Jo Z.J. Cleve sen aikoinaan tiesi. Kukako Z.J. Cleve? Ja mit\u00e4 tiesi\u2026 ja milloin?<\/p>\n
Zacharias Joachim Cleve (1820\u20131900) toimi Helsingin yliopiston kasvatus- ja opetusopin professorina vuosina 1862\u20131882. Kari V\u00e4yrynen (1986) toteaa h\u00e4nen olleen maamme ensimm\u00e4inen pitk\u00e4aikainen pedagogiikan professori.<\/p>\n
Cleve tiesi, ett\u00e4 vasta koulun t\u00e4ysi autonomia voi taata sen todellisen yhteiskunnallisen hy\u00f6dyn ja vaikutuksen. Koulua ja koulutusta ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ajateltaessa ei voi ajatella ainoastaan v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4, lyhyen t\u00e4ht\u00e4yksen hy\u00f6ty\u00e4. Perspektiivin tulee olla laajempi. Koulutuksen yhteiskunnallisten sitoumusten pohtiminen vaatii laajaa n\u00e4k\u00f6kulmaa yli sen, mit\u00e4 kunakin hetken\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 yleisesti tarpeellisena. Cleven ajatukset liittyv\u00e4t hegelil\u00e4iseen dialektiseen ajattelutapaan. Sen mukaan koulutuksen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on asettua kriittiseen vuoropuheluun ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 kanssa, ja koulun riippumattomuutta sen sivistysteht\u00e4v\u00e4lle ulkoisista intresseist\u00e4 tulee korostaa. T\u00e4ss\u00e4 on koulun institutionaalinen dialektiikka. Vasta sen periaatteellinen autonomia mahdollistaa sen \u201dhy\u00f6dyllisyyden\u201d. T\u00e4ytt\u00e4\u00e4kseen teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 koulu ei siten voi olla \u201dvaltaolojen j\u00e4rjest\u00e4misen tai ajatustavan johtamisen v\u00e4likappale\u201d, kuten Cleve toteaa. (V\u00e4yrynen 1986.)<\/p>\n
Viimeisten vuosien aikana maamme koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n kehitt\u00e4misess\u00e4 on l\u00e4hes tyystin unohdettu clevel\u00e4inen ajattelutapa. Ammatillisen koulutuksen teht\u00e4v\u00e4 on redusoitunut ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvittavien taitojen oppimiseen. Koulutus toteutetaan suurelta osin ty\u00f6paikoilla niiss\u00e4 vaadittavan osaamisen uusintamista varten. Ammattisivistykselliset ainekset ja kansalaisosaamiset on karsittu reformin my\u00f6t\u00e4 koulutuksesta l\u00e4hes kokonaan pois. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut palvelevat parhaansa mukaan niit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n yritysel\u00e4m\u00e4n t\u00e4m\u00e4nhetkisi\u00e4 tarpeita samalla, kun useiden humanististen tieteiden opintosuuntien olemassaolo on uhattuna.<\/p>\n
Cleven ajatusta koulun yhteiskunnallisen autonomisuuden merkityksest\u00e4 voi soveltaa my\u00f6s pienempiin mittakaavoihin. Esimerkkin\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 vaikkapa ammatillista opettajankoulutusta suhteessa sen toimintaymp\u00e4rist\u00f6ihin. Vuosien mittaan opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 ja Opetushallitus ovat muutamiin otteisiin pyrkineet k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ammatillisia opettajakorkeakouluja omien pyrkimystens\u00e4 edist\u00e4j\u00e4n\u00e4. Esimerkiksi vastik\u00e4\u00e4n tehdyss\u00e4 ammatillisen koulutuksen reformin yhteydess\u00e4 opettajakorkeakouluja haluttiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toimeenpanokouluttajan roolissa erilaisten hankerahoitusten houkuttamana. My\u00f6s Opetushallituksen rahoittama opettajien t\u00e4ydennyskoulutus on rahoituksen mukanaan tuoman tarkan s\u00e4\u00e4telyn alaista. Varmaankin voidaan ajatella, ett\u00e4 opetushallinnollamme on ammatillisen opettajankoulutuksen rahoittajana ollut siihen oikeuskin. T\u00e4ll\u00f6in opettajankoulutus on kuitenkin menett\u00e4nyt sellaista kriittist\u00e4 et\u00e4isyytt\u00e4 ammatillisen koulutuksen ilmi\u00f6ihin, joka toiminnan kehitt\u00e4misen kannalta olisi tarpeellista. Voidakseen toimia ammatillisen koulutuksen tai korkeakoulutuksen kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4, ammatilliset opettajakorkeakoulumme tarvitsevat riitt\u00e4v\u00e4n autonomisen aseman suhteessa opetushallintomme lyhyen aikav\u00e4lin tavoitteisiin.<\/p>\n
Ammatilliset opettajakorkeakoulut ovat joutuneet etsim\u00e4\u00e4n rooliaan my\u00f6s niiden ammattikorkeakoulujen yksik\u00f6in\u00e4, joihin ne 1990-luvulla liitettiin tai joiden yksik\u00f6iksi ne perustettiin. Kaikkien opettajakorkeakoulujen kohdalla kehitys lienee johtanut siihen, ett\u00e4 ne n\u00e4hd\u00e4\u00e4n omien ammattikorkeakoulujensa pedagogisina kehitt\u00e4jin\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in on unohtunut opettajakorkeakoulujen ensisijainen teht\u00e4v\u00e4 ammatillisen opettajuuden valtakunnallisina kehitt\u00e4jin\u00e4. Kukin niist\u00e4 on toiminnassaan alisteinen ammattikorkeakoulunsa strategisille p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rille, jotka palvelevat useimmiten muita kuin valtakunnallisen toiminnan edellytt\u00e4mi\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4. Niiden toiminta on my\u00f6s liitetty ammattikorkeakoulujen erilaisiin rakenteisiin ja toimintatapoihin, jotka perustuvat joihinkin muihin, kuin nykyaikaisen pedagogisen toiminnan kehitt\u00e4misen l\u00e4ht\u00f6kohtiin. T\u00e4llainen lyhytn\u00e4k\u00f6inen toiminta, jossa opettajakorkeakoulujen riitt\u00e4v\u00e4 et\u00e4isyys kehitt\u00e4misen kohteena oleviin ilmi\u00f6ihin on h\u00e4vitetty, ei palvele opettajakorkeakoulujen roolia yleens\u00e4 suomalaisen pedagogisen toiminnan kehitt\u00e4jin\u00e4. Eiv\u00e4tk\u00e4 ne t\u00e4llaisessa roolissa pysty my\u00f6sk\u00e4\u00e4n parhaiten palvelemaan is\u00e4nt\u00e4organisaatioidensa toiminnan kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n
Harri Keurulainen, yliopettaja
\nJyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu<\/p>\n
Kirjoittaja toimi ammatillisessa opettajakorkeakoulussa yliopettajana vuodesta 1991 alkaen sek\u00e4 15 vuotta opettajankoulutusp\u00e4\u00e4llik\u00f6n teht\u00e4viss\u00e4 alkaen vuodesta 2000. H\u00e4n j\u00e4\u00e4 el\u00e4kkeelle maaliskuun alussa 2022.<\/p>\n
V\u00e4yrynen, K. 1986. Persoonallinen tieto ja koulu. \u201dSuomen koulujen is\u00e4n\u201d Z.J. Cleven dialektinen kasvatusk\u00e4sitys. Teoksessa J. Manninen & I. Patoluoto (toim.) 1986. Hy\u00f6ty, kansakunta ja sivistys. Kustannusyhti\u00f6 Pohjoinen. 321\u2013348.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Jo Z.J. Cleve sen aikoinaan tiesi. Vasta koulun t\u00e4ysi autonomia voi taata sen todellisen yhteiskunnallisen hy\u00f6dyn ja vaikutuksen. Koulua ja koulutusta ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ajateltaessa ei voi ajatella ainoastaan v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4, lyhyen t\u00e4ht\u00e4yksen hy\u00f6ty\u00e4. Perspektiivin tulee olla laajempi.<\/p>\n","protected":false},"author":37,"featured_media":2369,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[3539],"tags":[5455,17329],"class_list":["post-2364","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opettajankoulutus","tag-ammatillinen-koulutus","tag-ammatillinen-opettajakorkeakoulu"],"acf":false,"yoast_head":"\n