Moskovassa, Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, j\u00e4rjestettiin 20.-21.10.2021 kansainv\u00e4linen tieteellinen ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen konferenssi Inclusive education and society strategies, practices, resources (Inklusiivisen koulutuksen ja yhteiskunnan strategiat, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t, resurssit). Sen p\u00e4\u00e4j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 oli Ven\u00e4j\u00e4n federaation opetusministeri\u00f6 yhdess\u00e4 Unescon Tietotekniikan koulutusinstituutin ja Ven\u00e4j\u00e4n liittovaltion tutkimusyliopiston kauppakorkeakoulun kanssa. Jo kuudennen kerran j\u00e4rjestetty kansainv\u00e4linen konferenssi toimii asiantuntijafoorumina, jossa keskustellaan inklusiivisen koulutuksen kehitt\u00e4misest\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ja muissa maissa. Tavoitteena on tukea sosiaalista ja koulutuksellista inkluusiota. Konferenssi j\u00e4rjestettiin sek\u00e4 verkkov\u00e4litteisesti ett\u00e4 paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 Moskovan valtiollisen psykologian ja koulutuksen yliopistossa. Osallistuimme sen verkkov\u00e4litteiseen osuuteen.<\/p>\n
Konferenssi toimii keskustelufoorumina inklusiivisten prosessien kehitt\u00e4misstrategioille sek\u00e4 alustana, jossa esitell\u00e4\u00e4n hyvi\u00e4 inkluusiok\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 koulutuksessa. Se kokoaa yhteen tieteen, k\u00e4yt\u00e4nteiden ja kansalaisyhteiskunnan inklusiivisten prosessien kehitt\u00e4ji\u00e4 sek\u00e4 k\u00e4y tieteellist\u00e4 keskustelua sosiaalisen ja koulutuksellisen inkluusion teoreettisista ja metodologisista periaatteista. Konferenssi edist\u00e4\u00e4 osaltaan my\u00f6s kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ajatuksen jatkuvaa toteuttamista, joka edellytt\u00e4\u00e4 kansalaisten osallistumisen muotojen laajentamista ja instituutioiden uudistumista inkluusion edist\u00e4miseksi kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla, mukaan lukien koulutus, talous, kulttuuri ja vallitseva asenneilmapiiri. (Inclusive education and society 2021.)<\/p>\n
Osallistuimme t\u00e4h\u00e4n konferenssiin JAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun edustajina. Oma esityksemme konferenssissa k\u00e4sitteli suomalaista koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ja erityisesti inklusiivista ammatillista koulutusta. Esityksemme sijoittui konferenssin teemaosuuteen Diversity, equality and accessibility as strategic concepts and goals for the development of an inclusive society (Moninaisuus, tasa-arvo ja saavutettavuus strategisina k\u00e4sittein\u00e4 ja tavoitteina inklusiivisen yhteiskunnan kehitt\u00e4misess\u00e4).<\/p>\n
Teemaryhm\u00e4ss\u00e4mme esittelimme Suomen koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 keskittyen ammatilliseen koulutukseen ja erityisesti inkluusioon ja erityiseen tukeen. Teemaryhm\u00e4 keskittyi moninaisuuteen, tasa-arvoon ja saavutettavuuteen strategisina k\u00e4sittein\u00e4 ja tavoitteina inklusiiviselle yhteiskunnalle. Ryhm\u00e4ss\u00e4 esiteltiin inkluusion historiaa ja muotoja ja nykyhetken tilannetta Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Esiintyj\u00e4t k\u00e4sitteliv\u00e4t teemaa yhteiskunnan, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja koulutuksen n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n
Tarkastelimme, miten Suomessa ammatillisen koulutuksen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 m\u00e4\u00e4rittelee erityisen tuen ja vaativan erityisen tuen tarpeet (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531\/2017.) Inklusiivinen koulutus tarkoittaa paitsi koulutukseen p\u00e4\u00e4syn saavutettavuutta, my\u00f6s saavutettavuutta opiskelussa. Inkluusio tarkoittaa oppilaitoksen, sen politiikan, kulttuurin sek\u00e4 opiskelijoiden ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen muutosta (Euroopan erityisopetuksen kehitt\u00e4miskeskus 2012). Inkluusio liittyy my\u00f6s jatkuvan oppimisen tavoitteisiin kest\u00e4v\u00e4n kasvun ja ty\u00f6voiman uudistamisen my\u00f6t\u00e4. Esityksemme tarkoitus oli esitell\u00e4 inkluusiota ammatillisen koulutuksen sek\u00e4 sen mahdollisuuksien ja haasteiden kautta.<\/p>\n
Inkluusioperiaatteen mukaisesti ammatillisessa koulutuksessa tulisi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 erityist\u00e4 tukea kaikilla koulutusaloilla. L\u00e4hes yhdeks\u00e4ll\u00e4 prosentilla ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on erityisen tuen ja j\u00e4rjestelyiden tarvetta, ja erityist\u00e4 tukea saavien opiskelijoiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut tasaisesti vuodesta 2004. Kuusi prosenttia erityisen tuen nimetyist\u00e4 opiskelijoista opiskelee yleisess\u00e4 ammatillisessa koulutuksessa ja 1,2 prosenttia vaativan erityisen tuen oppilaitoksissa. (Vipunen.)
\nTutkinnon suorittamisen lis\u00e4ksi laajentunut oppivelvollisuus tukee jatko-ohjausta ja ty\u00f6llistymist\u00e4. Suomessa onkin muihin Euroopan maihin verrattuna korkea keski-ik\u00e4 ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla. T\u00e4m\u00e4 tuo omat haasteensa opetuksen eriytt\u00e4miseen, saavutettavuuteen ja inklusiiviseen opiskeluun, huomioiden kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ja jatkuvan oppimisen tavoitteet yksil\u00f6llisen tuen ja ohjauksen kautta. Tarkastelimme inklusiivista ammatillista koulutusta sen rakenteen, pedagogisten ratkaisujen ja jatkuvan oppimisen viitekehyksen kautta.<\/p>\n
Ammatillisen koulutuksen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 muuttui vuoden 2018 alusta. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4si koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4jien autonomiaa ja toi asiakasl\u00e4ht\u00f6isyyden k\u00e4sitteen koulutuksen ytimeen. Omassa esityksess\u00e4mme toimme esille my\u00f6s uudistuneen ammatillisen koulutuksen kontekstissa tehtyj\u00e4 v\u00e4it\u00f6stutkimuksia. Karusaari (2020) esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 asiakasl\u00e4ht\u00f6isyyden l\u00e4ht\u00f6kohta on opiskelijan ja ty\u00f6paikan edustajien ohjaaminen ja tukeminen heid\u00e4n teht\u00e4viss\u00e4\u00e4n mutta asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys ei ole t\u00e4ysin ongelmatonta, koska sit\u00e4 ei ole tutkittu ammatillisen koulutuksen kontekstissa, eik\u00e4 sit\u00e4 ole aikaisemmin m\u00e4\u00e4ritelty kasvatustieteess\u00e4 (Emt. 2020, 148, 166).<\/p>\n
Wenstr\u00f6m kirjoittaa v\u00e4it\u00f6skirjassaan, ett\u00e4 ammatillisen koulutuksen opettajien opettajien innostusta on tutkittu vain v\u00e4h\u00e4n huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 opettajien innostuksella ja sen merkityksell\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 rooli ty\u00f6n tavoitteiden saavuttamisessa. Tutkimukset ovat osoittaneet, ett\u00e4 opettajien innostuksella ja my\u00f6nteisell\u00e4 ja aktiivisella ty\u00f6otteella on yhteys opiskelijoiden oppimistuloksiin ja motivaatioon. Ammatillisen koulutuksen reformin j\u00e4lkeisess\u00e4 ajassa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnistaa, ett\u00e4 opettajat ovat oman ty\u00f6ns\u00e4 ja sen kehitt\u00e4misen parhaita asiantuntijoita. (Wenstr\u00f6m 2020, 14, 66, 73.) Pan (2020) puolestaan on tutkimuksessaan selvitt\u00e4nyt erityisopettajan rooleja ja teht\u00e4vi\u00e4 ammatillisessa erityisopetuksessa. H\u00e4n p\u00e4\u00e4tyy nelj\u00e4n osa-alueen malliin, joka korostaa opettajan moninaista teht\u00e4v\u00e4\u00e4. Ammatillisen erityisopettajan teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 korostuvat moninaiset roolit, moninaiset teht\u00e4v\u00e4t, monenlaiset haasteet sek\u00e4 moninaiset ihmissuhteet.<\/p>\n
Konferenssin luennoitsijoina ja alustajina oli toimijoita ja tutkijoita varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle. Inkluusiota k\u00e4sittelevi\u00e4 tieteenaloja olivat psykologia, kasvatuspsykologia, kehityspsykologia, kasvatustiede ja sosiaalitieteet. Siten my\u00f6s konferenssin esitysten ja keskusteluiden aiheet olivat moninaisia: erityisest\u00e4 tuesta v\u00e4hemmist\u00f6kansoihin kuuluvien henkil\u00f6iden identiteetin tukemiseen ja haavoittuvassa asemassa olevien lasten, nuorten ja huoltajien tukemiseen.<\/p>\n
Oma esityksemme toi esille suomalaisen ammatillisen koulutuksen oppimisen tuen eetoksen \u201ckaikki ohjaa, kaikki tukee\u201d. Saimme osallistujien esitt\u00e4m\u00e4n\u00e4 kysymyksen, kuinka opettajien t\u00e4ydennyskoulutus on j\u00e4rjestetty Suomessa. Osallistujia kiinnosti erityisesti erityisen tuen ja ohjauksen koulutus ja t\u00e4ydennyskoulutus jo ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 toimiville opettajille.<\/p>\n
Poikkeusolojen aiheuttamat muutospaineet ja sen my\u00f6t\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isten opettajien lis\u00e4\u00e4ntynyt osaaminen erityisen tuen j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4 my\u00f6s et\u00e4opetuksessa nousivat esille my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 konferenssissa. Oppilas- ja opiskelijahuollon kehitt\u00e4mishaasteet sek\u00e4 tarve lis\u00e4t\u00e4 koulupsykologien kanssa teht\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t moniammatillisen ty\u00f6n kehitt\u00e4misen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Eri j\u00e4rjest\u00f6jen puheenvuorot toivat esille n\u00e4kemyksi\u00e4 inkluusiokysymyksiin niin koulutuksen kuin yhteiskunnan rakenteidenkin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Saavutettavuus on edistynyt huomattavasti ja erityist\u00e4 tukea tarvitsevien oppilaiden ja opiskelijoiden asema parantunut. Kuitenkin paljon on viel\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 niin ymp\u00e4rist\u00f6n, palveluiden kuin tilankin tavoitettavuuden n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n
<\/p>\n
Jari Karttunen, lehtori, JAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu
\nTiina Parviainen, tuntiopettaja, JAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu<\/p>\n
Euroopan erityisopetuksen kehitt\u00e4miskeskus (2012) Osallistavan opettajan profiili, Odense, Tanska: Euroopan erityisopetuksen kehitt\u00e4miskeskus.<\/p>\n
Inclusive education and society: strategies, practices, resources 2021. VI international conference. Ministry of education of the Russian federation Moscow state university of psychology and education with National research university ”Higher school of economics” Information-about-conference.pdf (inclusive-edu.ru)<\/p>\n
Karusaari Riitta 2020. Asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys osaamisperusteisessa ammatillisessa koulutuksessa. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 273. https:\/\/lauda.ulapland.fi\/bitstream\/handle\/10024\/64059\/Karusaari.Riitta.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/p>\n
Laki ammatillisesta koulutuksesta 531\/2017. https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2017\/20170531
\nVipunen. Opetushallinnon tilastopalvelu. https:\/\/vipunen.fi\/fi-fi\/ammatillinen<\/p>\n
Pan, Cheng-Ju 2020. Special educational needs teachers in Finnish inclusive vocational education and training. Dissertation, Department of education, University of Jyv\u00e4skyl\u00e4. https:\/\/jyx.jyu.fi\/handle\/123456789\/72299<\/p>\n
Wenstr\u00f6m Sanna 2020. Enthusiasm as a driving force in vocational education and trainng (VET) teacher\u00b4s work. Defining positive organization and positive leadership in VET. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 269. http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-337-185-9<\/p>\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Moskovassa, Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, j\u00e4rjestettiin 20.-21.10.2021 kansainv\u00e4linen tieteellinen ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen konferenssi Inclusive education and society strategies, practices, resources (Inklusiivisen koulutuksen ja yhteiskunnan strategiat, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t, resurssit). Sen p\u00e4\u00e4j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 oli Ven\u00e4j\u00e4n federaation opetusministeri\u00f6 yhdess\u00e4 Unescon Tietotekniikan koulutusinstituutin ja Ven\u00e4j\u00e4n liittovaltion tutkimusyliopiston kauppakorkeakoulun kanssa. Jo kuudennen kerran j\u00e4rjestetty kansainv\u00e4linen konferenssi toimii asiantuntijafoorumina, jossa keskustellaan inklusiivisen koulutuksen kehitt\u00e4misest\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ja muissa […]<\/p>\n","protected":false},"author":37,"featured_media":2329,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[13,103],"tags":[32166,87952],"class_list":["post-2330","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-erityisopetus","category-verkostoituminen","tag-inklusiivinen-koulutus","tag-inkluusio"],"acf":false,"yoast_head":"\n