Kullaslahti ja muut (2021) ovat tutkineet korkeakouluopettajien kokemuksia et\u00e4opetuksesta. Tutkimustulokset osoittavat, ett\u00e4 kollegat ja heid\u00e4n kanssaan tehty yhteisty\u00f6 ovat t\u00e4rkeit\u00e4 tukia opettajalle, kun kehitet\u00e4\u00e4n ja toteutetaan verkko-opetusta. Opettajat jakavat vinkkej\u00e4 ja kokemuksia muille riippumatta siit\u00e4, kuinka paljon aiempaa kokemuksista opettajilla oli verkko-opetuksesta. Opettajat, joilla on v\u00e4h\u00e4n tai ei lainkaan aiempaa verkko-opetuskokemusta, ovat kokeneet saaneensa eniten uusia verkkoty\u00f6kaluja. (Kullaslahti ym. 2021, 494, 497, 501.) <\/p>\n\n\n\n
Ty\u00f6parity\u00f6skentely on mahdollisuus oppia lis\u00e4\u00e4 vuorovaikutuksesta ja oppimisen mahdollisuuksista digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Olemme suunnitelleet ja toteuttaneet kaksi viiden opintopisteen laajuista tutkivan opettajuuden opintojaksoa, jotka toteutettiin Zoom- ja Moodle -verkkoymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Zoomissa toimiessamme olemme videoineet ty\u00f6t\u00e4mme ja toimintaamme verkko-opetuksessa. Videointi ja tallenteiden analysointi on tukenut k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n perustuvaa toiminnan tutkimusta ja uusien verkkoty\u00f6kalujen kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4. Olemme kehitt\u00e4neet verkko-opetusta kokemustemme ja videotallenteiden analysoinnin kautta. Seuraavassa kerromme, millaisia huomioita olemme tehneet toiminnastamme ja sen kehitt\u00e4misest\u00e4 TOVE-hankkeessa.<\/p>\n\n\n\n
Sosiaalisesti turvallinen tila <\/strong> <\/strong><\/strong><\/h2>\n\n\n\nTunneilmapiiri syntyy vuorovaikutussuhteissa opetushenkil\u00f6st\u00f6n ja opiskelijoiden v\u00e4lill\u00e4. Opettajilla ja kouluttajilla on ensisijainen vastuu tunneilmapiirist\u00e4 ja sen kannattelusta. Vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin panostaminen on olennaista, kun halutaan edist\u00e4\u00e4 my\u00f6nteist\u00e4 tunneilmapiiri\u00e4. Ihmisten v\u00e4lisiss\u00e4 kohtaamisissa koetut my\u00f6nteiset tunteet ovat hyvinvoinnin kannalta kaikkein voimakkaimpia, kun taas vastaavasti torjutuksi tuleminen tai ulkopuolelle j\u00e4\u00e4minen aiheuttaa fyysiseen kipuun verrattavan negatiivisen tunnekokemukseen. (Wenstr\u00f6m 2020, 34.) Kaikessa opetuksessa tunneilmapiiri ja sen edist\u00e4minen mahdollistavat sosiaalisesti turvallisen tilan.<\/p>\n\n\n\n
Turvallisen oppimisilmapiirin kokemusta voi vahvistaa se, ett\u00e4 verkossa toimivan ryhm\u00e4n kanssa luodaan turvallisemman tilan s\u00e4\u00e4nn\u00f6t. Muun muassa Suomen nuorisoalan kattoj\u00e4rjest\u00f6 Allianssi ry on julkaissut Turvallisemman tilan periaatteet ja vihapuheesta vapaan keskustelun s\u00e4\u00e4nn\u00f6t. Niiden ytimess\u00e4 ovat avoimen vuorovaikutuksen sek\u00e4 oppimisen ja kohtaamisen tavoitteet, jotka toteutuvat paremmin silloin, kun jokainen tulee kohdatuksi omana itsen\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 kenenk\u00e4\u00e4n tarvitse pel\u00e4t\u00e4 syrjint\u00e4\u00e4 tai h\u00e4irint\u00e4\u00e4. Turvallisemman tilan perusteesit ovat seuraavat: <\/p>\n\n\n\n
\n- Ole avoin. <\/li>\n\n\n\n
- Kunnioita. <\/li>\n\n\n\n
- \u00c4l\u00e4 oleta. <\/li>\n\n\n\n
- Puutu. <\/li>\n\n\n\n
- Kannusta. <\/li>\n\n\n\n
- Rentoudu. <\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n
Olemme havainneet, ett\u00e4 verkko-opetus voi haastaa koettua turvaa ja turvallista tilaa. T\u00e4h\u00e4n voi vaikuttaa esimerkiksi se, jos opiskelija tulee verkkoistuntoon omasta yksityisest\u00e4 paikasta, kuten kotoaan, sek\u00e4 se, kuinka verkkoistuntoon liityt\u00e4\u00e4n ja kuinka opiskelija ottaa osaa aktiviteetteihin, kuten kuulumisten vaihtoon sek\u00e4 ryhm\u00e4ytt\u00e4viin ja osallistaviin teht\u00e4viin. Videokameran k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olemme tehneet havainnon, ett\u00e4 joillekin opiskelijoille isossa ryhm\u00e4ss\u00e4 videokameran pois p\u00e4\u00e4lt\u00e4 pit\u00e4minen lis\u00e4\u00e4 turvallisuuden tunnetta. Pienryhm\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6skennelless\u00e4 kameran p\u00e4\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4minen voi tuntua turvallisemmalta. Yksi t\u00e4rke\u00e4 havaintomme on, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 liittyy usein opiskelijoiden kokemuksiin turvallisuudesta ja turvattomuudesta verkko-opiskelusta. Wenstr\u00f6m (2021) korostaa, ett\u00e4 psykologisen turvallisuuden l\u00e4ht\u00f6kohtana on autenttisuus eli se, ett\u00e4 voi olla oma itsens\u00e4. Ihminen voi parhaiten niiss\u00e4 rooleissa, joissa h\u00e4n voi olla oma itsens\u00e4. Turvallinen ja hyv\u00e4ksyv\u00e4 sosiaalinen ymp\u00e4rist\u00f6 ja vuorovaikutus tukevat autenttisuutta ja luovat positiivista oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. My\u00f6s opettajan on t\u00e4rke\u00e4 tunnistaa oma autenttisuutensa, jotta h\u00e4n voi edist\u00e4\u00e4 edell\u00e4 kerrottua. (Wenstr\u00f6m 2021.) Autenttisuus on t\u00e4rke\u00e4 tunnistaa verkko-opetuksessa sek\u00e4 keskustella sen merkityksest\u00e4 yhdess\u00e4 opiskelijoiden kanssa, jolloin sen on mahdollista vahvistaa turvallista, hyv\u00e4ksyv\u00e4\u00e4 ja vuorovaikutusta tukevaa oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4sn\u00e4olo verkossa <\/strong> <\/strong><\/strong><\/h2>\n\n\n\nOECD:n julkaisema Skills for 2030-julkaisu korostaa, ett\u00e4 sosiaaliset taidot ja tunnetaidot kuten empatia, itsetuntemus, toisten kunnioittaminen ja kyky kommunikoida ovat lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin oleellisia taitoja ja edellytys erilaisten ihmisten yhteisty\u00f6n tekemisen onnistumiselle (Skills for 2030,<\/ins> 2019, 2, Skills for 2030.)<\/p>\n\n\n\nSanna Wenstr\u00f6m on tutkinut ammatillisen koulutuksen opettajien ty\u00f6t\u00e4. H\u00e4nen mukaansa my\u00f6nteiset tunteet rakentuvat vuorovaikutuksessa, arvostavassa l\u00e4sn\u00e4olossa ja pieniss\u00e4kin kohtaamisissa, jotka v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 ja aitoa kiinnostusta opiskelijaa kohtaan. Vuorovaikutus ei aina tarvitse sanoja tai paljon aikaa, vaan jo hyv\u00e4ksyv\u00e4 ilme, ele tai hymy merkitsev\u00e4t paljon. Vuorovaikutuksen ja my\u00f6nteisten tunteiden edist\u00e4minen ja hyv\u00e4n ilmapiirin rakentaminen eiv\u00e4t vaadi erityisosaamista. (Wenstr\u00f6m 2020, 34) Sama p\u00e4tee verkko-opetukseen: Opettajan on t\u00e4rke\u00e4 my\u00f6s olla tietoinen eleist\u00e4\u00e4n ja ilmeist\u00e4\u00e4n verkko-opetuksessa, varsinkin kun videokuvassa n\u00e4kyy vain kehon yl\u00e4osa.<\/p>\n\n\n\n
Maunonen-Eskelinen ja Aksovaara (2013) ovat j\u00e4sent\u00e4neet oppimistilanteita samanaikaisuus \u2013 ep\u00e4tahtisuus ja yksil\u00f6 \u2013 ryhm\u00e4 \u2013 ulottuvuuksien avulla. Synkroninen oppiminen verkossa tarkoittaa samanaikaista oppimista ryhm\u00e4ss\u00e4. Opetusta ja ohjausta voidaan toteuttaa my\u00f6s asynkronisesti, jolloin opettaja ty\u00f6st\u00e4\u00e4 palautteet omaan tahtiinsa joko kirjallisesti, suullisesti, videona tai kuvina, jakaa ne verkon avulla, ja opiskelija puolestaan ottaa palautteen vastaan omaan tahtiinsa. Jokainen opiskelija voi valita ty\u00f6skentelyn ajan ja paikan ja edet\u00e4 haluamassaan rytmiss\u00e4 eri teht\u00e4vien parissa. (Maunonen-Eskelinen & Aksovaara 2013)<\/p>\n\n\n\n
Video on tehokas v\u00e4line opettajan ty\u00f6n reflektointiin ja opetuksen analysointiin. Videoinnin avulla on mahdollista tiedostaa omaa k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ja reagointia opetustilanteissa, ilmaisemaan selke\u00e4mmin opettamiseen ja oppimiseen liittyvi\u00e4 tavoitteita sek\u00e4 arvioimaan oman toiminnan vahvuuksia ja heikkouksia. Videoreflektointia hy\u00f6dynt\u00e4neet opettajat kertovat muistavansa my\u00f6s aiempia videointeja opetustilanteistaan ja voivansa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 havainnointejaan omassa toiminnassa. (Tripp & Rich 2011, 2012.) <\/p>\n\n\n\n
Olemme TOVE-hankkeessa tehneet videotallenteita omasta toiminnastamme kouluttajina synkronisissa oppimistilanteissa. Analysoidessamme videoaineistoa olemme havainneet my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4n tunteen opettajan saatavilla olosta: se tarkoittaa k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olemista opiskelijoille ja halua, ett\u00e4 omalla toiminnalla ja tietoisella l\u00e4sn\u00e4ololla voi edist\u00e4\u00e4 verkko-oppimisen merkityksellisyytt\u00e4 ja mielekkyytt\u00e4. Toisaalta verkossa toimiminen on voinut tuntua aika ajoin hankalalta n\u00e4iden suhteen. T\u00e4st\u00e4 on voinut seurata ajatuskuvio, ett\u00e4 kouluttajan toiminta verkossa ei olisikaan yht\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 ja merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kuin kontaktiopetuksessa toimittaessa. T\u00e4llainen ajatuskuvio on haastanut poisoppimaan verkko-opetuksen vertaamisesta l\u00e4hiopetukseen. Kuten sosiaalipsykologi Janne Matikainen (2020) toteaa, ett\u00e4 \u201det\u00e4opetus ei ole l\u00e4hiopetusta et\u00e4n\u00e4\u201d (Matikainen 2020). T\u00e4h\u00e4n ajatukseen palaaminen on ollut ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4ess\u00e4mme verkko-opetusta ja sen vuorovaikutusta. <\/p>\n\n\n\n
Halu ja tahto dialogiseen asenteeseen <\/strong> <\/strong><\/strong><\/h2>\n\n\n\nTOVE-hankkeen tutkimuskysymyksen\u00e4 on, miten mahdollistetaan aktiivista ja tasaveroista osallistumista opetustilanteisiin digitaalisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Olemme pohtineet muun muassa dialogin merkityst\u00e4 tunteiden, osallisuuden, vuorovaikutuksen ja empatian ilmenemiseen opetus- ja ohjaustilanteissa. <\/p>\n\n\n\n![\"Piirroskuva](\"https:\/\/blogit.jamk.fi\/aokkhankkeet\/wp-content\/uploads\/sites\/110\/2022\/10\/TOVE-kirjaimet-uutiskuva800.png\")
<\/a><\/figure>\n\n\n\nDialogi on tasavertaiseen osallistumiseen perustuvaa yhdess\u00e4 ajattelemista. Dialogilla pyrit\u00e4\u00e4n luomaan asiasta yhteisesti ymm\u00e4rretty\u00e4 kokonaiskuvaa ja dialogia tukevat erilaiset menetelm\u00e4t ja ty\u00f6kalut. Sille on ominaista eettinen korkeatasoisuus. (Aarnio 2006, 25-26, my\u00f6s Enqvist & Aarnio, 2004; Aarnio, 1999; Enqvist & Aarnio, 2004.)<\/p>\n\n\n\n
Oppimistilanteissa dialogin edellytyksen\u00e4 on oman toiminnan kehitt\u00e4minen tietoisesti havainnoimalla ja arvioimalla. T\u00e4h\u00e4n tarvitaan erilaisia toimintamalleja. Opettaja auttaa my\u00f6s ohjattavia l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n itse vastauksia ja ratkaisuja itse\u00e4 askarruttaviin asioihin. (Aarnio 2006, 37, 69.) <\/p>\n\n\n\n
Mitk\u00e4 sitten ovat dialogisuutta mahdollistavia ja kehitt\u00e4vi\u00e4 toimintatapoja? Helena Aarnion (2014) mukaan dialogisessa vuorovaikutus tilanteessa pit\u00e4\u00e4 olla l\u00e4sn\u00e4 vertaisena, avoinna erilaisille mielipiteille ja ajattelulle. Kysely, ihmettely ja valmius pohtia asioita eri n\u00e4k\u00f6kulmista edist\u00e4v\u00e4t yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 ja dialogisuutta. <\/p>\n\n\n\n
Aarnio m\u00e4\u00e4rittelee dialogia tukevat toimintamallit seuraavasti: <\/p>\n\n\n\n
\n- Symmetrinen osallistuminen <\/li>\n\n\n\n
- Sanatarkka kuunteleminen <\/li>\n\n\n\n
- Ihmetteleminen, tyhj\u00e4lt\u00e4 p\u00f6yd\u00e4lt\u00e4 l\u00e4hteminen <\/li>\n\n\n\n
- Tiedusteleminen avoimin kysymyksin <\/li>\n\n\n\n
- Vertaisuus <\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n
Aarnion mukaan ilmaisun tulisi olla kompaktia, sill\u00e4 pitk\u00e4t monologit rajaavat muiden osallistumista keskusteluun. My\u00f6s omien l\u00e4ht\u00f6kohtien tiedostaminen ja niiden avoin esiintuominen sek\u00e4 syrj\u00e4\u00e4n vet\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Toisten innostaminen keskusteluun esimerkiksi avoimilla kysymyksill\u00e4 voi innostaa heid\u00e4n omaa prosessiaan. <\/p>\n\n\n\n
Kaiken kaikkiaan dialogissa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 aito vuorovaikutus, jolloin yhteinen ajatteluprosessi ja keskustelu onnistuvat osallistujien erilaisista taustoista huolimatta. Dialogia voisi kuvata olemisen tavaksi, oppimisen ohjaajan pysyv\u00e4ksi toimintamalliksi. (Aarnio 2014.) <\/p>\n\n\n\n
Havaintojemme perusteella keskeiseksi kysymykseksi nousi substanssin ja dialogisuuden suhde. Kokemuksemme oli, ett\u00e4 k\u00e4ytimme paljon aikaa diaesityksiin ja luentomaiseen opetukseen, vaikka tarkoituksenamme oli antaa tilaa runsaalle keskustelulle ja vuorovaikutukselle. <\/p>\n\n\n\n
Edell\u00e4 kerrotuksessa on mielest\u00e4mme kyse opettajal\u00e4ht\u00f6isyydest\u00e4 ja oppijal\u00e4ht\u00f6isyydest\u00e4. Onko opetuksessa tai oppimisen ohjaamisessa olennaista jakaa tieto opettajan v\u00e4lityksell\u00e4 vai onko siin\u00e4 olennaista k\u00e4sitell\u00e4 kyseess\u00e4 olevaa tietoa, pohtia sit\u00e4, tuoda n\u00e4kemyksi\u00e4, kehitt\u00e4\u00e4 yhteist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 ja saattaa asioita yhteisesti arvioinnin alle. Huomasimme toimivamme toisella tavalla, kuin mihin pyrimme. <\/p>\n\n\n\n
Jouduimme siis pohtimaan sit\u00e4, mik\u00e4 tiedon m\u00e4\u00e4r\u00e4 on riitt\u00e4v\u00e4 ja mit\u00e4 tieto oikeastaan on. Olisiko kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oppia rakentamaan tietoa yhteisesti sek\u00e4 toimimaan aktiivisesti, yksin ja yhdess\u00e4. Siksi on ollut t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tarkastella my\u00f6s korkeakoulupedagogiikkaa ja opettajuutta ammattikorkeakoulussa. Korkeakoulupedagogiikka tarkoittaa keinoja ja tapoja opettaa korkeakouluissa niin, ett\u00e4 korkeakoulutuksen ominaislaatu tulee esille opetuksessa ja oppimisessa. Korkeakoulupedagogiikalla tarkoitetaan yliopisto- ja ammattikorkeakoulupedagogiikkaa. (Toom, Heide, J\u00e4ppinen, Karjalainen, M\u00e4ki & Tynj\u00e4l\u00e4 2022, 24-25.) <\/strong><\/p>\n\n\n\nKun olemme tarkastelleet toimintaamme dialogisuuden ja dialogia tukevien toimintamallien n\u00e4k\u00f6kulmasta, on ilmeist\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4mi\u00e4mme l\u00e4hestymistapoja tulisi muokata. Toisin sanoen pelkk\u00e4 halu ja asenne eiv\u00e4t riit\u00e4, vaan tarvitaan konkreettisia toimenpiteit\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Toimijana, tutkijana, tulkitsijana ja kokijana<\/strong><\/h2>\n\n\n\nTOVE-hanke on mahdollistanut kouluttajien sek\u00e4 opiskelijoiden hyvinvointia vahvistavan tunne- ja vuorovaikutusosaamisen tutkimisen ja kehitt\u00e4misen digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Olemme toimineet t\u00e4ss\u00e4 yht\u00e4 aikaa sek\u00e4 toimijoina, tutkijoina ja tulkitsijoina sek\u00e4 oppineet kokemuksen kautta. <\/p>\n\n\n\n
T\u00e4llaisen toiminnan kautta on ollut mahdollista hahmotella my\u00f6s konkreettisia toimenpiteit\u00e4, jotka n\u00e4hd\u00e4ksemme vahvistavat t\u00e4t\u00e4 osaamista ja oman ty\u00f6n kehitt\u00e4mist\u00e4. Prosessin aikana emme tarkoituksellisesti hy\u00f6dynt\u00e4neet dialogisia ty\u00f6kaluja, vaan pyrimme tarkastelemaan dialogia mahdollistavaa ilmapiiri\u00e4 laajemmasta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tarkkailimme sit\u00e4 suhteessa toimintaamme ja sit\u00e4 ohjaaviin tekij\u00f6ihin. <\/p>\n\n\n\n
Opiskelijoiden osallisuudella tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 opiskelijalla on tunne kuulumisesta korkeakouluyhteis\u00f6\u00f6n ja h\u00e4n kokee voivansa vaikuttaa opintoihinsa ja yhteis\u00f6\u00f6ns\u00e4. Opiskelijalla on mahdollisuus tehd\u00e4 opintoihin ja oppimiseen kuuluvia valintoja. Osallisuus on merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 hyvinvoinnin rakentumisessa. (Toom ym. 2022, 25.) <\/p>\n\n\n\n
Keskeiseksi kysymykseksi nousi substanssin ja dialogisuuden suhde. Kokemuksemme oli, ett\u00e4 k\u00e4ytimme suhteellisen paljon aikaa diaesityksiin ja luentomaiseen opetukseen, vaikka mielest\u00e4mme pyrimme luomaan ja her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n mahdollisimman paljon keskustelua, vuorovaikutusta, vastavuoroisuutta ja kollektiivisuutta. <\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pohtia opettaja- ja oppijal\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4. Onko opetuksessa tai oppimisen ohjaamisessa olennaista jakaa tieto opettajan v\u00e4lityksell\u00e4? Onko siin\u00e4 olennaista k\u00e4sitell\u00e4 kyseess\u00e4 olevaa tietoa pohdiskellen ja tuoda n\u00e4kemyksi\u00e4 esiin, kehitt\u00e4\u00e4 yhteist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 ja saattaa asioita yhteisesti arvioinnin alle. <\/p>\n\n\n\n
Mietimme seuraavia kysymyksi\u00e4:<\/p>\n\n\n\n
\n- Onko runsas tietopaketti helpompi k\u00e4sitell\u00e4 ja soveltaa erilaisissa tilanteissa kuin keskitty\u00e4 olennaiseen opittavassa asiassa, jolloin informaation m\u00e4\u00e4r\u00e4 tai tiedon taakka on pienempi?<\/li>\n\n\n\n
- Onko t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 oppija kykenee hahmottamaan opittavan asian omassa kontekstissaan (lue: ett\u00e4 opittava asia esitet\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4n selke\u00e4sti ja ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti ilman isoa tietom\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4).<\/li>\n\n\n\n
- Tuetaanko oppijoiden soveltamis- ja merkitysorientaatiota? <\/li>\n\n\n\n
- Miten oppija kykenee v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n oppimansa ja soveltamansa tiedon muille? <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
N\u00e4kemyksemme mukaan oppimisessa tarvitaan yhteist\u00e4 tiedonk\u00e4sittely\u00e4, kokemusten jakamista ja pohtimista. Opettajal\u00e4ht\u00f6inen, tietoa jakava opetustyyli ei toimi, jos halutaan oppimistilanteen olevan dialoginen, koko ryhm\u00e4\u00e4 osallistava.<\/p>\n\n\n\n
Huomio hyvinvointiin<\/strong> <\/strong><\/strong><\/h2>\n\n\n\nOppijoiden osallisuus oppimisprosessiin on mielest\u00e4mme hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Osallisuus mahdollistaa oppijoiden voimaantumisen. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 tarkoitamme voimaantumisella oppijan tietoisuutta oikeudesta, velvollisuudesta ja vastuusta osallistua toimijana yhteisess\u00e4 prosessissa autenttisena omana itsen\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n
Osaamisperustaiset pedagogiset ratkaisut korkeakoulussa mahdollistaa osaamisperustainen opetussuunnitelma, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 osaamistavoitteet ja osaamisen arvioinnin kriteerit (Toom ym. 2022, 25). Osaamisperustaisessa koulutuksessa opettajan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on osaamisen saavuttamisen suunnittelu opetussuunnitelmassa mainittujen osaamistavoitteiden mukaisesti (Laukia 2018, Toom ym. 2022, 25). Osaamisperustaisen koulutuksen ytimess\u00e4 on osaamisen sanallistaminen ja osaamistavoitteiden mahdollisimman konkreettinen kuvaus. Yhteisesti ymm\u00e4rretty l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4 oppimisprosessi selkeine tavoitteineen ja v\u00e4litavoitteineen antaa mielest\u00e4mme oppijoille mahdollisuuden olla oppimisprosessissa aktiivisia ja vastuullisia osallistujia.<\/p>\n\n\n\n
Erityisen t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 koemme selke\u00e4n aikataulun, sis\u00e4lt\u00f6rakenteen ja yhteisesti sovitut toimintatavat. Niiden avulla edell\u00e4 mainittu yhteinen ymm\u00e4rrys ja l\u00e4pin\u00e4kyvyys samoin kuin sosiaalisesti turvallinen tila mahdollistuvat. <\/p>\n\n\n\n
Tunteet, osallisuus, vuorovaikutus ja empatia vaikuttavat oppimiseen ja oppijoihin voimaannuttavasti. Siksi sek\u00e4 kontakti- ett\u00e4 et\u00e4opetuksessa niiden l\u00e4sn\u00e4olo oppimistilanteissa on vahvasti oppimista edist\u00e4v\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Oma toimintamme ei ollut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kirjoitus- ja havainnointiprosessi, vaan halusimme my\u00f6s ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja j\u00e4sent\u00e4\u00e4 omaa toimintaa verkko-opetuksessa ja sen lainalaisuuksia. T\u00e4m\u00e4n kokemuksen my\u00f6t\u00e4 huomasimme, ett\u00e4 vanhat opettajal\u00e4ht\u00f6iset toimintatavat vaikuttavat v\u00e4lill\u00e4 toimintaamme. T\u00e4m\u00e4 haastaa opettajia sek\u00e4 opettajankouluttajia pohtimaan omia toimintamallejaan ja niiden vaikuttimia. Omaa ty\u00f6t\u00e4 kehitt\u00e4v\u00e4 ty\u00f6ote lis\u00e4\u00e4 itsetuntemusta ja vahvistaa ammatillista identiteetti\u00e4. Dialogia tukeva tunneilmapiiri on edellytys hyvinvoivalle ja oppivalle yhteis\u00f6lle. <\/p>\n\n\n\n
Per\u00e4\u00e4nkuulutamme hyvinvoinnin n\u00e4k\u00f6kulman huomioimista sek\u00e4 suunnittelussa ett\u00e4 opetusta toteutettaessa. Oppijal\u00e4ht\u00f6iset ja yhteistoiminnallisuuteen perustuvat oppimisk\u00e4sitykset tukevat ja mahdollistavat opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, osallisuutta ja voimaantumista. <\/p>\n\n\n\n
TOVE-hanke jatkuu vuoteen 2023 saakka, samoin opettajankouluttajien oman toiminnan tutkiminen ja kehitt\u00e4minen digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Kirjoittajat:<\/strong><\/h2>\n\n\n\nJari Karttunen, JAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Marja Olsonen, JAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n
Opettajakouluttajien tunnetoimijuus ja vuorovaikutustaidot digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 TOVE -hanke:<\/h3>\n\n\n\n
Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n rahoittamassa hankkeessa kehitet\u00e4\u00e4n ja tutkitaan opettajankouluttajien ja opiskelijoiden hyvinvointia vahvistavaa tunne- ja vuorovaikutusosaamista digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Hanketta koordinoi Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. Muina toteuttajina ovat Jyv\u00e4skyl\u00e4n, Turun ja Helsingin yliopistot sek\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu. Tutustu kehitt\u00e4misteemoihin ja toimijoihin: https:\/\/tove.jyu.fi\/<\/a><\/p>\n\n\n\nViitteet <\/strong> <\/h2>\n\n\n\nAarnio H. 2006. Oppijal\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4 ja yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 tietoverkkoja ja verkostoja hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4\u00e4n oppimiseen. Tutkimustuloksia DIANA-klinikalta. H\u00e4meen ammattikorkeakoulu. Tampereen yliopiston Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus. H\u00e4meenlinna 2006. https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/96896\/Oppijalahtoisyytta_Ja_Yhteisollisyytta.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a><\/p>\n\n\n\nAarnio H. 2014. Miten dialogi eroaa tavallisesta vuorovaikutuksesta. Dialogiosaamisen videoluentosarja. https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=e5YO1UO7Hf4<\/a>.<\/p>\n\n\n\nLaukia J. 2018. Osaamisperustaisuus on luonut uuden oppimiskulttuurin. https:\/\/esignals.fi\/kategoria\/pedagogiikka\/osaamisperustaisuus-on-luonut-uuden-oppimiskulttuurin\/#6881fca5<\/a> .<\/p>\n\n\n\nKullaslahti J., Ikonen, H., Laitinen-V\u00e4\u00e4n\u00e4nen, S. & Tyrv\u00e4inen P. 2021. Teachers\u00b4 experiences of success in remote learning. Teoksessa G. Ubachs, S. Meuleman & A. Antonaci (toim.). Proceedings of the Innovating Higher Education Conference 2021, 3.-5.11.2021, Bari, Italia, 494- 502. <\/p>\n\n\n\n
Matikainen J. 2020. Et\u00e4opetus ei ole l\u00e4hiopetusta et\u00e4n\u00e4. Janne Matikainen WordPress-blogi. https:\/\/jannematikainen.wordpress.com\/2020\/03\/23\/etaopetus-ei-ole-lahiopetusta-etana\/<\/a> <\/p>\n\n\n\nMaunonen-Eskelinen I. & Aksovaara S. 2013. Et\u00e4n\u00e4 \u2013l\u00e4sn\u00e4 \u2013yksin \u2013yhdess\u00e4! Ajatus liikkuu \u2013iloa oppimiseen. Jamk. https:\/\/oppimateriaalit.jamk.fi\/ajatusliikkuu\/artikkelit\/artikkeli-etana-lasna-yksin-yhdessa\/<\/a><\/p>\n\n\n\nSkills for 2030 2019.In brief. OECD. https:\/\/www.oecd.org\/education\/2030-project\/teaching-and-learning\/learning\/skills\/in_brief_Skills.pdf<\/a> <\/p>\n\n\n\nSkills for 2030. OECD Future of Education and Skills 2030. Teaching and learning. Learning. OECD. https:\/\/www.oecd.org\/education\/2030-project\/teaching-and-learning\/learning\/skills\/<\/a><\/p>\n\n\n\nToom A., Heide T., J\u00e4ppinen V., Karjalainen A., M\u00e4ki K., Tynj\u00e4l\u00e4 P., Huusko M., Nurkka N. ja Karvonen A. 2022. Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen \u2013 arviointi. Hankesuunnitelma 15.6.2022. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.<\/p>\n\n\n\n
TOVE tutkii tunnetoimijuutta ja vuorovaikutusosaamista digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 2021. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu. Uutinen 1.12.2021. https:\/\/www.jamk.fi\/fi\/uutiset\/2021\/tove-tutkii-tunnetoimijuutta-ja-vuorovaikutusosaamista-digitaalisissa-ymparistoissa<\/a> <\/p>\n\n\n\nTripp T.R. & Rich P. 2012. The influence of video analysis on the process of
teacher change. Teaching and Teacher Education 28 (5), 728\u2013739. <\/p>\n\n\n\n
Tripp T.R. & Rich P. 2011. Using video to analyze one’s own teaching. Abstract. First published: 01 November 2011 https:\/\/bera-journals.onlinelibrary.wiley.com\/doi\/abs\/10.1111\/j.1467-8535.2011.01234.x<\/a> <\/p>\n\n\n\nWenstr\u00f6m S. 2020. Positiivinen pedagogiikka ammatillisessa koulutuksessa. Teoksessa Mykr\u00e4 T. (toim.), Oppimisen iloa ilmi\u00f6pohjaisesti. Helsinki: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, 30-40. https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/504170\/Positiivinen_pedagogiikka_ammatillisessa_koulutuksessa.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a><\/p>\n\n\n\n
Olemme havainneet, ett\u00e4 verkko-opetus voi haastaa koettua turvaa ja turvallista tilaa. T\u00e4h\u00e4n voi vaikuttaa esimerkiksi se, jos opiskelija tulee verkkoistuntoon omasta yksityisest\u00e4 paikasta, kuten kotoaan, sek\u00e4 se, kuinka verkkoistuntoon liityt\u00e4\u00e4n ja kuinka opiskelija ottaa osaa aktiviteetteihin, kuten kuulumisten vaihtoon sek\u00e4 ryhm\u00e4ytt\u00e4viin ja osallistaviin teht\u00e4viin. Videokameran k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olemme tehneet havainnon, ett\u00e4 joillekin opiskelijoille isossa ryhm\u00e4ss\u00e4 videokameran pois p\u00e4\u00e4lt\u00e4 pit\u00e4minen lis\u00e4\u00e4 turvallisuuden tunnetta. Pienryhm\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6skennelless\u00e4 kameran p\u00e4\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4minen voi tuntua turvallisemmalta. Yksi t\u00e4rke\u00e4 havaintomme on, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 liittyy usein opiskelijoiden kokemuksiin turvallisuudesta ja turvattomuudesta verkko-opiskelusta. Wenstr\u00f6m (2021) korostaa, ett\u00e4 psykologisen turvallisuuden l\u00e4ht\u00f6kohtana on autenttisuus eli se, ett\u00e4 voi olla oma itsens\u00e4. Ihminen voi parhaiten niiss\u00e4 rooleissa, joissa h\u00e4n voi olla oma itsens\u00e4. Turvallinen ja hyv\u00e4ksyv\u00e4 sosiaalinen ymp\u00e4rist\u00f6 ja vuorovaikutus tukevat autenttisuutta ja luovat positiivista oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. My\u00f6s opettajan on t\u00e4rke\u00e4 tunnistaa oma autenttisuutensa, jotta h\u00e4n voi edist\u00e4\u00e4 edell\u00e4 kerrottua. (Wenstr\u00f6m 2021.) Autenttisuus on t\u00e4rke\u00e4 tunnistaa verkko-opetuksessa sek\u00e4 keskustella sen merkityksest\u00e4 yhdess\u00e4 opiskelijoiden kanssa, jolloin sen on mahdollista vahvistaa turvallista, hyv\u00e4ksyv\u00e4\u00e4 ja vuorovaikutusta tukevaa oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4sn\u00e4olo verkossa <\/strong> <\/strong><\/strong><\/h2>\n\n\n\nOECD:n julkaisema Skills for 2030-julkaisu korostaa, ett\u00e4 sosiaaliset taidot ja tunnetaidot kuten empatia, itsetuntemus, toisten kunnioittaminen ja kyky kommunikoida ovat lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin oleellisia taitoja ja edellytys erilaisten ihmisten yhteisty\u00f6n tekemisen onnistumiselle (Skills for 2030,<\/ins> 2019, 2, Skills for 2030.)<\/p>\n\n\n\nSanna Wenstr\u00f6m on tutkinut ammatillisen koulutuksen opettajien ty\u00f6t\u00e4. H\u00e4nen mukaansa my\u00f6nteiset tunteet rakentuvat vuorovaikutuksessa, arvostavassa l\u00e4sn\u00e4olossa ja pieniss\u00e4kin kohtaamisissa, jotka v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 ja aitoa kiinnostusta opiskelijaa kohtaan. Vuorovaikutus ei aina tarvitse sanoja tai paljon aikaa, vaan jo hyv\u00e4ksyv\u00e4 ilme, ele tai hymy merkitsev\u00e4t paljon. Vuorovaikutuksen ja my\u00f6nteisten tunteiden edist\u00e4minen ja hyv\u00e4n ilmapiirin rakentaminen eiv\u00e4t vaadi erityisosaamista. (Wenstr\u00f6m 2020, 34) Sama p\u00e4tee verkko-opetukseen: Opettajan on t\u00e4rke\u00e4 my\u00f6s olla tietoinen eleist\u00e4\u00e4n ja ilmeist\u00e4\u00e4n verkko-opetuksessa, varsinkin kun videokuvassa n\u00e4kyy vain kehon yl\u00e4osa.<\/p>\n\n\n\n
Maunonen-Eskelinen ja Aksovaara (2013) ovat j\u00e4sent\u00e4neet oppimistilanteita samanaikaisuus \u2013 ep\u00e4tahtisuus ja yksil\u00f6 \u2013 ryhm\u00e4 \u2013 ulottuvuuksien avulla. Synkroninen oppiminen verkossa tarkoittaa samanaikaista oppimista ryhm\u00e4ss\u00e4. Opetusta ja ohjausta voidaan toteuttaa my\u00f6s asynkronisesti, jolloin opettaja ty\u00f6st\u00e4\u00e4 palautteet omaan tahtiinsa joko kirjallisesti, suullisesti, videona tai kuvina, jakaa ne verkon avulla, ja opiskelija puolestaan ottaa palautteen vastaan omaan tahtiinsa. Jokainen opiskelija voi valita ty\u00f6skentelyn ajan ja paikan ja edet\u00e4 haluamassaan rytmiss\u00e4 eri teht\u00e4vien parissa. (Maunonen-Eskelinen & Aksovaara 2013)<\/p>\n\n\n\n
Video on tehokas v\u00e4line opettajan ty\u00f6n reflektointiin ja opetuksen analysointiin. Videoinnin avulla on mahdollista tiedostaa omaa k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ja reagointia opetustilanteissa, ilmaisemaan selke\u00e4mmin opettamiseen ja oppimiseen liittyvi\u00e4 tavoitteita sek\u00e4 arvioimaan oman toiminnan vahvuuksia ja heikkouksia. Videoreflektointia hy\u00f6dynt\u00e4neet opettajat kertovat muistavansa my\u00f6s aiempia videointeja opetustilanteistaan ja voivansa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 havainnointejaan omassa toiminnassa. (Tripp & Rich 2011, 2012.) <\/p>\n\n\n\n
Olemme TOVE-hankkeessa tehneet videotallenteita omasta toiminnastamme kouluttajina synkronisissa oppimistilanteissa. Analysoidessamme videoaineistoa olemme havainneet my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4n tunteen opettajan saatavilla olosta: se tarkoittaa k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olemista opiskelijoille ja halua, ett\u00e4 omalla toiminnalla ja tietoisella l\u00e4sn\u00e4ololla voi edist\u00e4\u00e4 verkko-oppimisen merkityksellisyytt\u00e4 ja mielekkyytt\u00e4. Toisaalta verkossa toimiminen on voinut tuntua aika ajoin hankalalta n\u00e4iden suhteen. T\u00e4st\u00e4 on voinut seurata ajatuskuvio, ett\u00e4 kouluttajan toiminta verkossa ei olisikaan yht\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 ja merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kuin kontaktiopetuksessa toimittaessa. T\u00e4llainen ajatuskuvio on haastanut poisoppimaan verkko-opetuksen vertaamisesta l\u00e4hiopetukseen. Kuten sosiaalipsykologi Janne Matikainen (2020) toteaa, ett\u00e4 \u201det\u00e4opetus ei ole l\u00e4hiopetusta et\u00e4n\u00e4\u201d (Matikainen 2020). T\u00e4h\u00e4n ajatukseen palaaminen on ollut ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4ess\u00e4mme verkko-opetusta ja sen vuorovaikutusta. <\/p>\n\n\n\n
Halu ja tahto dialogiseen asenteeseen <\/strong> <\/strong><\/strong><\/h2>\n\n\n\nTOVE-hankkeen tutkimuskysymyksen\u00e4 on, miten mahdollistetaan aktiivista ja tasaveroista osallistumista opetustilanteisiin digitaalisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Olemme pohtineet muun muassa dialogin merkityst\u00e4 tunteiden, osallisuuden, vuorovaikutuksen ja empatian ilmenemiseen opetus- ja ohjaustilanteissa. <\/p>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n\n\n\nDialogi on tasavertaiseen osallistumiseen perustuvaa yhdess\u00e4 ajattelemista. Dialogilla pyrit\u00e4\u00e4n luomaan asiasta yhteisesti ymm\u00e4rretty\u00e4 kokonaiskuvaa ja dialogia tukevat erilaiset menetelm\u00e4t ja ty\u00f6kalut. Sille on ominaista eettinen korkeatasoisuus. (Aarnio 2006, 25-26, my\u00f6s Enqvist & Aarnio, 2004; Aarnio, 1999; Enqvist & Aarnio, 2004.)<\/p>\n\n\n\n
Oppimistilanteissa dialogin edellytyksen\u00e4 on oman toiminnan kehitt\u00e4minen tietoisesti havainnoimalla ja arvioimalla. T\u00e4h\u00e4n tarvitaan erilaisia toimintamalleja. Opettaja auttaa my\u00f6s ohjattavia l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n itse vastauksia ja ratkaisuja itse\u00e4 askarruttaviin asioihin. (Aarnio 2006, 37, 69.) <\/p>\n\n\n\n
Mitk\u00e4 sitten ovat dialogisuutta mahdollistavia ja kehitt\u00e4vi\u00e4 toimintatapoja? Helena Aarnion (2014) mukaan dialogisessa vuorovaikutus tilanteessa pit\u00e4\u00e4 olla l\u00e4sn\u00e4 vertaisena, avoinna erilaisille mielipiteille ja ajattelulle. Kysely, ihmettely ja valmius pohtia asioita eri n\u00e4k\u00f6kulmista edist\u00e4v\u00e4t yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 ja dialogisuutta. <\/p>\n\n\n\n
Aarnio m\u00e4\u00e4rittelee dialogia tukevat toimintamallit seuraavasti: <\/p>\n\n\n\n
\n- Symmetrinen osallistuminen <\/li>\n\n\n\n
- Sanatarkka kuunteleminen <\/li>\n\n\n\n
- Ihmetteleminen, tyhj\u00e4lt\u00e4 p\u00f6yd\u00e4lt\u00e4 l\u00e4hteminen <\/li>\n\n\n\n
- Tiedusteleminen avoimin kysymyksin <\/li>\n\n\n\n
- Vertaisuus <\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n
Aarnion mukaan ilmaisun tulisi olla kompaktia, sill\u00e4 pitk\u00e4t monologit rajaavat muiden osallistumista keskusteluun. My\u00f6s omien l\u00e4ht\u00f6kohtien tiedostaminen ja niiden avoin esiintuominen sek\u00e4 syrj\u00e4\u00e4n vet\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Toisten innostaminen keskusteluun esimerkiksi avoimilla kysymyksill\u00e4 voi innostaa heid\u00e4n omaa prosessiaan. <\/p>\n\n\n\n
Kaiken kaikkiaan dialogissa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 aito vuorovaikutus, jolloin yhteinen ajatteluprosessi ja keskustelu onnistuvat osallistujien erilaisista taustoista huolimatta. Dialogia voisi kuvata olemisen tavaksi, oppimisen ohjaajan pysyv\u00e4ksi toimintamalliksi. (Aarnio 2014.) <\/p>\n\n\n\n
Havaintojemme perusteella keskeiseksi kysymykseksi nousi substanssin ja dialogisuuden suhde. Kokemuksemme oli, ett\u00e4 k\u00e4ytimme paljon aikaa diaesityksiin ja luentomaiseen opetukseen, vaikka tarkoituksenamme oli antaa tilaa runsaalle keskustelulle ja vuorovaikutukselle. <\/p>\n\n\n\n
Edell\u00e4 kerrotuksessa on mielest\u00e4mme kyse opettajal\u00e4ht\u00f6isyydest\u00e4 ja oppijal\u00e4ht\u00f6isyydest\u00e4. Onko opetuksessa tai oppimisen ohjaamisessa olennaista jakaa tieto opettajan v\u00e4lityksell\u00e4 vai onko siin\u00e4 olennaista k\u00e4sitell\u00e4 kyseess\u00e4 olevaa tietoa, pohtia sit\u00e4, tuoda n\u00e4kemyksi\u00e4, kehitt\u00e4\u00e4 yhteist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 ja saattaa asioita yhteisesti arvioinnin alle. Huomasimme toimivamme toisella tavalla, kuin mihin pyrimme. <\/p>\n\n\n\n
Jouduimme siis pohtimaan sit\u00e4, mik\u00e4 tiedon m\u00e4\u00e4r\u00e4 on riitt\u00e4v\u00e4 ja mit\u00e4 tieto oikeastaan on. Olisiko kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oppia rakentamaan tietoa yhteisesti sek\u00e4 toimimaan aktiivisesti, yksin ja yhdess\u00e4. Siksi on ollut t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tarkastella my\u00f6s korkeakoulupedagogiikkaa ja opettajuutta ammattikorkeakoulussa. Korkeakoulupedagogiikka tarkoittaa keinoja ja tapoja opettaa korkeakouluissa niin, ett\u00e4 korkeakoulutuksen ominaislaatu tulee esille opetuksessa ja oppimisessa. Korkeakoulupedagogiikalla tarkoitetaan yliopisto- ja ammattikorkeakoulupedagogiikkaa. (Toom, Heide, J\u00e4ppinen, Karjalainen, M\u00e4ki & Tynj\u00e4l\u00e4 2022, 24-25.) <\/strong><\/p>\n\n\n\nKun olemme tarkastelleet toimintaamme dialogisuuden ja dialogia tukevien toimintamallien n\u00e4k\u00f6kulmasta, on ilmeist\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4mi\u00e4mme l\u00e4hestymistapoja tulisi muokata. Toisin sanoen pelkk\u00e4 halu ja asenne eiv\u00e4t riit\u00e4, vaan tarvitaan konkreettisia toimenpiteit\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Toimijana, tutkijana, tulkitsijana ja kokijana<\/strong><\/h2>\n\n\n\nTOVE-hanke on mahdollistanut kouluttajien sek\u00e4 opiskelijoiden hyvinvointia vahvistavan tunne- ja vuorovaikutusosaamisen tutkimisen ja kehitt\u00e4misen digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Olemme toimineet t\u00e4ss\u00e4 yht\u00e4 aikaa sek\u00e4 toimijoina, tutkijoina ja tulkitsijoina sek\u00e4 oppineet kokemuksen kautta. <\/p>\n\n\n\n
T\u00e4llaisen toiminnan kautta on ollut mahdollista hahmotella my\u00f6s konkreettisia toimenpiteit\u00e4, jotka n\u00e4hd\u00e4ksemme vahvistavat t\u00e4t\u00e4 osaamista ja oman ty\u00f6n kehitt\u00e4mist\u00e4. Prosessin aikana emme tarkoituksellisesti hy\u00f6dynt\u00e4neet dialogisia ty\u00f6kaluja, vaan pyrimme tarkastelemaan dialogia mahdollistavaa ilmapiiri\u00e4 laajemmasta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tarkkailimme sit\u00e4 suhteessa toimintaamme ja sit\u00e4 ohjaaviin tekij\u00f6ihin. <\/p>\n\n\n\n
Opiskelijoiden osallisuudella tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 opiskelijalla on tunne kuulumisesta korkeakouluyhteis\u00f6\u00f6n ja h\u00e4n kokee voivansa vaikuttaa opintoihinsa ja yhteis\u00f6\u00f6ns\u00e4. Opiskelijalla on mahdollisuus tehd\u00e4 opintoihin ja oppimiseen kuuluvia valintoja. Osallisuus on merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 hyvinvoinnin rakentumisessa. (Toom ym. 2022, 25.) <\/p>\n\n\n\n
Keskeiseksi kysymykseksi nousi substanssin ja dialogisuuden suhde. Kokemuksemme oli, ett\u00e4 k\u00e4ytimme suhteellisen paljon aikaa diaesityksiin ja luentomaiseen opetukseen, vaikka mielest\u00e4mme pyrimme luomaan ja her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n mahdollisimman paljon keskustelua, vuorovaikutusta, vastavuoroisuutta ja kollektiivisuutta. <\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pohtia opettaja- ja oppijal\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4. Onko opetuksessa tai oppimisen ohjaamisessa olennaista jakaa tieto opettajan v\u00e4lityksell\u00e4? Onko siin\u00e4 olennaista k\u00e4sitell\u00e4 kyseess\u00e4 olevaa tietoa pohdiskellen ja tuoda n\u00e4kemyksi\u00e4 esiin, kehitt\u00e4\u00e4 yhteist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 ja saattaa asioita yhteisesti arvioinnin alle. <\/p>\n\n\n\n
Mietimme seuraavia kysymyksi\u00e4:<\/p>\n\n\n\n
\n- Onko runsas tietopaketti helpompi k\u00e4sitell\u00e4 ja soveltaa erilaisissa tilanteissa kuin keskitty\u00e4 olennaiseen opittavassa asiassa, jolloin informaation m\u00e4\u00e4r\u00e4 tai tiedon taakka on pienempi?<\/li>\n\n\n\n
- Onko t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 oppija kykenee hahmottamaan opittavan asian omassa kontekstissaan (lue: ett\u00e4 opittava asia esitet\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4n selke\u00e4sti ja ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti ilman isoa tietom\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4).<\/li>\n\n\n\n
- Tuetaanko oppijoiden soveltamis- ja merkitysorientaatiota? <\/li>\n\n\n\n
- Miten oppija kykenee v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n oppimansa ja soveltamansa tiedon muille? <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
N\u00e4kemyksemme mukaan oppimisessa tarvitaan yhteist\u00e4 tiedonk\u00e4sittely\u00e4, kokemusten jakamista ja pohtimista. Opettajal\u00e4ht\u00f6inen, tietoa jakava opetustyyli ei toimi, jos halutaan oppimistilanteen olevan dialoginen, koko ryhm\u00e4\u00e4 osallistava.<\/p>\n\n\n\n
Huomio hyvinvointiin<\/strong> <\/strong><\/strong><\/h2>\n\n\n\nOppijoiden osallisuus oppimisprosessiin on mielest\u00e4mme hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Osallisuus mahdollistaa oppijoiden voimaantumisen. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 tarkoitamme voimaantumisella oppijan tietoisuutta oikeudesta, velvollisuudesta ja vastuusta osallistua toimijana yhteisess\u00e4 prosessissa autenttisena omana itsen\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n
Osaamisperustaiset pedagogiset ratkaisut korkeakoulussa mahdollistaa osaamisperustainen opetussuunnitelma, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 osaamistavoitteet ja osaamisen arvioinnin kriteerit (Toom ym. 2022, 25). Osaamisperustaisessa koulutuksessa opettajan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on osaamisen saavuttamisen suunnittelu opetussuunnitelmassa mainittujen osaamistavoitteiden mukaisesti (Laukia 2018, Toom ym. 2022, 25). Osaamisperustaisen koulutuksen ytimess\u00e4 on osaamisen sanallistaminen ja osaamistavoitteiden mahdollisimman konkreettinen kuvaus. Yhteisesti ymm\u00e4rretty l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4 oppimisprosessi selkeine tavoitteineen ja v\u00e4litavoitteineen antaa mielest\u00e4mme oppijoille mahdollisuuden olla oppimisprosessissa aktiivisia ja vastuullisia osallistujia.<\/p>\n\n\n\n
Erityisen t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 koemme selke\u00e4n aikataulun, sis\u00e4lt\u00f6rakenteen ja yhteisesti sovitut toimintatavat. Niiden avulla edell\u00e4 mainittu yhteinen ymm\u00e4rrys ja l\u00e4pin\u00e4kyvyys samoin kuin sosiaalisesti turvallinen tila mahdollistuvat. <\/p>\n\n\n\n
Tunteet, osallisuus, vuorovaikutus ja empatia vaikuttavat oppimiseen ja oppijoihin voimaannuttavasti. Siksi sek\u00e4 kontakti- ett\u00e4 et\u00e4opetuksessa niiden l\u00e4sn\u00e4olo oppimistilanteissa on vahvasti oppimista edist\u00e4v\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Oma toimintamme ei ollut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kirjoitus- ja havainnointiprosessi, vaan halusimme my\u00f6s ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja j\u00e4sent\u00e4\u00e4 omaa toimintaa verkko-opetuksessa ja sen lainalaisuuksia. T\u00e4m\u00e4n kokemuksen my\u00f6t\u00e4 huomasimme, ett\u00e4 vanhat opettajal\u00e4ht\u00f6iset toimintatavat vaikuttavat v\u00e4lill\u00e4 toimintaamme. T\u00e4m\u00e4 haastaa opettajia sek\u00e4 opettajankouluttajia pohtimaan omia toimintamallejaan ja niiden vaikuttimia. Omaa ty\u00f6t\u00e4 kehitt\u00e4v\u00e4 ty\u00f6ote lis\u00e4\u00e4 itsetuntemusta ja vahvistaa ammatillista identiteetti\u00e4. Dialogia tukeva tunneilmapiiri on edellytys hyvinvoivalle ja oppivalle yhteis\u00f6lle. <\/p>\n\n\n\n
Per\u00e4\u00e4nkuulutamme hyvinvoinnin n\u00e4k\u00f6kulman huomioimista sek\u00e4 suunnittelussa ett\u00e4 opetusta toteutettaessa. Oppijal\u00e4ht\u00f6iset ja yhteistoiminnallisuuteen perustuvat oppimisk\u00e4sitykset tukevat ja mahdollistavat opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, osallisuutta ja voimaantumista. <\/p>\n\n\n\n
TOVE-hanke jatkuu vuoteen 2023 saakka, samoin opettajankouluttajien oman toiminnan tutkiminen ja kehitt\u00e4minen digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Kirjoittajat:<\/strong><\/h2>\n\n\n\nJari Karttunen, JAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Marja Olsonen, JAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n
Opettajakouluttajien tunnetoimijuus ja vuorovaikutustaidot digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 TOVE -hanke:<\/h3>\n\n\n\n
Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n rahoittamassa hankkeessa kehitet\u00e4\u00e4n ja tutkitaan opettajankouluttajien ja opiskelijoiden hyvinvointia vahvistavaa tunne- ja vuorovaikutusosaamista digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Hanketta koordinoi Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. Muina toteuttajina ovat Jyv\u00e4skyl\u00e4n, Turun ja Helsingin yliopistot sek\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu. Tutustu kehitt\u00e4misteemoihin ja toimijoihin: https:\/\/tove.jyu.fi\/<\/a><\/p>\n\n\n\nViitteet <\/strong> <\/h2>\n\n\n\nAarnio H. 2006. Oppijal\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4 ja yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 tietoverkkoja ja verkostoja hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4\u00e4n oppimiseen. Tutkimustuloksia DIANA-klinikalta. H\u00e4meen ammattikorkeakoulu. Tampereen yliopiston Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus. H\u00e4meenlinna 2006. https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/96896\/Oppijalahtoisyytta_Ja_Yhteisollisyytta.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a><\/p>\n\n\n\nAarnio H. 2014. Miten dialogi eroaa tavallisesta vuorovaikutuksesta. Dialogiosaamisen videoluentosarja. https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=e5YO1UO7Hf4<\/a>.<\/p>\n\n\n\nLaukia J. 2018. Osaamisperustaisuus on luonut uuden oppimiskulttuurin. https:\/\/esignals.fi\/kategoria\/pedagogiikka\/osaamisperustaisuus-on-luonut-uuden-oppimiskulttuurin\/#6881fca5<\/a> .<\/p>\n\n\n\nKullaslahti J., Ikonen, H., Laitinen-V\u00e4\u00e4n\u00e4nen, S. & Tyrv\u00e4inen P. 2021. Teachers\u00b4 experiences of success in remote learning. Teoksessa G. Ubachs, S. Meuleman & A. Antonaci (toim.). Proceedings of the Innovating Higher Education Conference 2021, 3.-5.11.2021, Bari, Italia, 494- 502. <\/p>\n\n\n\n
Matikainen J. 2020. Et\u00e4opetus ei ole l\u00e4hiopetusta et\u00e4n\u00e4. Janne Matikainen WordPress-blogi. https:\/\/jannematikainen.wordpress.com\/2020\/03\/23\/etaopetus-ei-ole-lahiopetusta-etana\/<\/a> <\/p>\n\n\n\nMaunonen-Eskelinen I. & Aksovaara S. 2013. Et\u00e4n\u00e4 \u2013l\u00e4sn\u00e4 \u2013yksin \u2013yhdess\u00e4! Ajatus liikkuu \u2013iloa oppimiseen. Jamk. https:\/\/oppimateriaalit.jamk.fi\/ajatusliikkuu\/artikkelit\/artikkeli-etana-lasna-yksin-yhdessa\/<\/a><\/p>\n\n\n\nSkills for 2030 2019.In brief. OECD. https:\/\/www.oecd.org\/education\/2030-project\/teaching-and-learning\/learning\/skills\/in_brief_Skills.pdf<\/a> <\/p>\n\n\n\nSkills for 2030. OECD Future of Education and Skills 2030. Teaching and learning. Learning. OECD. https:\/\/www.oecd.org\/education\/2030-project\/teaching-and-learning\/learning\/skills\/<\/a><\/p>\n\n\n\nToom A., Heide T., J\u00e4ppinen V., Karjalainen A., M\u00e4ki K., Tynj\u00e4l\u00e4 P., Huusko M., Nurkka N. ja Karvonen A. 2022. Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen \u2013 arviointi. Hankesuunnitelma 15.6.2022. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.<\/p>\n\n\n\n
TOVE tutkii tunnetoimijuutta ja vuorovaikutusosaamista digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 2021. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu. Uutinen 1.12.2021. https:\/\/www.jamk.fi\/fi\/uutiset\/2021\/tove-tutkii-tunnetoimijuutta-ja-vuorovaikutusosaamista-digitaalisissa-ymparistoissa<\/a> <\/p>\n\n\n\nTripp T.R. & Rich P. 2012. The influence of video analysis on the process of
teacher change. Teaching and Teacher Education 28 (5), 728\u2013739. <\/p>\n\n\n\n
Tripp T.R. & Rich P. 2011. Using video to analyze one’s own teaching. Abstract. First published: 01 November 2011 https:\/\/bera-journals.onlinelibrary.wiley.com\/doi\/abs\/10.1111\/j.1467-8535.2011.01234.x<\/a> <\/p>\n\n\n\nWenstr\u00f6m S. 2020. Positiivinen pedagogiikka ammatillisessa koulutuksessa. Teoksessa Mykr\u00e4 T. (toim.), Oppimisen iloa ilmi\u00f6pohjaisesti. Helsinki: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, 30-40. https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/504170\/Positiivinen_pedagogiikka_ammatillisessa_koulutuksessa.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a><\/p>\n\n\n\n
Sanna Wenstr\u00f6m on tutkinut ammatillisen koulutuksen opettajien ty\u00f6t\u00e4. H\u00e4nen mukaansa my\u00f6nteiset tunteet rakentuvat vuorovaikutuksessa, arvostavassa l\u00e4sn\u00e4olossa ja pieniss\u00e4kin kohtaamisissa, jotka v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 ja aitoa kiinnostusta opiskelijaa kohtaan. Vuorovaikutus ei aina tarvitse sanoja tai paljon aikaa, vaan jo hyv\u00e4ksyv\u00e4 ilme, ele tai hymy merkitsev\u00e4t paljon. Vuorovaikutuksen ja my\u00f6nteisten tunteiden edist\u00e4minen ja hyv\u00e4n ilmapiirin rakentaminen eiv\u00e4t vaadi erityisosaamista. (Wenstr\u00f6m 2020, 34) Sama p\u00e4tee verkko-opetukseen: Opettajan on t\u00e4rke\u00e4 my\u00f6s olla tietoinen eleist\u00e4\u00e4n ja ilmeist\u00e4\u00e4n verkko-opetuksessa, varsinkin kun videokuvassa n\u00e4kyy vain kehon yl\u00e4osa.<\/p>\n\n\n\n
Maunonen-Eskelinen ja Aksovaara (2013) ovat j\u00e4sent\u00e4neet oppimistilanteita samanaikaisuus \u2013 ep\u00e4tahtisuus ja yksil\u00f6 \u2013 ryhm\u00e4 \u2013 ulottuvuuksien avulla. Synkroninen oppiminen verkossa tarkoittaa samanaikaista oppimista ryhm\u00e4ss\u00e4. Opetusta ja ohjausta voidaan toteuttaa my\u00f6s asynkronisesti, jolloin opettaja ty\u00f6st\u00e4\u00e4 palautteet omaan tahtiinsa joko kirjallisesti, suullisesti, videona tai kuvina, jakaa ne verkon avulla, ja opiskelija puolestaan ottaa palautteen vastaan omaan tahtiinsa. Jokainen opiskelija voi valita ty\u00f6skentelyn ajan ja paikan ja edet\u00e4 haluamassaan rytmiss\u00e4 eri teht\u00e4vien parissa. (Maunonen-Eskelinen & Aksovaara 2013)<\/p>\n\n\n\n
Video on tehokas v\u00e4line opettajan ty\u00f6n reflektointiin ja opetuksen analysointiin. Videoinnin avulla on mahdollista tiedostaa omaa k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ja reagointia opetustilanteissa, ilmaisemaan selke\u00e4mmin opettamiseen ja oppimiseen liittyvi\u00e4 tavoitteita sek\u00e4 arvioimaan oman toiminnan vahvuuksia ja heikkouksia. Videoreflektointia hy\u00f6dynt\u00e4neet opettajat kertovat muistavansa my\u00f6s aiempia videointeja opetustilanteistaan ja voivansa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 havainnointejaan omassa toiminnassa. (Tripp & Rich 2011, 2012.) <\/p>\n\n\n\n
Olemme TOVE-hankkeessa tehneet videotallenteita omasta toiminnastamme kouluttajina synkronisissa oppimistilanteissa. Analysoidessamme videoaineistoa olemme havainneet my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4n tunteen opettajan saatavilla olosta: se tarkoittaa k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olemista opiskelijoille ja halua, ett\u00e4 omalla toiminnalla ja tietoisella l\u00e4sn\u00e4ololla voi edist\u00e4\u00e4 verkko-oppimisen merkityksellisyytt\u00e4 ja mielekkyytt\u00e4. Toisaalta verkossa toimiminen on voinut tuntua aika ajoin hankalalta n\u00e4iden suhteen. T\u00e4st\u00e4 on voinut seurata ajatuskuvio, ett\u00e4 kouluttajan toiminta verkossa ei olisikaan yht\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 ja merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kuin kontaktiopetuksessa toimittaessa. T\u00e4llainen ajatuskuvio on haastanut poisoppimaan verkko-opetuksen vertaamisesta l\u00e4hiopetukseen. Kuten sosiaalipsykologi Janne Matikainen (2020) toteaa, ett\u00e4 \u201det\u00e4opetus ei ole l\u00e4hiopetusta et\u00e4n\u00e4\u201d (Matikainen 2020). T\u00e4h\u00e4n ajatukseen palaaminen on ollut ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4ess\u00e4mme verkko-opetusta ja sen vuorovaikutusta. <\/p>\n\n\n\n
Halu ja tahto dialogiseen asenteeseen <\/strong> <\/strong><\/strong><\/h2>\n\n\n\nTOVE-hankkeen tutkimuskysymyksen\u00e4 on, miten mahdollistetaan aktiivista ja tasaveroista osallistumista opetustilanteisiin digitaalisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Olemme pohtineet muun muassa dialogin merkityst\u00e4 tunteiden, osallisuuden, vuorovaikutuksen ja empatian ilmenemiseen opetus- ja ohjaustilanteissa. <\/p>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n\n\n\nDialogi on tasavertaiseen osallistumiseen perustuvaa yhdess\u00e4 ajattelemista. Dialogilla pyrit\u00e4\u00e4n luomaan asiasta yhteisesti ymm\u00e4rretty\u00e4 kokonaiskuvaa ja dialogia tukevat erilaiset menetelm\u00e4t ja ty\u00f6kalut. Sille on ominaista eettinen korkeatasoisuus. (Aarnio 2006, 25-26, my\u00f6s Enqvist & Aarnio, 2004; Aarnio, 1999; Enqvist & Aarnio, 2004.)<\/p>\n\n\n\n
Oppimistilanteissa dialogin edellytyksen\u00e4 on oman toiminnan kehitt\u00e4minen tietoisesti havainnoimalla ja arvioimalla. T\u00e4h\u00e4n tarvitaan erilaisia toimintamalleja. Opettaja auttaa my\u00f6s ohjattavia l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n itse vastauksia ja ratkaisuja itse\u00e4 askarruttaviin asioihin. (Aarnio 2006, 37, 69.) <\/p>\n\n\n\n
Mitk\u00e4 sitten ovat dialogisuutta mahdollistavia ja kehitt\u00e4vi\u00e4 toimintatapoja? Helena Aarnion (2014) mukaan dialogisessa vuorovaikutus tilanteessa pit\u00e4\u00e4 olla l\u00e4sn\u00e4 vertaisena, avoinna erilaisille mielipiteille ja ajattelulle. Kysely, ihmettely ja valmius pohtia asioita eri n\u00e4k\u00f6kulmista edist\u00e4v\u00e4t yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 ja dialogisuutta. <\/p>\n\n\n\n
Aarnio m\u00e4\u00e4rittelee dialogia tukevat toimintamallit seuraavasti: <\/p>\n\n\n\n
\n- Symmetrinen osallistuminen <\/li>\n\n\n\n
- Sanatarkka kuunteleminen <\/li>\n\n\n\n
- Ihmetteleminen, tyhj\u00e4lt\u00e4 p\u00f6yd\u00e4lt\u00e4 l\u00e4hteminen <\/li>\n\n\n\n
- Tiedusteleminen avoimin kysymyksin <\/li>\n\n\n\n
- Vertaisuus <\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n
Aarnion mukaan ilmaisun tulisi olla kompaktia, sill\u00e4 pitk\u00e4t monologit rajaavat muiden osallistumista keskusteluun. My\u00f6s omien l\u00e4ht\u00f6kohtien tiedostaminen ja niiden avoin esiintuominen sek\u00e4 syrj\u00e4\u00e4n vet\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Toisten innostaminen keskusteluun esimerkiksi avoimilla kysymyksill\u00e4 voi innostaa heid\u00e4n omaa prosessiaan. <\/p>\n\n\n\n
Kaiken kaikkiaan dialogissa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 aito vuorovaikutus, jolloin yhteinen ajatteluprosessi ja keskustelu onnistuvat osallistujien erilaisista taustoista huolimatta. Dialogia voisi kuvata olemisen tavaksi, oppimisen ohjaajan pysyv\u00e4ksi toimintamalliksi. (Aarnio 2014.) <\/p>\n\n\n\n
Havaintojemme perusteella keskeiseksi kysymykseksi nousi substanssin ja dialogisuuden suhde. Kokemuksemme oli, ett\u00e4 k\u00e4ytimme paljon aikaa diaesityksiin ja luentomaiseen opetukseen, vaikka tarkoituksenamme oli antaa tilaa runsaalle keskustelulle ja vuorovaikutukselle. <\/p>\n\n\n\n
Edell\u00e4 kerrotuksessa on mielest\u00e4mme kyse opettajal\u00e4ht\u00f6isyydest\u00e4 ja oppijal\u00e4ht\u00f6isyydest\u00e4. Onko opetuksessa tai oppimisen ohjaamisessa olennaista jakaa tieto opettajan v\u00e4lityksell\u00e4 vai onko siin\u00e4 olennaista k\u00e4sitell\u00e4 kyseess\u00e4 olevaa tietoa, pohtia sit\u00e4, tuoda n\u00e4kemyksi\u00e4, kehitt\u00e4\u00e4 yhteist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 ja saattaa asioita yhteisesti arvioinnin alle. Huomasimme toimivamme toisella tavalla, kuin mihin pyrimme. <\/p>\n\n\n\n
Jouduimme siis pohtimaan sit\u00e4, mik\u00e4 tiedon m\u00e4\u00e4r\u00e4 on riitt\u00e4v\u00e4 ja mit\u00e4 tieto oikeastaan on. Olisiko kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oppia rakentamaan tietoa yhteisesti sek\u00e4 toimimaan aktiivisesti, yksin ja yhdess\u00e4. Siksi on ollut t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tarkastella my\u00f6s korkeakoulupedagogiikkaa ja opettajuutta ammattikorkeakoulussa. Korkeakoulupedagogiikka tarkoittaa keinoja ja tapoja opettaa korkeakouluissa niin, ett\u00e4 korkeakoulutuksen ominaislaatu tulee esille opetuksessa ja oppimisessa. Korkeakoulupedagogiikalla tarkoitetaan yliopisto- ja ammattikorkeakoulupedagogiikkaa. (Toom, Heide, J\u00e4ppinen, Karjalainen, M\u00e4ki & Tynj\u00e4l\u00e4 2022, 24-25.) <\/strong><\/p>\n\n\n\nKun olemme tarkastelleet toimintaamme dialogisuuden ja dialogia tukevien toimintamallien n\u00e4k\u00f6kulmasta, on ilmeist\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4mi\u00e4mme l\u00e4hestymistapoja tulisi muokata. Toisin sanoen pelkk\u00e4 halu ja asenne eiv\u00e4t riit\u00e4, vaan tarvitaan konkreettisia toimenpiteit\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Toimijana, tutkijana, tulkitsijana ja kokijana<\/strong><\/h2>\n\n\n\nTOVE-hanke on mahdollistanut kouluttajien sek\u00e4 opiskelijoiden hyvinvointia vahvistavan tunne- ja vuorovaikutusosaamisen tutkimisen ja kehitt\u00e4misen digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Olemme toimineet t\u00e4ss\u00e4 yht\u00e4 aikaa sek\u00e4 toimijoina, tutkijoina ja tulkitsijoina sek\u00e4 oppineet kokemuksen kautta. <\/p>\n\n\n\n
T\u00e4llaisen toiminnan kautta on ollut mahdollista hahmotella my\u00f6s konkreettisia toimenpiteit\u00e4, jotka n\u00e4hd\u00e4ksemme vahvistavat t\u00e4t\u00e4 osaamista ja oman ty\u00f6n kehitt\u00e4mist\u00e4. Prosessin aikana emme tarkoituksellisesti hy\u00f6dynt\u00e4neet dialogisia ty\u00f6kaluja, vaan pyrimme tarkastelemaan dialogia mahdollistavaa ilmapiiri\u00e4 laajemmasta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tarkkailimme sit\u00e4 suhteessa toimintaamme ja sit\u00e4 ohjaaviin tekij\u00f6ihin. <\/p>\n\n\n\n
Opiskelijoiden osallisuudella tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 opiskelijalla on tunne kuulumisesta korkeakouluyhteis\u00f6\u00f6n ja h\u00e4n kokee voivansa vaikuttaa opintoihinsa ja yhteis\u00f6\u00f6ns\u00e4. Opiskelijalla on mahdollisuus tehd\u00e4 opintoihin ja oppimiseen kuuluvia valintoja. Osallisuus on merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 hyvinvoinnin rakentumisessa. (Toom ym. 2022, 25.) <\/p>\n\n\n\n
Keskeiseksi kysymykseksi nousi substanssin ja dialogisuuden suhde. Kokemuksemme oli, ett\u00e4 k\u00e4ytimme suhteellisen paljon aikaa diaesityksiin ja luentomaiseen opetukseen, vaikka mielest\u00e4mme pyrimme luomaan ja her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n mahdollisimman paljon keskustelua, vuorovaikutusta, vastavuoroisuutta ja kollektiivisuutta. <\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pohtia opettaja- ja oppijal\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4. Onko opetuksessa tai oppimisen ohjaamisessa olennaista jakaa tieto opettajan v\u00e4lityksell\u00e4? Onko siin\u00e4 olennaista k\u00e4sitell\u00e4 kyseess\u00e4 olevaa tietoa pohdiskellen ja tuoda n\u00e4kemyksi\u00e4 esiin, kehitt\u00e4\u00e4 yhteist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 ja saattaa asioita yhteisesti arvioinnin alle. <\/p>\n\n\n\n
Mietimme seuraavia kysymyksi\u00e4:<\/p>\n\n\n\n
\n- Onko runsas tietopaketti helpompi k\u00e4sitell\u00e4 ja soveltaa erilaisissa tilanteissa kuin keskitty\u00e4 olennaiseen opittavassa asiassa, jolloin informaation m\u00e4\u00e4r\u00e4 tai tiedon taakka on pienempi?<\/li>\n\n\n\n
- Onko t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 oppija kykenee hahmottamaan opittavan asian omassa kontekstissaan (lue: ett\u00e4 opittava asia esitet\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4n selke\u00e4sti ja ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti ilman isoa tietom\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4).<\/li>\n\n\n\n
- Tuetaanko oppijoiden soveltamis- ja merkitysorientaatiota? <\/li>\n\n\n\n
- Miten oppija kykenee v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n oppimansa ja soveltamansa tiedon muille? <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
N\u00e4kemyksemme mukaan oppimisessa tarvitaan yhteist\u00e4 tiedonk\u00e4sittely\u00e4, kokemusten jakamista ja pohtimista. Opettajal\u00e4ht\u00f6inen, tietoa jakava opetustyyli ei toimi, jos halutaan oppimistilanteen olevan dialoginen, koko ryhm\u00e4\u00e4 osallistava.<\/p>\n\n\n\n
Huomio hyvinvointiin<\/strong> <\/strong><\/strong><\/h2>\n\n\n\nOppijoiden osallisuus oppimisprosessiin on mielest\u00e4mme hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Osallisuus mahdollistaa oppijoiden voimaantumisen. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 tarkoitamme voimaantumisella oppijan tietoisuutta oikeudesta, velvollisuudesta ja vastuusta osallistua toimijana yhteisess\u00e4 prosessissa autenttisena omana itsen\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n
Osaamisperustaiset pedagogiset ratkaisut korkeakoulussa mahdollistaa osaamisperustainen opetussuunnitelma, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 osaamistavoitteet ja osaamisen arvioinnin kriteerit (Toom ym. 2022, 25). Osaamisperustaisessa koulutuksessa opettajan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on osaamisen saavuttamisen suunnittelu opetussuunnitelmassa mainittujen osaamistavoitteiden mukaisesti (Laukia 2018, Toom ym. 2022, 25). Osaamisperustaisen koulutuksen ytimess\u00e4 on osaamisen sanallistaminen ja osaamistavoitteiden mahdollisimman konkreettinen kuvaus. Yhteisesti ymm\u00e4rretty l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4 oppimisprosessi selkeine tavoitteineen ja v\u00e4litavoitteineen antaa mielest\u00e4mme oppijoille mahdollisuuden olla oppimisprosessissa aktiivisia ja vastuullisia osallistujia.<\/p>\n\n\n\n
Erityisen t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 koemme selke\u00e4n aikataulun, sis\u00e4lt\u00f6rakenteen ja yhteisesti sovitut toimintatavat. Niiden avulla edell\u00e4 mainittu yhteinen ymm\u00e4rrys ja l\u00e4pin\u00e4kyvyys samoin kuin sosiaalisesti turvallinen tila mahdollistuvat. <\/p>\n\n\n\n
Tunteet, osallisuus, vuorovaikutus ja empatia vaikuttavat oppimiseen ja oppijoihin voimaannuttavasti. Siksi sek\u00e4 kontakti- ett\u00e4 et\u00e4opetuksessa niiden l\u00e4sn\u00e4olo oppimistilanteissa on vahvasti oppimista edist\u00e4v\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Oma toimintamme ei ollut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kirjoitus- ja havainnointiprosessi, vaan halusimme my\u00f6s ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja j\u00e4sent\u00e4\u00e4 omaa toimintaa verkko-opetuksessa ja sen lainalaisuuksia. T\u00e4m\u00e4n kokemuksen my\u00f6t\u00e4 huomasimme, ett\u00e4 vanhat opettajal\u00e4ht\u00f6iset toimintatavat vaikuttavat v\u00e4lill\u00e4 toimintaamme. T\u00e4m\u00e4 haastaa opettajia sek\u00e4 opettajankouluttajia pohtimaan omia toimintamallejaan ja niiden vaikuttimia. Omaa ty\u00f6t\u00e4 kehitt\u00e4v\u00e4 ty\u00f6ote lis\u00e4\u00e4 itsetuntemusta ja vahvistaa ammatillista identiteetti\u00e4. Dialogia tukeva tunneilmapiiri on edellytys hyvinvoivalle ja oppivalle yhteis\u00f6lle. <\/p>\n\n\n\n
Per\u00e4\u00e4nkuulutamme hyvinvoinnin n\u00e4k\u00f6kulman huomioimista sek\u00e4 suunnittelussa ett\u00e4 opetusta toteutettaessa. Oppijal\u00e4ht\u00f6iset ja yhteistoiminnallisuuteen perustuvat oppimisk\u00e4sitykset tukevat ja mahdollistavat opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, osallisuutta ja voimaantumista. <\/p>\n\n\n\n
TOVE-hanke jatkuu vuoteen 2023 saakka, samoin opettajankouluttajien oman toiminnan tutkiminen ja kehitt\u00e4minen digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Kirjoittajat:<\/strong><\/h2>\n\n\n\nJari Karttunen, JAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Marja Olsonen, JAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n
Opettajakouluttajien tunnetoimijuus ja vuorovaikutustaidot digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 TOVE -hanke:<\/h3>\n\n\n\n
Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n rahoittamassa hankkeessa kehitet\u00e4\u00e4n ja tutkitaan opettajankouluttajien ja opiskelijoiden hyvinvointia vahvistavaa tunne- ja vuorovaikutusosaamista digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Hanketta koordinoi Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. Muina toteuttajina ovat Jyv\u00e4skyl\u00e4n, Turun ja Helsingin yliopistot sek\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu. Tutustu kehitt\u00e4misteemoihin ja toimijoihin: https:\/\/tove.jyu.fi\/<\/a><\/p>\n\n\n\nViitteet <\/strong> <\/h2>\n\n\n\nAarnio H. 2006. Oppijal\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4 ja yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 tietoverkkoja ja verkostoja hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4\u00e4n oppimiseen. Tutkimustuloksia DIANA-klinikalta. H\u00e4meen ammattikorkeakoulu. Tampereen yliopiston Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus. H\u00e4meenlinna 2006. https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/96896\/Oppijalahtoisyytta_Ja_Yhteisollisyytta.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a><\/p>\n\n\n\nAarnio H. 2014. Miten dialogi eroaa tavallisesta vuorovaikutuksesta. Dialogiosaamisen videoluentosarja. https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=e5YO1UO7Hf4<\/a>.<\/p>\n\n\n\nLaukia J. 2018. Osaamisperustaisuus on luonut uuden oppimiskulttuurin. https:\/\/esignals.fi\/kategoria\/pedagogiikka\/osaamisperustaisuus-on-luonut-uuden-oppimiskulttuurin\/#6881fca5<\/a> .<\/p>\n\n\n\nKullaslahti J., Ikonen, H., Laitinen-V\u00e4\u00e4n\u00e4nen, S. & Tyrv\u00e4inen P. 2021. Teachers\u00b4 experiences of success in remote learning. Teoksessa G. Ubachs, S. Meuleman & A. Antonaci (toim.). Proceedings of the Innovating Higher Education Conference 2021, 3.-5.11.2021, Bari, Italia, 494- 502. <\/p>\n\n\n\n
Matikainen J. 2020. Et\u00e4opetus ei ole l\u00e4hiopetusta et\u00e4n\u00e4. Janne Matikainen WordPress-blogi. https:\/\/jannematikainen.wordpress.com\/2020\/03\/23\/etaopetus-ei-ole-lahiopetusta-etana\/<\/a> <\/p>\n\n\n\nMaunonen-Eskelinen I. & Aksovaara S. 2013. Et\u00e4n\u00e4 \u2013l\u00e4sn\u00e4 \u2013yksin \u2013yhdess\u00e4! Ajatus liikkuu \u2013iloa oppimiseen. Jamk. https:\/\/oppimateriaalit.jamk.fi\/ajatusliikkuu\/artikkelit\/artikkeli-etana-lasna-yksin-yhdessa\/<\/a><\/p>\n\n\n\nSkills for 2030 2019.In brief. OECD. https:\/\/www.oecd.org\/education\/2030-project\/teaching-and-learning\/learning\/skills\/in_brief_Skills.pdf<\/a> <\/p>\n\n\n\nSkills for 2030. OECD Future of Education and Skills 2030. Teaching and learning. Learning. OECD. https:\/\/www.oecd.org\/education\/2030-project\/teaching-and-learning\/learning\/skills\/<\/a><\/p>\n\n\n\nToom A., Heide T., J\u00e4ppinen V., Karjalainen A., M\u00e4ki K., Tynj\u00e4l\u00e4 P., Huusko M., Nurkka N. ja Karvonen A. 2022. Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen \u2013 arviointi. Hankesuunnitelma 15.6.2022. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.<\/p>\n\n\n\n
TOVE tutkii tunnetoimijuutta ja vuorovaikutusosaamista digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 2021. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu. Uutinen 1.12.2021. https:\/\/www.jamk.fi\/fi\/uutiset\/2021\/tove-tutkii-tunnetoimijuutta-ja-vuorovaikutusosaamista-digitaalisissa-ymparistoissa<\/a> <\/p>\n\n\n\nTripp T.R. & Rich P. 2012. The influence of video analysis on the process of
teacher change. Teaching and Teacher Education 28 (5), 728\u2013739. <\/p>\n\n\n\n
Tripp T.R. & Rich P. 2011. Using video to analyze one’s own teaching. Abstract. First published: 01 November 2011 https:\/\/bera-journals.onlinelibrary.wiley.com\/doi\/abs\/10.1111\/j.1467-8535.2011.01234.x<\/a> <\/p>\n\n\n\nWenstr\u00f6m S. 2020. Positiivinen pedagogiikka ammatillisessa koulutuksessa. Teoksessa Mykr\u00e4 T. (toim.), Oppimisen iloa ilmi\u00f6pohjaisesti. Helsinki: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, 30-40. https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/504170\/Positiivinen_pedagogiikka_ammatillisessa_koulutuksessa.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a><\/p>\n\n\n\n
<\/a><\/figure>\n\n\n\nDialogi on tasavertaiseen osallistumiseen perustuvaa yhdess\u00e4 ajattelemista. Dialogilla pyrit\u00e4\u00e4n luomaan asiasta yhteisesti ymm\u00e4rretty\u00e4 kokonaiskuvaa ja dialogia tukevat erilaiset menetelm\u00e4t ja ty\u00f6kalut. Sille on ominaista eettinen korkeatasoisuus. (Aarnio 2006, 25-26, my\u00f6s Enqvist & Aarnio, 2004; Aarnio, 1999; Enqvist & Aarnio, 2004.)<\/p>\n\n\n\n
Oppimistilanteissa dialogin edellytyksen\u00e4 on oman toiminnan kehitt\u00e4minen tietoisesti havainnoimalla ja arvioimalla. T\u00e4h\u00e4n tarvitaan erilaisia toimintamalleja. Opettaja auttaa my\u00f6s ohjattavia l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n itse vastauksia ja ratkaisuja itse\u00e4 askarruttaviin asioihin. (Aarnio 2006, 37, 69.) <\/p>\n\n\n\n
Mitk\u00e4 sitten ovat dialogisuutta mahdollistavia ja kehitt\u00e4vi\u00e4 toimintatapoja? Helena Aarnion (2014) mukaan dialogisessa vuorovaikutus tilanteessa pit\u00e4\u00e4 olla l\u00e4sn\u00e4 vertaisena, avoinna erilaisille mielipiteille ja ajattelulle. Kysely, ihmettely ja valmius pohtia asioita eri n\u00e4k\u00f6kulmista edist\u00e4v\u00e4t yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 ja dialogisuutta. <\/p>\n\n\n\n
Aarnio m\u00e4\u00e4rittelee dialogia tukevat toimintamallit seuraavasti: <\/p>\n\n\n\n
- \n
- Symmetrinen osallistuminen <\/li>\n\n\n\n
- Sanatarkka kuunteleminen <\/li>\n\n\n\n
- Ihmetteleminen, tyhj\u00e4lt\u00e4 p\u00f6yd\u00e4lt\u00e4 l\u00e4hteminen <\/li>\n\n\n\n
- Tiedusteleminen avoimin kysymyksin <\/li>\n\n\n\n
- Vertaisuus <\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n
Aarnion mukaan ilmaisun tulisi olla kompaktia, sill\u00e4 pitk\u00e4t monologit rajaavat muiden osallistumista keskusteluun. My\u00f6s omien l\u00e4ht\u00f6kohtien tiedostaminen ja niiden avoin esiintuominen sek\u00e4 syrj\u00e4\u00e4n vet\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Toisten innostaminen keskusteluun esimerkiksi avoimilla kysymyksill\u00e4 voi innostaa heid\u00e4n omaa prosessiaan. <\/p>\n\n\n\n
Kaiken kaikkiaan dialogissa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 aito vuorovaikutus, jolloin yhteinen ajatteluprosessi ja keskustelu onnistuvat osallistujien erilaisista taustoista huolimatta. Dialogia voisi kuvata olemisen tavaksi, oppimisen ohjaajan pysyv\u00e4ksi toimintamalliksi. (Aarnio 2014.) <\/p>\n\n\n\n
Havaintojemme perusteella keskeiseksi kysymykseksi nousi substanssin ja dialogisuuden suhde. Kokemuksemme oli, ett\u00e4 k\u00e4ytimme paljon aikaa diaesityksiin ja luentomaiseen opetukseen, vaikka tarkoituksenamme oli antaa tilaa runsaalle keskustelulle ja vuorovaikutukselle. <\/p>\n\n\n\n
Edell\u00e4 kerrotuksessa on mielest\u00e4mme kyse opettajal\u00e4ht\u00f6isyydest\u00e4 ja oppijal\u00e4ht\u00f6isyydest\u00e4. Onko opetuksessa tai oppimisen ohjaamisessa olennaista jakaa tieto opettajan v\u00e4lityksell\u00e4 vai onko siin\u00e4 olennaista k\u00e4sitell\u00e4 kyseess\u00e4 olevaa tietoa, pohtia sit\u00e4, tuoda n\u00e4kemyksi\u00e4, kehitt\u00e4\u00e4 yhteist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 ja saattaa asioita yhteisesti arvioinnin alle. Huomasimme toimivamme toisella tavalla, kuin mihin pyrimme. <\/p>\n\n\n\n
Jouduimme siis pohtimaan sit\u00e4, mik\u00e4 tiedon m\u00e4\u00e4r\u00e4 on riitt\u00e4v\u00e4 ja mit\u00e4 tieto oikeastaan on. Olisiko kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oppia rakentamaan tietoa yhteisesti sek\u00e4 toimimaan aktiivisesti, yksin ja yhdess\u00e4. Siksi on ollut t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tarkastella my\u00f6s korkeakoulupedagogiikkaa ja opettajuutta ammattikorkeakoulussa. Korkeakoulupedagogiikka tarkoittaa keinoja ja tapoja opettaa korkeakouluissa niin, ett\u00e4 korkeakoulutuksen ominaislaatu tulee esille opetuksessa ja oppimisessa. Korkeakoulupedagogiikalla tarkoitetaan yliopisto- ja ammattikorkeakoulupedagogiikkaa. (Toom, Heide, J\u00e4ppinen, Karjalainen, M\u00e4ki & Tynj\u00e4l\u00e4 2022, 24-25.) <\/strong><\/p>\n\n\n\n
Kun olemme tarkastelleet toimintaamme dialogisuuden ja dialogia tukevien toimintamallien n\u00e4k\u00f6kulmasta, on ilmeist\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4mi\u00e4mme l\u00e4hestymistapoja tulisi muokata. Toisin sanoen pelkk\u00e4 halu ja asenne eiv\u00e4t riit\u00e4, vaan tarvitaan konkreettisia toimenpiteit\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Toimijana, tutkijana, tulkitsijana ja kokijana<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
TOVE-hanke on mahdollistanut kouluttajien sek\u00e4 opiskelijoiden hyvinvointia vahvistavan tunne- ja vuorovaikutusosaamisen tutkimisen ja kehitt\u00e4misen digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Olemme toimineet t\u00e4ss\u00e4 yht\u00e4 aikaa sek\u00e4 toimijoina, tutkijoina ja tulkitsijoina sek\u00e4 oppineet kokemuksen kautta. <\/p>\n\n\n\n
T\u00e4llaisen toiminnan kautta on ollut mahdollista hahmotella my\u00f6s konkreettisia toimenpiteit\u00e4, jotka n\u00e4hd\u00e4ksemme vahvistavat t\u00e4t\u00e4 osaamista ja oman ty\u00f6n kehitt\u00e4mist\u00e4. Prosessin aikana emme tarkoituksellisesti hy\u00f6dynt\u00e4neet dialogisia ty\u00f6kaluja, vaan pyrimme tarkastelemaan dialogia mahdollistavaa ilmapiiri\u00e4 laajemmasta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tarkkailimme sit\u00e4 suhteessa toimintaamme ja sit\u00e4 ohjaaviin tekij\u00f6ihin. <\/p>\n\n\n\n
Opiskelijoiden osallisuudella tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 opiskelijalla on tunne kuulumisesta korkeakouluyhteis\u00f6\u00f6n ja h\u00e4n kokee voivansa vaikuttaa opintoihinsa ja yhteis\u00f6\u00f6ns\u00e4. Opiskelijalla on mahdollisuus tehd\u00e4 opintoihin ja oppimiseen kuuluvia valintoja. Osallisuus on merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 hyvinvoinnin rakentumisessa. (Toom ym. 2022, 25.) <\/p>\n\n\n\n
Keskeiseksi kysymykseksi nousi substanssin ja dialogisuuden suhde. Kokemuksemme oli, ett\u00e4 k\u00e4ytimme suhteellisen paljon aikaa diaesityksiin ja luentomaiseen opetukseen, vaikka mielest\u00e4mme pyrimme luomaan ja her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n mahdollisimman paljon keskustelua, vuorovaikutusta, vastavuoroisuutta ja kollektiivisuutta. <\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pohtia opettaja- ja oppijal\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4. Onko opetuksessa tai oppimisen ohjaamisessa olennaista jakaa tieto opettajan v\u00e4lityksell\u00e4? Onko siin\u00e4 olennaista k\u00e4sitell\u00e4 kyseess\u00e4 olevaa tietoa pohdiskellen ja tuoda n\u00e4kemyksi\u00e4 esiin, kehitt\u00e4\u00e4 yhteist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 ja saattaa asioita yhteisesti arvioinnin alle. <\/p>\n\n\n\n
Mietimme seuraavia kysymyksi\u00e4:<\/p>\n\n\n\n
- \n
- Onko runsas tietopaketti helpompi k\u00e4sitell\u00e4 ja soveltaa erilaisissa tilanteissa kuin keskitty\u00e4 olennaiseen opittavassa asiassa, jolloin informaation m\u00e4\u00e4r\u00e4 tai tiedon taakka on pienempi?<\/li>\n\n\n\n
- Onko t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 oppija kykenee hahmottamaan opittavan asian omassa kontekstissaan (lue: ett\u00e4 opittava asia esitet\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4n selke\u00e4sti ja ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti ilman isoa tietom\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4).<\/li>\n\n\n\n
- Tuetaanko oppijoiden soveltamis- ja merkitysorientaatiota? <\/li>\n\n\n\n
- Miten oppija kykenee v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n oppimansa ja soveltamansa tiedon muille? <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
N\u00e4kemyksemme mukaan oppimisessa tarvitaan yhteist\u00e4 tiedonk\u00e4sittely\u00e4, kokemusten jakamista ja pohtimista. Opettajal\u00e4ht\u00f6inen, tietoa jakava opetustyyli ei toimi, jos halutaan oppimistilanteen olevan dialoginen, koko ryhm\u00e4\u00e4 osallistava.<\/p>\n\n\n\n
Huomio hyvinvointiin<\/strong> <\/strong><\/strong><\/h2>\n\n\n\n
Oppijoiden osallisuus oppimisprosessiin on mielest\u00e4mme hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Osallisuus mahdollistaa oppijoiden voimaantumisen. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 tarkoitamme voimaantumisella oppijan tietoisuutta oikeudesta, velvollisuudesta ja vastuusta osallistua toimijana yhteisess\u00e4 prosessissa autenttisena omana itsen\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n
Osaamisperustaiset pedagogiset ratkaisut korkeakoulussa mahdollistaa osaamisperustainen opetussuunnitelma, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 osaamistavoitteet ja osaamisen arvioinnin kriteerit (Toom ym. 2022, 25). Osaamisperustaisessa koulutuksessa opettajan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on osaamisen saavuttamisen suunnittelu opetussuunnitelmassa mainittujen osaamistavoitteiden mukaisesti (Laukia 2018, Toom ym. 2022, 25). Osaamisperustaisen koulutuksen ytimess\u00e4 on osaamisen sanallistaminen ja osaamistavoitteiden mahdollisimman konkreettinen kuvaus. Yhteisesti ymm\u00e4rretty l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4 oppimisprosessi selkeine tavoitteineen ja v\u00e4litavoitteineen antaa mielest\u00e4mme oppijoille mahdollisuuden olla oppimisprosessissa aktiivisia ja vastuullisia osallistujia.<\/p>\n\n\n\n
Erityisen t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 koemme selke\u00e4n aikataulun, sis\u00e4lt\u00f6rakenteen ja yhteisesti sovitut toimintatavat. Niiden avulla edell\u00e4 mainittu yhteinen ymm\u00e4rrys ja l\u00e4pin\u00e4kyvyys samoin kuin sosiaalisesti turvallinen tila mahdollistuvat. <\/p>\n\n\n\n
Tunteet, osallisuus, vuorovaikutus ja empatia vaikuttavat oppimiseen ja oppijoihin voimaannuttavasti. Siksi sek\u00e4 kontakti- ett\u00e4 et\u00e4opetuksessa niiden l\u00e4sn\u00e4olo oppimistilanteissa on vahvasti oppimista edist\u00e4v\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Oma toimintamme ei ollut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kirjoitus- ja havainnointiprosessi, vaan halusimme my\u00f6s ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja j\u00e4sent\u00e4\u00e4 omaa toimintaa verkko-opetuksessa ja sen lainalaisuuksia. T\u00e4m\u00e4n kokemuksen my\u00f6t\u00e4 huomasimme, ett\u00e4 vanhat opettajal\u00e4ht\u00f6iset toimintatavat vaikuttavat v\u00e4lill\u00e4 toimintaamme. T\u00e4m\u00e4 haastaa opettajia sek\u00e4 opettajankouluttajia pohtimaan omia toimintamallejaan ja niiden vaikuttimia. Omaa ty\u00f6t\u00e4 kehitt\u00e4v\u00e4 ty\u00f6ote lis\u00e4\u00e4 itsetuntemusta ja vahvistaa ammatillista identiteetti\u00e4. Dialogia tukeva tunneilmapiiri on edellytys hyvinvoivalle ja oppivalle yhteis\u00f6lle. <\/p>\n\n\n\n
Per\u00e4\u00e4nkuulutamme hyvinvoinnin n\u00e4k\u00f6kulman huomioimista sek\u00e4 suunnittelussa ett\u00e4 opetusta toteutettaessa. Oppijal\u00e4ht\u00f6iset ja yhteistoiminnallisuuteen perustuvat oppimisk\u00e4sitykset tukevat ja mahdollistavat opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, osallisuutta ja voimaantumista. <\/p>\n\n\n\n
TOVE-hanke jatkuu vuoteen 2023 saakka, samoin opettajankouluttajien oman toiminnan tutkiminen ja kehitt\u00e4minen digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Kirjoittajat:<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
Jari Karttunen, JAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Marja Olsonen, JAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu<\/p>\n\n\n\nOpettajakouluttajien tunnetoimijuus ja vuorovaikutustaidot digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 TOVE -hanke:<\/h3>\n\n\n\n
Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n rahoittamassa hankkeessa kehitet\u00e4\u00e4n ja tutkitaan opettajankouluttajien ja opiskelijoiden hyvinvointia vahvistavaa tunne- ja vuorovaikutusosaamista digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Hanketta koordinoi Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. Muina toteuttajina ovat Jyv\u00e4skyl\u00e4n, Turun ja Helsingin yliopistot sek\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu. Tutustu kehitt\u00e4misteemoihin ja toimijoihin: https:\/\/tove.jyu.fi\/<\/a><\/p>\n\n\n\n
Viitteet <\/strong> <\/h2>\n\n\n\n
Aarnio H. 2006. Oppijal\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4 ja yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 tietoverkkoja ja verkostoja hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4\u00e4n oppimiseen. Tutkimustuloksia DIANA-klinikalta. H\u00e4meen ammattikorkeakoulu. Tampereen yliopiston Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus. H\u00e4meenlinna 2006. https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/96896\/Oppijalahtoisyytta_Ja_Yhteisollisyytta.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a><\/p>\n\n\n\n
Aarnio H. 2014. Miten dialogi eroaa tavallisesta vuorovaikutuksesta. Dialogiosaamisen videoluentosarja. https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=e5YO1UO7Hf4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n
Laukia J. 2018. Osaamisperustaisuus on luonut uuden oppimiskulttuurin. https:\/\/esignals.fi\/kategoria\/pedagogiikka\/osaamisperustaisuus-on-luonut-uuden-oppimiskulttuurin\/#6881fca5<\/a> .<\/p>\n\n\n\n
Kullaslahti J., Ikonen, H., Laitinen-V\u00e4\u00e4n\u00e4nen, S. & Tyrv\u00e4inen P. 2021. Teachers\u00b4 experiences of success in remote learning. Teoksessa G. Ubachs, S. Meuleman & A. Antonaci (toim.). Proceedings of the Innovating Higher Education Conference 2021, 3.-5.11.2021, Bari, Italia, 494- 502. <\/p>\n\n\n\n
Matikainen J. 2020. Et\u00e4opetus ei ole l\u00e4hiopetusta et\u00e4n\u00e4. Janne Matikainen WordPress-blogi. https:\/\/jannematikainen.wordpress.com\/2020\/03\/23\/etaopetus-ei-ole-lahiopetusta-etana\/<\/a> <\/p>\n\n\n\n
Maunonen-Eskelinen I. & Aksovaara S. 2013. Et\u00e4n\u00e4 \u2013l\u00e4sn\u00e4 \u2013yksin \u2013yhdess\u00e4! Ajatus liikkuu \u2013iloa oppimiseen. Jamk. https:\/\/oppimateriaalit.jamk.fi\/ajatusliikkuu\/artikkelit\/artikkeli-etana-lasna-yksin-yhdessa\/<\/a><\/p>\n\n\n\n
Skills for 2030 2019.In brief. OECD. https:\/\/www.oecd.org\/education\/2030-project\/teaching-and-learning\/learning\/skills\/in_brief_Skills.pdf<\/a> <\/p>\n\n\n\n
Skills for 2030. OECD Future of Education and Skills 2030. Teaching and learning. Learning. OECD. https:\/\/www.oecd.org\/education\/2030-project\/teaching-and-learning\/learning\/skills\/<\/a><\/p>\n\n\n\n
Toom A., Heide T., J\u00e4ppinen V., Karjalainen A., M\u00e4ki K., Tynj\u00e4l\u00e4 P., Huusko M., Nurkka N. ja Karvonen A. 2022. Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen \u2013 arviointi. Hankesuunnitelma 15.6.2022. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.<\/p>\n\n\n\n
TOVE tutkii tunnetoimijuutta ja vuorovaikutusosaamista digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 2021. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu. Uutinen 1.12.2021. https:\/\/www.jamk.fi\/fi\/uutiset\/2021\/tove-tutkii-tunnetoimijuutta-ja-vuorovaikutusosaamista-digitaalisissa-ymparistoissa<\/a> <\/p>\n\n\n\n
Tripp T.R. & Rich P. 2012. The influence of video analysis on the process of
teacher change. Teaching and Teacher Education 28 (5), 728\u2013739. <\/p>\n\n\n\nTripp T.R. & Rich P. 2011. Using video to analyze one’s own teaching. Abstract. First published: 01 November 2011 https:\/\/bera-journals.onlinelibrary.wiley.com\/doi\/abs\/10.1111\/j.1467-8535.2011.01234.x<\/a> <\/p>\n\n\n\n
Wenstr\u00f6m S. 2020. Positiivinen pedagogiikka ammatillisessa koulutuksessa. Teoksessa Mykr\u00e4 T. (toim.), Oppimisen iloa ilmi\u00f6pohjaisesti. Helsinki: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, 30-40. https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/504170\/Positiivinen_pedagogiikka_ammatillisessa_koulutuksessa.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a><\/p>\n\n\n\n