Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 muuttuu ja ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t muuttuvat. Useat ammatit poistuvat kokonaan robotiikan, digitalisaation ja teko\u00e4lyn my\u00f6t\u00e4, ja j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4v\u00e4 osa ammateista muuttaa muotoaan. Voimme vain ennustaa, mill\u00e4 aloilla tarvitaan kymmenen vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 uusia osaajia, emmek\u00e4 edes osaa kuvitella, millaisille uusille ammateille tulevina vuosikymmenin\u00e4 on tarvetta. On ennustettu, ett\u00e4 tulevaisuudessa yh\u00e4 useampi ty\u00f6ntekij\u00e4 saa leip\u00e4ns\u00e4 useasta eri paikasta \u2013 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olla palkkasuhteessa en\u00e4\u00e4 vain yhden ty\u00f6nantajan kanssa, vaan toimeentulo tulee useammasta eri paikasta ja ty\u00f6st\u00e4.<\/p>\n
Korkeakoulusta saa monipuoliset ja yleissivist\u00e4v\u00e4t ev\u00e4\u00e4t, jolloin ty\u00f6ntekij\u00e4n on mahdollista luoda omaa ty\u00f6uraansa haluamaansa suuntaan. On kuitenkin huomioitava, ett\u00e4 my\u00f6s ammatillisen toisen asteen koulutus on edelleen t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 asemassa. Tarvitaan tekij\u00f6it\u00e4, jotka omaavat tietyn alan p\u00e4tevyyden.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 blogiartikkelissa JAMK ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajaopiskelijat pohtivat keinoja riitt\u00e4v\u00e4n ja tasokkaan koulutuksen ja sit\u00e4 kautta osaavan ty\u00f6voiman takaamiseksi tulevaisuuden Suomessa.<\/p>\n
<\/p>\n
Rinteen hallitusohjelma on ottanut laajasti kantaa koulutuksen merkitt\u00e4vyyteen tulevaisuuden ty\u00f6ntekij\u00e4pulan ratkaisemiseksi, mutta my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi. Jopa rahoitusta asiaan on jossain m\u00e4\u00e4rin jo luvattu, ja n\u00e4in ollen pitk\u00e4\u00e4n k\u00e4dest\u00e4 suuhun -rahoituksen kourissa rimpuilleet kouluttajatahot saanevat hieman itselleen rahoitukseen my\u00f6s pelivaraa sen suhteen, ett\u00e4 voivat panostaa koulutuksen tosiasialliseen kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n
Olemme havainneet opetusalan arjessa, ett\u00e4 ammatillisen opettajan ty\u00f6ss\u00e4 tulisi olla enemm\u00e4n aikaa kehitt\u00e4miselle. Yksi mahdollisuus olisi benchmarkata ty\u00f6llisyyspolitiikkaa, jossa avuksi tulivat hallituksen jyvitt\u00e4min\u00e4 aktiivirahat ty\u00f6tt\u00f6mien palveluihin, ja laissa m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin haastattelemaan jokainen hakija-asiakas v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolmen kuukauden v\u00e4lein. Vastaavan kaltaista rahoitusta tarvittaisiin koulutuksen kehitt\u00e4misen tueksi nivelvaiheeseen, kun useita muutoksia on viety l\u00e4pi enemm\u00e4n ja v\u00e4hemm\u00e4n lopullisina. Toiminnan kehitt\u00e4minen j\u00e4\u00e4 valitettavasti puolitiehen, koska yhteiskehitt\u00e4miselle ei ole aikaa muutoksen hallinnan aiheuttamassa kiireess\u00e4, vaan jokainen yritt\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4, miten parhaiten taitaa (ja ehtii). T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 toimenpiteiden vaikuttavuus voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 lapsenkenkiin.<\/p>\n
Yhteisty\u00f6t\u00e4 ja kehitt\u00e4mistapoja toisen asteen koulutuksissa on alettu hakea aktiivisesti jo alueen (Etel\u00e4-Pohjanmaan) yrityksist\u00e4, joka tuntuu olevan hedelm\u00e4llisin maaper\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4. Ty\u00f6nantajat kaipaavat osaavaa ty\u00f6voimaa, mutta sit\u00e4 ei ole saatavilla, koska alueen ty\u00f6voimapula on t\u00e4ytt\u00e4 totta ja osaava ty\u00f6voima on jo ty\u00f6markkinoiden k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4. Erilaisia koulutusmahdollisuuksia on laajennettu yritysten osaavan ty\u00f6voiman saamiseksi my\u00f6s k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevilta ty\u00f6markkinoilta, kun lyhytt\u00e4 t\u00e4sm\u00e4-, muutos- ja rekrykoulutusta on r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6it\u00e4viss\u00e4 koulutustahojen kanssa melkein alalle kuin alalle. My\u00f6skin oppisopimuskoulutuksen byrokratiaa on helpotettu ja pyritty tuomaan l\u00e4hemm\u00e4s ty\u00f6nantajan tarpeita ja tarkoituksia.<\/p>\n
Tulevaisuudessa ty\u00f6voimapula ei ainakaan ole hellitt\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4in. Tuoreiden v\u00e4est\u00f6ennusteiden mukaan Suomi harmaantuu enn\u00e4tysvauhtia ja huoltosuhde on alam\u00e4ess\u00e4. Viidentoista vuoden kuluttua Suomessa ei ole en\u00e4\u00e4 yht\u00e4\u00e4n maakuntaa, jossa syntyisi enemm\u00e4n ihmisi\u00e4 kuin alueella kuolee, mik\u00e4li syntyvyys pysyy samalla tasolla. Vuonna 2040 ainoa kasvun maakunta olisi ennusteen mukaan Uudenmaan maakunta, joka sekin kasvaisi ainoastaan muuttovoiton takia.<\/p>\n
Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n toimittama ty\u00f6poliittinen aikakauskirja k\u00e4sitteli numerossa 2\/2019 koulutusasioita usealta kannalta. Heikki R\u00e4is\u00e4nen toi ilmi p\u00e4\u00e4kirjoituksessaan \u201cOsaaminen on hyv\u00e4 ty\u00f6kalu ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutoksissa\u201d, kuinka Suomen ty\u00f6markkinoilla on useita satoja tuhansia heikon osaamistason omaavia aikuisia, joiden mahdollisuudet ty\u00f6markkinoilla kasvaisivat heid\u00e4n osaamistasonsa parannuksesta. Sama ik\u00e4v\u00e4 osaamistason pommi kytee my\u00f6skin monissa pieniss\u00e4 yrityksiss\u00e4, jotka j\u00e4\u00e4v\u00e4t koko ajan teknologiakehityksen jalkoihin ja eiv\u00e4t uskalla ottaa uutta teknologiaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n
Maija Lyly-Yrj\u00e4n\u00e4isen ja Tallamaria Maunun artikkelin \u201cMiten ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 olevat kehitt\u00e4v\u00e4t osaamistaan?\u201d mukaan aikuiskoulutukseen hakeudutaan aktiivisesti: kansainv\u00e4lisen aikuistutkimuksen mukaan Suomi on OECD-maiden k\u00e4rkiluokkaa t\u00e4ss\u00e4, mutta ongelmana on koulutuksen keskittyminen. Korkeasti koulutetut ja ylemm\u00e4t toimihenkil\u00f6t hakeutuvat koulutuksiin muita ahkerammin, samoin naiset miehi\u00e4 enemm\u00e4n. My\u00f6s isojen ty\u00f6paikkojen vakituisessa ty\u00f6suhteessa olevat hakeutuvat koulutuksiin. Ongelma on, ett\u00e4 yli 55 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neet sek\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4asemassa olevat kokevat tarvitsevansa koulutusta v\u00e4hiten.<\/p>\n
Miten siis edist\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n mahdollista uutta toimenkuvaa tehtaalla, jossa tullaan investoimaan teknologiaan, mutta jossa ty\u00f6ntekij\u00e4asemasta vaativampiin teht\u00e4viin siirtyv\u00e4 henkil\u00f6 kokee oman osaamisen kehitt\u00e4misen tarpeettomana? Jotta koulutukseen hakeuduttaisiin tasaisemmin, pit\u00e4isik\u00f6 se linkitt\u00e4\u00e4 vaikka verotukseen verohelpotuksena? Mill\u00e4 kannustimella saataisiin ty\u00f6ntekij\u00e4taso innostumaan koulutuksesta? Pienetkin yritykset kykenev\u00e4t ketter\u00e4sti teknologialoikkaan, jos henkil\u00f6st\u00f6st\u00e4 l\u00f6ytyy intoa hakeutua koulutukseen ja kehitt\u00e4\u00e4 niin omaa kuin organisaation osaamista. Osaamisen kehitt\u00e4minen vie pienin askelin kohti tulevaisuuden ty\u00f6t\u00e4. Kukapa olisi 1800-luvulla osannut haaveilla vaikkapa tubettajan tai digitaalisen palvelumuotoilijan pestist\u00e4?<\/p>\n
Opiskelijat JAMK:n ammatillisesta opettajakorkeakoulusta<\/p>\n
Marjo Alaviitala, @marjoalaviitala<\/p>\n
Nina Lindgren<\/p>\n
Niina Lipponen, @NiinaLipponen<\/p>\n
Timo Per\u00e4l\u00e4<\/p>\n
Demos Helsinki 2017. Viisi teesi\u00e4 tulevaisuuden ty\u00f6st\u00e4. https:\/\/www.demoshelsinki.fi\/2017\/03\/08\/viisi-tee-sia-tulevaisuuden-tyosta-tyo-2040-skenaarioraportin-perusteella\/<\/a><\/p>\n Lyly-Yrj\u00e4n\u00e4inen, Maija & Tallamaria Maunu. Miten ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 olevat kehitt\u00e4v\u00e4t osaamistaan? Ty\u00f6poliittinen aikakauskirja 2\/2019. Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6. Viitattu 18.12.2019. http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-327-446-4\u00a0<\/a><\/p>\n R\u00e4is\u00e4nen, Heikki 2019. Osaaminen on hyv\u00e4 ty\u00f6kalu ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutoksissa. Ty\u00f6poliittinen aikakauskirja 2\/2019. Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6. Viitattu 18.12.2019. http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-327-446-4\u00a0<\/a><\/p>\n Tilastokeskus 2019. Syntyvyyden lasku heijastuu tulevaan v\u00e4est\u00f6kehitykseen. https:\/\/www.stat.fi\/til\/vaenn\/2019\/vaenn_2019_2019-09-30_tie_001_fi.html<\/a><\/p>\n