hyödylliseksi koetun tiedon koetaan tällä hetkellä olevan pirstaloituneena useammalle kurssille, jos niillekään. Opiskelijat kokevat tarvitsevansa enemmän tietoa tasavertaisuudesta ja moninaisuudesta sekä tukea työllistymiseen.

Tämän Innoflash-toimeksiannon ideoinnin lopputulemana sai paitsi NAU!-hanke kohderyhmältään palautetta ja ideoita hankkeen toimenpiteen edistämiseksi mutta samalla myös JAMK arvokasta palautetta työelämäyhteistyön ja uraohjauspalveluiden kehittämiseksi. Opiskelijat totesivat monen InnoFlash-viikolla esitellyn konseptin kohdalla, että asioita kyllä käsitellään jossakin määrin, mutta ne ovat pirstaloituneet useammalle opintojaksolle, ja käsittely painottuu opintojen alkuvaiheeseen.

InnoFlash-viikon valmentajakolmikon palautteen mukaan aihe herätti InnoFlash-viikolla opiskelijoiden keskuudessa keskustelua poikkeuksellisen paljon. Aihe osoittautui toimeksiantona alun empimisestä huolimatta varsin tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Myös valmentajille tarjoutui mahdollisuus pohtia itse JAMKin työelämäyhteistyön tilaa ja kehittämisen tarvetta.

InnoFlash-viikon opiskelijoiden toimeksiannoista NAU!-hanketoimijat veivätkin välittömästi eteenpäin palautetta JAMKin sisällä. Voittaneen konseptin opiskelijaryhmä kutsuttiin esittelemään NAU!-hankekonsortiolle InnoFlash-voittokonseptiaan. Voittajakonseptin sisältämä ajatus opiskelijoiden urasuunnittelu- ja työelämätaitoja kehittävästä verkkokurssista saa myös tuulta siipiensä alle, sillä syyslukukaudella 2021 JAMKin NAU!-hanketoimijoiden on tarkoitus lähteä suunnittelemaan tästä konseptista oikeasti toteutettava verkkokurssi.

Opintojen aikana opiskelijan tai opiskelijaryhmän rinnalla kulkeva tukihenkilö nousi esille useammassa konseptissa. Tukea ja ohjausta sekä rinnallakulkemista selkeästi kaivataan opintoihin mukaan nykyistä käytäntöä enemmän. Jos opiskelijat kokevat urasuunnitteluun ja työelämätietoon liittyvien asioiden tulevan vastaan vain pieninä ”hippuina” opintojen joukossa, jolloin niitä on ehkä vaikeampi hahmottaa ja hyödyntää, voisiko näitä asioita selkeyttää vielä paremmin? Ehkä opintoihin ”upotettu” omien urasuunnitteluvalmiuksien kehittäminenkin tulisi myös sanoittaa ja tuoda esille selkeämmin?
Onkin huikeaa, että meillä on valtavan idearikkaita ja sanavalmiita opiskelijoita sekä InnoFlashin kaltainen formaatti, jotka tuottavat lyhyessä ajassa perusteltuja, tarvelähtöisiä ja raikkaita toimintamalleja.

Kirjoittaja:

Johanna Pitkänen
asiantuntija, NAU!-hankkeen JAMKin osatoteutuksen vastuuhenkilö
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu

Lähteet:

Hankesuunnitelma. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus: Naiset tasa-arvoisesti uralle – NAU! Viitattu 11.5.2021. https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=S21952.

JAMK InnoFlash, 2 op – ZZPP0740. Opetussuunnitelma, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 8.5.2021. https://opetussuunnitelmat.peppi.jamk.fi/fi/course_unit/ZZPP0740.

ESR-logot
Hanke toteutetaan Euroopan sosiaalirahaston tuella.

Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Naiset tasa-arvoisesti uralle – NAU! -hanke toteutetaan 1.3.2020-31.8.2022. Hankkeen päätoteuttaja on Tampereen ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajat ovat: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy, Laurea-ammattikorkeakoulu Oy, Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto, Tekniikan Akateemiset ry, Aalto-korkeakoulusäätiö sr ja Tampereen korkeakoulusäätiö sr. Hankkeen päätavoitteena on edistää ja tukea naisten määrällisesti ja laadullisesti tasa-arvoista työelämään siirtymistä ja uralla etenemistä. Hankkeessa keskitytään erityisesti tekniikan alaan, lisäksi mukaan otetaan liiketalous sekä turva- ja riskienhallinta-ala. Varsinaisia hankkeen kohderyhmiä ovat kohdealojen naispuoliset korkeakouluopiskelijat ja korkeakouluista valmistuneet; korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstö; korkea-asteen ja toisen asteen koulutusorganisaatiot; hankkeeseen osallistuvat yritykset ja niiden henkilöstö.

Projektin toteuttajien logoja