Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4, ty\u00f6markkinat ja yhteiskunta ovat jatkuvassa muutoksessa. Aikaisemmin niin tavalliset lineaariset koulutukselliset ja ammatilliset polut ovat h\u00e4vinneet, samoin kuin monet perinteiset ammatitkin. Nykykoululaiset aloittavat ty\u00f6uransa tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4, kuinka monta eri ammattia he joutuvat el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana hankkimaan.<\/p>\n
Opinto-ohjaus ja uraohjaus ovat merkitt\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 ty\u00f6llistyvyyden ja oppijoiden taitojen lis\u00e4\u00e4ntymisen kannalta. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4tietous pit\u00e4isi sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 kaikkien kouluasteiden opetukseen. Melko usein oletetaan virheellisesti, ett\u00e4 ammatillisen koulutuksen opiskelijat ovat tehneet tietoisen valinnan tulevasta ammattialastaan, koska ovat saaneet riitt\u00e4v\u00e4sti hyv\u00e4\u00e4 informaatiota ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja ammatteihin liittyen jo perusopetuksessa. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, ett\u00e4 opiskelualan valinta tehd\u00e4\u00e4n puutteellisin tiedoin ja p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen vaikuttavat erilaiset tekij\u00e4t, joilla ei ole yhteyksi\u00e4 nuoren vahvuuksiin, mielenkiinnon kohteisiin tai motivaatioon. (ELGPN 2014; Cedefop 2016)<\/p>\n
Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu on mukana Erasmus+ -hankkeessa, jossa tavoitteena on lis\u00e4t\u00e4 perusopetuksen oppilaiden ja toisen asteen opiskelijoiden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4tietoutta ja valmiuksia tehd\u00e4 hyvin informoituja ja harkittuja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 jatko-opintoihin tai ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirtymiseen liittyen.\u00a0 Opettajakorkeakoulun lis\u00e4ksi hankkeessa on toimijoita Hollannista (perusopetus), It\u00e4vallasta (perusopetus ja toinen aste, elinkeinoel\u00e4m\u00e4) sek\u00e4 Iso-Britanniasta (ammatillinen toinen aste ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4).<\/p>\n
Ammatillisen opettajakorkeakoulun rooli hankkeen alussa oli tuottaa taustamateriaalia kehitt\u00e4misty\u00f6n tueksi. Hankkeen jyv\u00e4skyl\u00e4l\u00e4iset toimijat, Anne Lepp\u00e4nen ja Seija Koskela, laativat aluksi webropol-kyselyn muille toimijoille. Kyselyn avulla kartoitettiin jo k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevia menetelmi\u00e4 oppijoiden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4tiedon lis\u00e4\u00e4miseksi. Jo aikaisemmat tutkimukset (ks. esim. ELGPN Research Paper No. 1) osoittavat, ett\u00e4 toisin kuin monen muun maan peruskoululaiset, suomalaisnuoret saavat koulussa varsin paljon tietoa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja ovat useimpien muiden maiden koululaisia enemm\u00e4n urasuunnittelutaitoja lis\u00e4\u00e4vien ohjauksellisten toimenpiteiden piiriss\u00e4. Webropol-kyselyn tuloksena selvisi, ett\u00e4 hankkeessa mukana olevissa maissa toteutettiin useita erilaisia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4tietoja lis\u00e4\u00e4vi\u00e4 toimenpiteit\u00e4, mutta ne olivat usein sattumanvaraisia ja riippuvaisia oppilaitoksen tai opettajien kiinnostuksesta teemaan \u2013 suomalaiseen tapaan suoraan opetussuunnitelmiin tai toteutussuunnitelmiin niit\u00e4 ei ollut sidottu.<\/p>\n
Kyselyn tulosten perusteella jamkilaiset p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n muille osallistujatahoille suosituksia oppijoiden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4tietouden lis\u00e4\u00e4miseksi. Osa suosituksista vaatii suuria rakenteellisia muutoksia opetussuunnitelmatasolla tai merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 opinto-ohjaajien koulutuksen uudistamista, osa on helpommin toteutettavissa oppilaitoksen toimintoja kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Yksi n\u00e4ist\u00e4 helpommin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettavista keinoista on opettajien oman ty\u00f6el\u00e4m\u00e4tiedon lis\u00e4\u00e4minen ja t\u00e4m\u00e4n tiedon v\u00e4litt\u00e4minen oppijoille. Tulee kuitenkin pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4inen interventio ei ole ohjauksen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4tuntemuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta riitt\u00e4v\u00e4 sellaisenaan (Hooley et al. 2012; (Nunes Janeiro, Mota & Ribas 2014), vaan tarvitaan suunniteltua ja systemaattista kehitt\u00e4mist\u00e4 yhdess\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edustajien kanssa.<\/p>\n
Hanke jatkuu viel\u00e4 vuoden ajan ja on mielenkiintoista seurata, mill\u00e4 tavoin eri osallistujatahot huomioivat suositukset oman toimintansa kehitt\u00e4misess\u00e4. Seuraava toimijoiden kokous on lokakuussa It\u00e4vallasssa ja silloin hanketoimijat saavat kuulla elinkeinoel\u00e4m\u00e4n edustajien n\u00e4k\u00f6kulmia ja toiveita yhteisty\u00f6n ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4tietouden parantamiseksi.<\/p>\n
Teksti:<\/strong> Seija Koskela<\/p>\n <\/p>\n L\u00c4HTEET<\/p>\n Cedefop, 2016. Labour market information and guidance. Luxembourg: Publication Office of the European Union. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4, ty\u00f6markkinat ja yhteiskunta ovat jatkuvassa muutoksessa. Aikaisemmin niin tavalliset lineaariset koulutukselliset ja ammatilliset polut ovat h\u00e4vinneet, samoin kuin monet perinteiset ammatitkin. Nykykoululaiset aloittavat ty\u00f6uransa tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4, kuinka monta eri ammattia he joutuvat el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana hankkimaan.<\/p>\n","protected":false},"author":871,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[546],"tags":[28,32145,32170],"class_list":["post-1333","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tyoelamayhteistyo","tag-ohjaus","tag-ohjausosaaminen","tag-tyoelamayhteistyo-2"],"acf":false,"yoast_head":"\n
\nHooley, T., Marriott, J., Watts, A.G. & Coiffait, L. 2012. Careers 2020: Options for future careers work in English schools. London: Pearson.
\nLifelong Guidance Policy Network Development: A European Resource Kit, 2014. ELPGN Tools No. 1
\nNunes Janeiro, I., Mota, L.P.\u00a0 & Ribas, A.M. 2014. Effects of two types of career inventions on students with different career coping styles. Journal of Vocational Behaviour, 85(1): 115-124.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"