« Older posts
2015 03/02
At 9:10 | By Satu Aksovaara | Posted in Työssäoppiminen, Yleinen | Tagged |

Videon käyttö työssä oppimisen tukena

19.11.2014
Sirpa Laitinen-Väänänen, yliopettaja, TtT

Kuvallisen viestinnän mahdollisuudet ovat kehittyneet valtavasti. Videokuvaaminen on helppoa ja halpaa. Kuvaaminen onnistuu kännykällä tai tablettitietokoneella. Videon editointi omalla tietokoneella ilmaisia helppokäyttöisiä ohjelmia käyttäen ja videon jakaminen tapahtuu näppärästi jopa kännykästä.

video

Näppäryyden takia videoija saattaa unohtaa kuvaamislupa-asiat. Kaikilla työpaikoilla ei saa videoida yrityssalaisuuksien tai asiakkaiden tai potilaiden tietosuojan takia. Kuitenkin videoiden käyttö oppimisen ja opetuksen tukemiseen kaipaa buustia. Ammatillisella toisella asteella ja korkea-asteella työssä oppimisjaksoilla videota voisi hyödyntää monella tavoin:

 

  1. Opiskelija voisi kuvata työskentelyään työssä oppimisjakson alussa, keskivaiheella ja lopussa. Tarkastelemalla nauhoitteita hän voisi tulla tietoiseksi oman käytännöntyötaitonsa muutoksesta ja ammattitaitonsa kehittymisestä.
  2. Opiskelija voi myös kuvata työskentelyään koulutusajan ensimmäisellä ja viimeisellä työssä oppimisjaksolla, jos opetussuunnitelmaan sisältyy useita työpaikalla tapahtuvia työssä oppimisjaksoja. Samalla tavoin, näitä eri aikoina kuvattuja tallenteita tarkastelemalla, hän voi tulla tietoiseksi edistymisestään.
  3. Videointia voisi käyttää myös käytännön taidon arvioinnin työkaluna. Osaamisen osoittaminen tapahtuu tällä hetkellä pääosin sanallisesti, kirjoittamalla itsereflektio omasta osaamisesta. Käytännön tekemisen, taidon, osoittaminen jää siis näin vain oman pohdinnan varaan. Oman tekemisen videointitallenteen katsominen yhdessä osaamisen arvioijan kanssa antaa realistisen kuvan taidosta. Siihen voi palata ja tarkastella sitä yksityiskohtaisesti.
  4. Työpaikalta voi myös videoida materiaalia työssä oppimisjakson raporttiin, jos tällainen on käytössä opinnoissa. Tarvittavat luvat kysymällä tuota videomateriaali voisi käyttää opetusmateriaalina.
  5. Lisäksi video toimii hyvin tarkan, hienomotorista suoritusta vaativan työtoiminnan harjoittelussa, koska videoon voi palata useita kertoja
  6. Myös video on oiva moniammatillisen tiimityöskentelyn opiskelussa. Tiimityön videointi, yhdessä analysointi, kehittämiskohteiden tunnistaminen ja niistä keskustelu yhdessä auttaa palaamaan ja havaitsemaan oikea-aikaista yhteistyötä.

Tutustu esittelyvideoon aiheesta Videon mahdollisuudet oppimisen ja opettamisen tukena .

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Videon käyttö työssä oppimisen tukena
2014 19/09
At 15:40 | By Minna Koskinen | Posted in WAU! Factory | Tagged , , , , |

Onko taustalla väliä?

Testailimme eilen webinaaritilassamme Kaukossa, miten erilaiset kuvaustaustat vaikuttavat tunnelmaan ja webinaarin yleisilmeeseen. Pohdimme, onko sillä väliä, mitä oman webbikameran kuvan taustalla näkyy vai ei. Onko väliä, millaisesta ympäristöstä webinaaria toteuttaa?

Kaukossa molempien työpisteiden taustat ovat normaalisti vaaleita ja – no, aika tylsiä. Yhden työpisteen takana on ikkuna, joka on jouduttu peittämään pimennysverhoilla, jotta käyttäjän takaa tuleva luonnonvalo ei häiritsisi webbikameran kuvaa (tee siitä tummaa). Ikkunan alapuolella on sähkökotelo ja patteri, joita ei voi turvallisuussyistä peittää. Näistä syistä kameran kuvan taustalla oleva näkymä on ankea ja sekava. Toisen työpisteen taustalla on verhoilla peitetty sisäikkuna ja ovi. Ei kovin viehättävä sekään.

Webinaario pelkkä

Lähdimme hakemaan inspiraatiota mm. tv-lähetysten lavasteista. Yhtenä ajatuksena oli hyödyntää erilaisia rullaverhoja, joiden avulla taustaa olisi saanut vaihdettua tilanteen ja tarpeen mukaan. Ideasta jouduttiin kuitenkin luopumaan tilan asettamien rajoitteiden vuoksi. Toisena ajatuksenamme oli tuoda taustaan väriä viherkasvien avulla. Monissa tutkimuksissahan on todettu, että luonto ja luonnossa liikkuminen saa ihmisessä aikaan monia positiivisia vaikutuksia (Esim. Luonnon hyvinvointivaikutusten taloudellinen merkitys). Siispä toimme taustalle viherkasvin. Se rauhoitti taustaa heti ja muutti tunnelmaa mukavammaksi.

Webinaario viherkasvi

Seuraavaksi lisäsimme taustalle viherkasvin rinnalle roll upin. Tämä yhdistelmä toimi yllättävän hyvin, sillä roll up toi mukavasti väriä taustalle ja ennen kaikkea peitti seinällä olevat sähköjohdot ja patterin. Mielenkiintoista oli huomata, kuinka taustaelementtien lisääminen vaikutti myös valon jakautumiseen tilassa. Puhujan kasvot näyttävät valoisammilta taustaelementtien kanssa kuin ilman.

Webinaario 3 kasvi ja rollup

Kolmantena vaihtoehtona kokeilimme viherkasvin tilalla Eero Aarnion suunnittelemaa muovista sisustuspuut, joka sekin loi tilaan viihtyvyyttä mutta tekee taustasta samanvärisen roll upin kanssa ehkä vähän liian vihreän. Tätäkin on kuitenkin miellyttävämpi katsella kuin näkymää ilman mitään taustaelementtejä.

Webinaario aarnion puu

Kokeilu oli erittäin havainnollinen kokemus. Olimme kaikki yhtä mieltä siitä, että kameran taustanäkymällä on suuri merkitys tunnelmaan ja viihtyvyyteen – jopa enemmän kuin alun perin uskoimmekaan.Kokeilujen perusteella mielestämme viihtyisin vaihtoehto olisi roll up ja viherkasvi. Elävää viherkasvia ei tilaan voi laittaa, koska tilassa ei ole luonnonvaloa. Tekokasvi puolestaan kerää paljon pölyä ja huonontaa siten pienen tilan huoneilmaa. Jonkinlainen kompromissiratkaisu on siis keksittävä.

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Onko taustalla väliä?
2014 04/09
At 12:51 | By Minna Koskinen | Posted in WAU! Factory | Tagged , , , |

Etäohjaus avokonttorista

Kun opiskeluprosessista iso osa tapahtuu etänä ja muualla kuin oppilaitoksen tiloissa, etäohjauksen tarve kasvaa. Avokonttorissa tämä on haaste: miten antaa etäohjausta tai osallistua etäpalaveriin häiritsemättä muita ympärillä? Tähän mennessä ongelma on useimmiten ratkaistu varaamalla itselle neuvottelutila. Neuvottelutilat ovat kuitenkin vähän turhan isoja yhdelle hengelle eikä siten tilan resurssiviisasta käyttöä.

Martelan koppiAvokonttorin puhelinkeskusteluja varten meillä on ollut käytössä yksi äänieristetty ja ilmastoitu puhelinkoppi, jota on käytetty myös esimerkiksi Connectin tai Skypen kautta toteutettuun etäohjaukseen. Kyseinen puhelinkoppi on tilattu Martelan kautta ja on ilmeisesti Frameryn tuote. Koppi on ulkomitoiltaan 120cm x 120 cm. Hieman kaartuvat sivuseinät pienentävät sisätilaa ja kokemustemme mukaan puhelinkoppi on liian pieni etäohjauksen tarpeisiin.

Puhelinkopissa on 35 cm syvä seisomakorkeudella oleva taso. Etäohjausta ajatellen, taso on liian kapea. Pöydälle ei myöskään sovi järkevästi toista näyttöä, mikä olisi hyödyllinen etäohjauksen tarpeisiin. Jos kouluttaja jakaa näytöltään esim. nettisivua tai word-dokumenttia, hän menettää ohjattavan videokuvan. Kahdella näytöllä jaettava sisältö voi olla toisella näytöllä ja Connect-/Skype/Lync-näkymä toisella. Toisaalta monet jo kiertävät tätä ongelmaa ottamalla ääni- ja videoyhteyden tabletin kautta ja katsovat dokumentteja kannettavaltaan. Kapea taso jää nopeasti ahtataaksi.

Puhelinkeskusteluihin tämä vanha puhelinkoppimme oli riittävä mutta etäohjauksen tarpeisiin kaipasimme siis hieman isompaa versiota. Puhelinkoppien valmistajia löytyi Googlailemalla muutamia. Vakiomittaiset puhelinkopit ovat yleensä noin metri x metri tai 120cm x 120 cm eli meidän tarpeisiimme hieman liian pieniä. Onneksemme niitä saa myös omilla mitoilla. Muotolevy Oy:n Glass-mallisto taipui hieman isommaksi eikä hintakaan noussut pilviin.

Puhelinkoppi                 koppi

Muotolevyn tekemän puhelinkopin leveys on 120 cm mutta syvyys 140 cm, mikä tekee siitä hieman väljemmän. Pöytätason saimme myös normaalia syvempänä, 50 cm, jolloin siihen mahtuu paremmin kannettava ja tarvittaessa jopa toinen näyttö. Puhelinkopissa on kaksi sähköpistoketta ja verkkopistoke, mikä on erittäin hyvä lisä Adobe Connectissa tapahtuvia kokouksia ja ohjaustilanteita ajatellen.

Puhelinkoppi pistokkeet

Vaalea sisus ja lasiseinät tekevät puhelinkopista ilmavan. Läpinäkyvyys asettaa kuitenkin haasteita juuri etäohjaukseen ja -kokoustamiseen. Webbikameran kautta välittyy puhujan kuvan taustana avokonttorielämää: ohikulkevia ihmisiä ja kahvihuoneen tapahtumia. Etäosallistujan silmä bongaa herkästi uvan taustalla tapahtuvan liikkeen ja häiritsee ohjaustilannetta. Tästä syystä puhelinkopin ikkunoihin noin katsekorkeudelle on tulossa puoliläpäisevät huurreteippaukset, jotka päästävät valoa mutta peittävät sopivasti näkyvyyttä. Kuvista teippaukset vielä puuttuvat.

Kaksi uutta puhelinkoppia ovat olleet kuukauden kovassa käytössä ja ne tarjoavat hiljaisen tilan sekä puhelinkeskusteluille että etäohjauksille ja -kokouksille.

Kommentit pois päältä artikkelissa Etäohjaus avokonttorista
2014 25/08
At 15:47 | By Minna Koskinen | Posted in WAU! Factory, Yleinen | Tagged , , |

Pulpetit pois!

Kuva: Phelyan Sanjoin, Flickr, CC BY 2.0

Kuva: Phelyan Sanjoin, Flickr, CC BY 2.0

Viime kevään Future Classroom Scenarios MOOC-kurssilla ensimmäisen viikon tehtävänämme oli kuvata oma luokkahuoneemme. Oli aika hämmentävää huomata, että luokkahuoneet näyttävät aivan samalta ympäri maailmaa. Hyvin perinteistä, aika tylsää. Tämä ei ollut yllättävää mutta silti se onnistui yllättämään. Lähes kaikissa luokissa oli opettajanpöytä, liitutaulu/valkotaulu ja pulpetteja joko riveissä, pareittain tai pienissä ryhmissä. Toinen havainto liittyi väreihin. Päiväkotien ja esiopetuksen ympäristöissä värejä oli käytetty mutta perusasteesta eteenpäin tilat olivat värittömiä: valkoiset seinät, harmaa lattia, vihreä liitutaulu, valkoiset pöydät, puun väriset tuolit. Tuntuu kuin tiloista olisi karsittu kaikki mielikuvitusta ja luovuutta aktivoivat virikkeet pois. Luokassa keskitytään asiaan.

Miksi näin? Olemmeko niin kiinni perinteissä, ettemme kykene ajattelemaan muunlaista toimintatapaa tai toimimaan muunlaisessa ympäristössä? Vai onko luokan ulkoasu ylhäältäpäin määritelty? Sanooko laki ja asetus, että tällainen on koululuokka?

Ei sano, ainakaan Suomessa.

Pari viikkoa sitten YLE uutisoi turkulaisen Maarit Korhosen täysin pulpetittomasta luokasta Runosmäen koulussa. Luokka kantoi yhteistuumin pulpetit pois ja tilalle tuotiin pyöreitä toimistopöytiä, pyörällisiä toimistotuoleja, sohvia, nojatuoleja, keinutuoli, säkkituoli, räsymattoja ja viherkasveja. Luokasta on tehty oppilaiden näköinen, jolloin siellä viihdytään. Ja kun viihdytään, opitaan.

Korhonen oli varmistanut Opetushallitukselta, että pulpettien poistaminen sallittua. On se. Opetushallitus ei vaadi pulpetteja, ei kokeita eikä kirjoja. Tarvitaan vain rohkeutta muuttaa vanhoja totuttuja malleja.

Pulpettien korvaavien kalusteiden hankinnassa käytettiin mielikuvitusta, talkoita ja verkostoja. Vanhempien varastoista löytyi räsymattoja, käyttämättömiä sohvia ja nojatuoleja. Pyörälliset toimistotuolit dyykattiin sairaalan ylijäämävarastosta. Kuinkahan monessa yrityksessä Suomessa uudistetaan brändiä tai vaihdetaan kalusteita muuten vaan joka vuosi? Vanhat kalusteet ovat usein käyttökelpoista tavaraa, joka kaatopaikan sijaan löytäisi paremman kodin koululuokasta. Miten tällaista yhteistyötä saataisiin lisää? Vai estääkö joku direktiivi tämän tyyppisen kierrätyksen?

Tämä on hieno esimerkki muutoksen tuulista, jotka puhaltavat oppimisympäristöjen ja samalla myös opetuksen kentällä. Tällaisia rohkeita pioneereja tarvitaan!

Jos uutinen on vilahtanut ohi silmiesi, voit lukea jutun ja kuunnella Maaritin haastattelun Ylen sivuilta: ”Miksei koululaitos muutu, vaikka maailma muuttuu?”.

Maarit Korhosen kirjoittama pamfletti Herää Koulu ostettavissa verkosta.

 

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Pulpetit pois!
2014 25/08
At 13:04 | By Minna Koskinen | Posted in WAU! Factory | Tagged , , |

Työkaluja oppimisympäristöjen kehittämiseen

Main Badge_Future Classroom_FIN smallOsallistuin viime keväänä European Schoolnet Academyn MOOC-kurssille Future Learning  Scenarios, jossa pohdittiin tulevaisuuden osaamisvaatimuksia, ja miten opetuksen ja oppimisympäristöjen tulisi muuttua osaamisvaatimusten muuttuessa. Koulutuksen sisältö liittyy keskeisesti kansainvälisen iTEC-hankkeen tutkimuksiin ja tuotoksiin.

Future Learning Scenarios tarjosi monen uuden ajatuksen, keskustelun ja materiaalin lisäksi myös uusia työkaluja oppimisympäristöjen ja opetuksen suunnitteluun.

Edukata on työkalu oppilaitoksille ja opettajille oman opetuksen kehittämiseen. Jotta voimme varmistaa, että opiskelijamme kehittävät opintojensa aikana tulevaisuuden työelämässä tarvittavia taitoja, on meidän hyödynnettävä teknologiaa osana opetusta. Jotta teknologiaa voisi täysipainoisesti hyödyntää osana opetusta ja oppimisen tukena, opetusmenetelmien tulee muuttua. Edukata-metodi tukee innovatiivisten opetusmenetelmien suunnittelua ja helpottaa visioiden ja ideoiden käytäntöön viemistä.

ATTE-hankkeessa olemme hyödyntäneet Edukatan mallia tilojen pilotoinneissa ja toimintamallien tekemisessä.

Eduvista tarjoaa välineen oppilaitosjohdolle strategiatyön tueksi ja sen jalkauttamiseksi. Eduvista palvelee erityisesti silloin, kun oppilaitoksissa ollaan investoimassa teknologiaan, tehdään muutoksia opetussuunnitelmaan tai rakennetaan uusia oppimisympäristöjä.

Future Learning Scenarios –kurssin toinen toteutus on parhaillaan käynnissä. European Schoolnetin tuottamat videoaineistot löytyvät Youtubesta.

Tätä kokonaisuutta ja aineistoja voin lämpimästi suositella!

Kommentit pois päältä artikkelissa Työkaluja oppimisympäristöjen kehittämiseen
2014 05/05
At 9:11 | By Minna Koskinen | Posted in WAU! Factory | Tagged , |

Kaluste taipuu moneksi

WAU! Factoryn oppimisympäristön suunnittelun aikana olemme etsineet uusia innovatiivisia ja monikäyttöisiä kalusteita oppimisen tarpeisiin. Tilasuunnittelumme yhtenä keskeisimpänä ohjenuorana on muuntojoustavuus eli tilan tulee muuntua nopeasti ja helposti erilaisiin opetusmenetelmiin. Kaikkien ratkaisujen ja valintojen tulee olla helppokäyttöisiä ja palvella opetus- ja oppimistilannetta. Ilokseni olen huomannut, että maailmalta löytyy jo kalustevalmistajia, jotka toteuttavat muuntojoustavuutta omissa kalusteratkaisuissaan.

Sähköä tolpasta

hubBETT-messuilta bongasimme pyörillä kulkevan ladattavan sähkötolpan. Tolpassa on sekä USB-pistokkeita (6 kpl) että sähköpistokkeita (6 kpl) ja sen voi viedä sinne, missä sähköä tarvitaan. Näin vältytään jatkojohtojen vetämiseltä, mikä on hyvä sekä siisteyden että turvallisuuden näkökulmasta. Jatkojohdot jäävät helposti lojumaan lattialle, mikä vaikeuttaa siivoamista. Niihin voi myös helposti kompastua ja ne ovat tiellä, kun tilan järjestystä muutetaan. Tolppa antaa sähköä kuudelle läppärille ja kuudelle tabletille. Kuinka pitkään tolpan akku kestää, siitä ei ole tietoa.

Löydetty tuote on Iso-Britanniasta emmekä ole vastaavaa Suomen markkinoilta vielä löytäneet. Brittiläisen toimittajan mukaan eurooppalaisella sähköpistokkeella varustetut tolpat ovat vasta kehitysvaiheessa eli niitä ei saa edes tilaamalla. Tätä kehitystä täytyy seurata. Idea on kerrassaan loistava!

Tuota kun tuunaisi edelleen niin, että sen saisi pienempään kokoon ja esimerkiksi rahin muotoon, jolloin se toimisi samalla myös istuimena. Tai sinne saisi myös säilytystilaa tusseille, post-it-lapuille ja muille pienille ryhmätyöskentelyn apuvälineille. Näin kalusteelle saisi monta käyttötarkoitusta ja se palvelisi paremmin opetustilannetta.

Lattia pedagogisena apuvälineenä

lattiaBETT-messujen jälkimainingeissa jäimme pohtimaan myös lattiaa ja sen merkitystä osana oppimistilaa. Miten lattiaan saisi toiminnallisuutta? Liikuntasalissa on viivat eri urheilulajeille, jotka ohjaavat toimintaa. Voisiko oppimistilan lattiassa olla jotakin, joka ohjaisi pedagogista toimintaa? Yksi esimerkki voisi olla lattiassa oleva jana, jota voisi käyttää janatyöskentelyssä: aseta itsesi kahden ääripään välille siihen kohtaan, jossa koet tällä hetkellä olevasi. Myös ryhmätyöskentelynpisteiden kohdat voisi ilmoittaa lattiassa samalla tavalla kuin jumppasaleissa on lattialla tarrat kertomassa kunkin osallistujan paikan. Haasteena on tehdä tämä tyylillä ja niin, että se on siistin ja levollisen näköinen.

Voisiko lattiapintaa käyttää myös heijastamiseen? Voisimmeko luoda erilaisia tunnelmia lattialle heijastettavan kuvan avulla? Entäpä tuoda pelillisyyttä kuten kuvassa oleva muistipeli?

Pöytä tilanjakajana ja piirtoalustana

pöytäMuutamalta kalustevalmistajalta löytyy pyörillä olevia taitettavia pöytiä, jotka menevät pieneen tilaan, kun niitä ei tarvita. Samalla ne voivat toimia tilanjakajina ja tuoda rauhaa ryhmä- tai parityöskentelyyn. Pöydän pinnan voisi käsitellä tussitaulumaalilla, jolloin siitä tulisi valkotaulun kaltainen piirtoalusta ja pystyasennossa sitä voisi käyttää fläppitaulun tavoin ja ehkäpä tarvittaessa vielä heijastuspintana. Siinä olisi muuntojoustavuutta kerrakseen!

Kuvan pöytä on Constellationsin mallistoa.

Tuolissa pöytä ja säilytystila

nodePyörillä kulkevat tuolit eivät ole uusi juttu, mutta kun mukaan yhdistetään pöytä ja säilytystilaa saadaan aikaiseksi jotakin uutta ja innovatiivista. Tällainen on esimerkiksi Steelcasen Node-tuoli. Tuoli on kevyt ja liikkuu tilassa joustavasti ja helposti. Pöytä kulkee aina matkassa ja jos sitä ei tarvitse, sen voi kääntää pois tieltä. Istuinosan alapuolella on säilytystilaa, jonne voi laittaa vaikkapa laukun. Näin omat tavarat ovat aina lähellä liikkuipa tilassa miten paljon tahansa.

Säilytystila on hyvä ominaisuus, ja sen tarve on tullut esiin myös meidän tiloissamme (D505). Opiskelijoiden käsilakuille, kasseille ja repuille ei ole varattu tilaa ja tällä hetkellä ne jätetään jonnekin seinän vierustoille. Jonkinlainen tuolin yhteydessä oleva säilytysratkaisu olisi hyödyllinen myös meillä.

Iloa väreistä

Kun katsoo maailmalta opetustiloihin keskittyneiden kalustevalmistajien tuotevalikoimaa, ensimmäisenä silmään pistää värien käyttö ja muotoilu. Se on jotain perinteestä poikkeavaa. Kalusteissa on uskallettu rikkoa perinteistä muotoa. Pöydän ei tarvitse olla neliskanttinen tai pyöreä vaan se voi olla vaikka kahdeksankulmio. Kalusteissa käytetään rohkeasti väreä ja tuodaan siten iloa oppimisympäristöihin. Tätä ajattelua tarvitsisimme myös Suomen kouluihin ja oppimisen tiloihin.

Ideoita ja erilaisia kalusteratkaisuja voi kurkata meidän Pinterest-taululta.

Kommentit pois päältä artikkelissa Kaluste taipuu moneksi
2014 16/04
At 13:09 | By Minna Koskinen | Posted in Yleinen | Tagged , , |

ITK 2014 – Pedagogiikka palaa!

itkTämän vuoden ITK-päivät kokosi taas liki 2000 opetusteknologiasta ja tvt:n opetuskäytöstä kiinnostunutta opetuksen asiantuntijaa Hämeenlinnan Aulangolle. Oppimisympäristöjen näkökulma oli tänäkin vuonna esillä muutamissa workshopeissa ja foorumiesityksissä.

Tulevaisuuden koulun oppimisympäristöt

Osallistuimme ATTE-hankkeen puitteissa keskiviikkona workshoppiin Tulevaisuuden koulun oppimisympäristöt, jonka järjestäjänä oli Architects Rudanko + Kankkunen Oy. Workshopissa pohdittiin minkälaisia fyysisiä, virtuaalisia, psyykkisiä ja sosiaalisia oppimisympäristöjä tarvitsemme koulussa nyt ja lähitulevaisuudessa? Millaisia oppimisympäristöjä rakennamme opettaaksemme ja oppiaksemme tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja, yhteistoiminnallisuutta ja tiedon käsittelyä ja jalostamista? Miten oppimisympäristöt huomioivat erilaiset oppijat ja oppimisen tavat? Arkkitehtien lisäksi paikalla oli erityisopettaja Ulla Hyttinen, joka katsoi oppimisympäristöjä psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen ja oppimisen mahdollistajina tai esteinä. Opetuksen kehittäjä Mia Sinisalo puolestaan lähestyi oppimisympäristöjä pedagogisessa mielessä. Miten ohjataan tavoitteellista oppimista virtuaalisissa ja fyysisissä oppimisympäristöissä?

Workshop antoi paljon ajatuksia ja ideoita oppimisympäristöihin liittyen ja vahvisti ajatustamme siitä, että olemme menossa oikeaan suuntaan. Keskusteluissa kuulimme kokemuksia luokattomasta koulusta ja päiväkodista, jonka oppimisympäristönä toimii metsä. Fyysisiä tiloja ei ole ollenkaan vaan kaikki toiminta tapahtuu metsässä.

Workshopissa tutustuin myös asiakaslähtöisten oppimistilojen suunnittelua tukevaan menetelmään. Menetelmässä kuvataan erilaisten käyttäjien näkökulmasta tilan toiveita ja tavoitteita. Esimerkiksi näin: ”Minun on vaikea keskittyä opetustilanteessa. Jos tilassa olisi keinuvia tuoleja ja stressipalloja, minun olisi helpompi saada ajatukset pysymään oikeassa asiassa.” Tämän tyylisiä kuvauksia voisimme ATTEssakin vielä tehdä eri tiloihin liittyen.

Innostava oppiminen moniaistisessa ympäristössä

Innostava oppiminen moniaistisessa ympäristössä -teemaseminaarissa esiteltiin muutama erilainen oppimisympäristö case. UBIKO on Oulun normaalikoulun pedagoginen kehittämis- ja tutkimushanke, jossa luodaan koulun toimintakulttuuria ja infrastruktuuria uudistavia pedagogisia käytänteitä ja toimintamalleja. Yhtenä hyvänä ideana on tehdä luokkataulut, joissa on kirjattu yhteiset pelisäännöt, opiskelijan oikeudet ja opettajan velvollisuudet.

Aktiiviset oppimistilat -hankkeessa tutkittiin erilaisia oppimiseen liittyviä tiloja monitieteisesti.  Valopeli on alakouluikäisille suunnattu liikunnallinen peli, jossa hyödynnetään audiovisuaalista teknologiaa ja tarinankerrontaa.

Berlin Kompass -kielenoppimissovellus tarjoaa virtuaalisen näkymän Berliiniin. Ideana on opastaa toinen käyttäjä Berliinin tunnettuihin kohteisiin. Opas ja opastettava ovat eri tiloissa ja molemmilla on oma näkymänsä kaupunkiin. Sovellus hyödyntää Kinect-laitetta, jota ohjataan omalla keholla. Sovelluksen pedagogisena lähtökohtana on kielellinen ongelmanratkaisu suullisen viestinnän autenttisessa kontekstissa hyödyntäen pelillisiä elementtejä. Se tarjoaa kokemuksellista moniaistista immersiivistä kielenoppimista.

Miracast langattoman esittämisen välineenä

Eräässä esityksessä hyödynnettiin Miracastia windows-tabletin kuvan langattomaan siirtämiseen tykille. Se näytti toimivan näppärästi, samaan tapaan kuin Applen laitteilla Apple tv:n kautta. Tätä voisimme pilotoida myös ATTEssa, sillä se mahdollistaisi laajemmin omien laitteiden langattoman käytön. BYOD:n hengessä langattoman tiedonsiirron mahdollisuus pitäisi tarjota alustasta riippumatta laitteelle kuin laitteelle.

TVT ei enää vapaaehtoista

Opetusministeri Krista Kiuru linjasi konferenssin avauspuheenvuorossa, että digitaalinen palveluyhteiskunta on täällä eikä siitä voi hypätä pois. TVTn soveltaminen osana opetusta ja oppimista ei ole enää vapaaehtoista. Se on jokaisen opettajan tehtävä. Koulu ei saa olla kuin lentokone, jossa heti matkan alkaessa todetaan ”please switch off all your electronic device”. Lentoyhtiöt ovat hiljalleen siirtymässä pois tästä ajattelusta, sama suunta pitäisi olla myös oppilaitoksilla. ATTE-hankkeen näkökulmasta tämä on hyvä linjaus ja oikea suunta. Hankkeemme tavoitteenahan on luoda ammattipedagogisia malleja tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen.

Kommentit pois päältä artikkelissa ITK 2014 – Pedagogiikka palaa!
2014 27/03
At 14:56 | By Minna Koskinen | Posted in WAU! Factory | Tagged |

Piirtoseinän monta mahdollisuutta

Jo WAU Factory -tilojen suunnittelun alkuvaiheissa meillä oli ideana luoda tilaan seinän kokoinen piirustuspinta. Iso ala mahdollistaa useamman ryhmän samanaikaisen toiminnallisen työskentelyn ja mikä tärkeintä, laaja rajaamaton pinta ei rajoita ajattelua.  Käytössämme on myös eBeam-laite, jonka avulla saamme pinnalle piirretyn kuvion tallennettua sähköiseen muotoon. Aikaisemmin tällaista työskentelyä on toteutettu flappipapereilla, jotka on dokumentoitu esimerkiksi kännykkäkameran avulla sähköiseen muotoon.

Etäopetuksen näkökulmasta tussitaulun ja eBeam-laitteen yhdistelmä tuo opetukseen joustavuutta. Läsnäolijat (opettaja tai opiskelijat) voivat havainnollistaa asioita piirtämällä tai kirjoittamalla ja etäopiskelijat näkevät sisällön. Erillistä kameraa tai kuvaajaa piirroksen välittämiseen ei tarvita. Näin päästään askel lähemmäksi mahdollisimman luonnollista etäopetustilannetta, missä etäosallistujat eivät rajoita luokassa tapahtuvaa toimintaa ja toisaalta missä etäosallistujien osallisuus paranee.

Tällaiset olivat toiveemme ja näihin lähdimme etsimään ratkaisuja.

Vaihtoehto 1: Maali

Olin nähnyt kuvia vastaavista seinistä ja pikaisella googlauksella löysin kaksi maalivaihtoehtoa: Ideapaint ja Smart Wallpaint. Jälkimmäiselle löytyy suomesta myös maahantuoja (Routa Imports Oy). WAU Factory –tilamme sijaitsevat Dynamon kampuksellamme. Kampus on rakennettu terve talo –periaattein ja näin ollen kaikkien rakennusmateriaalien tulee olla M1-luokiteltuja. Onneksemme Smart Wallpaint on saamassa M1-luokituksen keväällä 2014 ja voimme sitä käyttää. Aikataulu vain valitettavasti hieman viivästyy mutta onneksi onnistuu. Molempien maalien sivuilta löytyy hyvät asennusohjeet videoineen ja molemmat maalit lupaavat tuotteilleen 10 vuoden takuun.

Vaihtoehto 2: Tapetti

Opti-Rite tarjoaa tapettia, jolle piirtää. Tapettia voi laittaa suoraan seinälle tai sillä voi päällystää liitutaulun tai kuluneen valkotaulun. Tussitapetin lisäksi heillä on myös tapettia, johon tarttuu magneetit. Tämäkin voisi olla monipuolinen ja käytännöllinen vaihtoehto. Opti-Riten valikoimista löytyy myös hauskoja ajatuskuplia, jotka voi kiinnittää seinään ja niihin voi kirjoittaa vaikkapa päivän ajatuksen. Sivuilta löytyy hyvät asennusohjeet videoineen.

Vaihtoehto 3: Valkotaulu

Yksi vaihtoehto piirtoseinän tekemiseen on käyttää myös perinteisiä valkotauluja. whiteboard-shop.co.uk- sivuilta saa tilattua eri kokoisia suuriakin tauluja (esim. 200x600cm) sekä myös omien mittojen mukaan. Näissä valkotauluissa on myös magneettipinta ja ovat sen verran järeää materiaalia, että soveltuvat varmasti vaativimpaankin käyttöön.

Vaihtoehto 4: Tee-se-itse

Piirtoseinän voi tehdä myös itse pienellä budjetilla. Materiaalina on tällöin käytetty melamiinilevyä tai ihan kirkasta pleksiä. Hintaa näille ratkaisuille tulee huomattavasti vähemmän kuin maalille, tapetille tai valkotaululle. Jo sadalla eurolla saa rakennettua ison piirtopinnan. Pleksiä on käytetty myös tavallisen pöytäpinnan päällä, jolloin pöytäänkin saa luotua piirtopinnan. Pleksi tosin naarmuuntuu helposti ja on nopeasti kuluneen näköinen. Kurkkaa vinkkejä ja lopputuloksia täältä:

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Piirtoseinän monta mahdollisuutta
2014 28/02
At 11:38 | By Minna Koskinen | Posted in WAU! Factory | Tagged , |

Isosisko vs. pikkusisko – kaksi punaista testissä

Talvilomaviikolla on ollut hyvin aikaa uusien laitteiden testaukseen ja ideoiden kehittelyyn. Bongasimme BETT-messuilta pienen ja sievän Hue-webbikameran, jonka tilasimme oitis kokeiluun. Kameran juju on sen taipuva varsi, jonka avulla sitä voi käyttää dokumenttikameran tavoin webinaaritilanteessa. JAMKiin on hankittu myös Lumensin Ladibug-dokumenttikamera, jossa on niin ikään taipuva varsi. Myös tämä laite pääsi tällä viikolla testikäyttöön. Laitteiden väri ja muotokieli ovat täsmälleen samat, vaikka valmistaja on eri.

kamerat 1

Vasemmalla Lumens, oikealla Hue.

Laitteiden avulla opettaja voi webinaaritilanteessa havainnollistaa sanomaansa piirtämällä tai kirjoittamalla perinteisesti paperille ja tämä näkyy etäosallistujille. Molemmissa kameroissa on USB-liittimet eli ne on helppo liittää ja käyttää myös Connectissa. Miinuspuolena on se, että yhdeltä koneelta voi lähettää vain yhtä kuvaa. Jos siis jaetaan dokumenttikameran kuvaa, opettajan oma kuva ei näy. Tämän voi kiertää käyttämällä toista tietokonetta, johon dokumenttikameran kytkee. Webinaaritilanteessa yksi ”ylimääräinen” kone voisi ollakin hyvä lisä, sillä siinä voisi pitää näkyvillä opiskelijanäkymää. Näin opettaja näkee koko ajan, mitä opiskelijoille näkyy.

Testasin kameroita Kaukossa, joka on etäopetukseen tarkoitettu webinaaritilamme. Vertailin laitteiden käyttöä kolmessa tilanteessa: 1. pöytäpinnalla kirjoittaminen 2. fyysisen materiaalin esittäminen 3. flappipaperille piirtäminen.

Pöytäpinnalla kirjoittamiseen Lumensin kamera on huomattavasti parempi. Kuva on selkeä ja kirkas. Huen kuva jää suttuiseksi mutta on kuitenkin luettavaa. Sama tulos on fyysisen materiaalin esittämisessä. Lumensin kameralla kuva on laadukkaampi , Huella hieman heikompi mutta ainakin omiin silmiini luettava. Työskentelyn kannalta Lumensin kamera on helpompi. Automaattinen tarkennus ja zoomaus mahdollistavat tarkan kuvan helposti. Huessa tarkennus täytyy tehdä manuaalisesti ja zoomaus viemällä kameraa lähemmäs kohdetta. Lumensin kamera kuvaa dokumenttikameran tavoin edestäpäin. Hue sen sijaan pitää sijoittaa kuvaamaan itsestä poispäin eli paperin ja itsen väliin. Laite on onneksi pieni joten se ei juurikaan häiritse.

teksti

Vasemmalla Hue, oikealla Lumens.

Fläppipaperille piirtämisessä ero ei yllättäen ollut niin suuri. Molemmilla kameroilla kuvan laatu on hyvä. Siinä missä Lumensin kamera täytyi kääntää mutkalle ylösalaisin, jotta kuva tuli eetteriin oikein päin, Hue ei erityisiä kommervenkkejä vaatinut. Lumensin zoomi toimii tässäkin loistavasti mutta samalla vaivalla Hue-kameran voi siirtää lähemmäs kohdetta.

flappi

Lumensin etuina on kuvan laatu ja zoomaus. Laitteessa on automaattinen tarkennus ja sen saa kiinnitettyä myös tykkiin, jolloin se toimisi hyvin myös tilanteessa, jossa osallistujia on sekä paikan päällä että etänä. Huen etuina on sen pieni koko, helppokäyttöisyys ja hinta. Lumensin kamera maksaa noin 700 €, Huen hinta Englannista tilattuna postikuluineen noin 50 €.

Testauksen perusteella sanoisin, että molemmat kamerat ovat hyviä ja pystyvät rikastamaan etäopetusta. Kauko-tilassa Lumensin kamera on loistava ja laadukas lisä. Hue pienenä ja kevyenä on mobiili ja kulkee helposti kouluttajan mukana. Ensi viikolla molemmat kamerat pääsevät vielä tiukempaan testiin, kun niitä käytetään aidoissa opetustilanteissa.

Kommentit pois päältä artikkelissa Isosisko vs. pikkusisko – kaksi punaista testissä
2014 26/02
At 8:27 | By Jarkko Poikonen | Posted in Työssäoppiminen | Tagged |

IRIS Connect Live -laitteet ATTE-hankkeessa

IRIS Connect tuottaa opetusta tukevia videolaitteita, joiden tarkoitus on jakaa, laajentaa ja syventää oppimista. Live-laitteet (joita on hankittu kaksi kappaletta) koostuvat kiinteästä, 360 astetta kääntyvästä kameraosasta (Axis P5512), RevoLabs -mikrofonijärjestelmästä sekä kahden langattoman mikrofonin säilytyslaatikosta.

Iris Connect Live

Iris Connect Live

Laitteen sisällä säilytyslaatikossa on kaksi langatonta mikrofonia, joista toisessa on myös kuulokeliitäntä. Tämä mahdollistaa kaksisuuntaisen kommunikoinnin kameraa käyttävän henkilön työasemalle. Kommunikointia varten tulee käyttäjällä olla työasemassaan mikrofoni. Lisäksi ohjelmisto mahdollistaa työasemaan liitetyn kameran kuvan taltioinnin.

Laitteisto vaatii toimiakseen langallisen lähiverkkoyhteyden, DHCP-palvelun, kaksisuuntaisen yhteyden internetiin sekä porttiohjauksen palomuuriin. Työaseman päästä laitteisto tarvitsee toimiakseen muokatun Axis-kamerasovelluksen asentamisen, Internet Explorer –selaimen, joitakin muutoksia Internet Explorerin tietoturva-asetuksiin sekä kirjoitusoikeudet polkuun ”C:\irisconnect\recordings”.

Kamera käyttää tallennukseen työasemaa, videot tallentuvat .asf-muotoisina tiedostoina. Videokuvan tarkkuus on 704×576 pikseliä, kuvataajuus n. 25 kuvaa / sekunnissa ja maksimi bittinopeus paljon liikettä sisältävissä kohteissa 2.5 – 3.0 mbit/s. Video on pakattu H.264 muotoon, äänen pakkaus on Advanced Audio Coding. Kameran välittämän kuvan ja äänen viive on pieni, noin puolesta sekunnista sekuntiin.

Aluksi Iris Connect Live –laitteet määritettiin toimimaan JAMK:n sisäverkossa. Laitteiden Ethernet-osoitteet ilmoitettiin Tietohallinnolle ja he ilmoittivat niihin sidotut IP-osoitteet. Lisäksi Tietohallinto lisäsi valinnaisiin ohjelmistovaihtoehtoihin kameraohjelmiston sekä levitti työasemille muutokset Internet Explorerin tietoturva-asetuksiin.

Kun laitteisto- ja ohjelmistopuoli oli kunnossa, pyysin yhteyshenkilöä Iris Connectilta (Simeon Drage) luomaan käyttäjätunnuksen kameroiden hallintapalveluun osoitteeseen https://eu.irisconnect.com/

Kameroiden hallinta tapahtuu ko. sivuston kautta. Dashboard-välilehdeltä voi tarkistaa, löytyykö työasemasta kaikki tarvittavat valmiudet laitteiston käyttöä varten.

Joillakin työasemilla valmiudet eivät täyty, vaikka kaikki tarvittavat ohjelmat (Flash, Java, kameraohjelmisto) olisivatkin asennettuina. Vika korjautuu palauttamalla Internet Explorerin asetukset:

http://support.microsoft.com/kb/923737/fi

Sivuston ”Admin” -välilehdeltä löytyvät laitekohtaiset asetukset. Oheisessa kuvassa näkyy myös aikaisemmin hankitun Discovery Kit -laitteiston tietoja.

Aluksi laitteille määritettiin JAMK:n sisäverkon IP-osoite (Primary IP). Kohta ”Camera url” voitiin jättää tässä vaiheessa tyhjäksi, sen käyttö selviää jutun myöhemmässä vaiheessa.

Kun tarvittavat asetukset on tehty, kameran käyttö aloitetaan varaamalla istunto. Kyseisessä toiminnossa määritetään, onko istunto henkilökohtainen vai lähetetäänkö se katsojille. Seuraavana valitaan ajanjakso, jolle kamera varataan.

Samalla valitaan käytettävä laitteisto kohdassa ”Choose Hardware”.

Istunto ilmestyy ”Observations” –listalle, josta se voidaan käynnistää klikkaamalla ”Start”.

Istunnon käynnistyttyä avautuu käyttöliittymä. Voit halutessasi valita, haluatko myös tallentaa omaa kuvaasi ja ääntäsi. Nämä toiminnot löytyvät ruudun oikeasta ylälaidasta.

Käyttöliittymää hallitsee videon esikatseluikkuna. Sen alapuolelta löytyy hallintapainikkeet, kaiuttimen sekä mikrofonin voimakkuuden hallintasäätimet. Tallennus tapahtuu työasemalle, se käynnistyy klikkaamalla ”Start Recording”.

Tallennus käynnissä…

Kun istunto on päättynyt, tulee työasemalle tallennettu video ladata palveluun. Se tapahtuu palaamalla valikkoon ”Observations”, etsimällä haluttu istunto, klikkaamalla esille ”Details” ja ”Upload video”.

Kun video on ladattu palvelimeen, istunnon ”Status” muuttuu ensin tilaan ”encoding”, jolloin video uudelleenpakataan palvelussa. Sen jälkeen status muuttuu tilaan ”pending” ja lopuksi ”stream”, kun istunto on valmis katseltavaksi. Katselu aloitetaan klikkaamalla ”Review”.

Koska laitteet on katsottu hyödyllisiksi muuallakin, kuin JAMKin tiloissa, on laitteita varten hankittu 2kpl D-Link:in mobiililaajakaistareitittimiä (DWR-921). Laitteissa on 2G/3G/4G –yhteys ja paikka SIM-kortille. Näitä varten on kaksi Soneran opengate-mobiililaajakaistayhteyttä, toinen kiinteällä IP-osoitteella ja toinen vaihtuvalla, koska halusimme testata myös dynaamista nimipalvelua kamerakäytössä.

D-Link DWR-921

D-Link DWR-921

Dynaaminen nimipalvelu toimii siten, että se pitää tietokantaa IP-osoitteista ja niihin liitetyistä nimipalveluosoitteista. Palvelu saa tiedon sen hetkisestä IP-osoitteesta D-Linkin laitteelta sen käynnistyttyä tai osoitteen vaihtuessa palveluntarjoajan toimesta. Kamerat näkyvät nimillä http://onni.dlinkddns.com ja http://aada.dlinkddns.com.

Kamera kommunikoi http-portin 80 ja HTTPS-portin 443 kautta. Reitittimiin on luotu säännöt, jonka avulla kameroihin saa yhteyden työasemilta käsin. Seuraavassa kuvassa hallintapaneeliin on tehty tarvittavat muutokset.

Nimipalvelun käyttöönoton jälkeen ”Connection Method” määritettiin tilaan ”DOMAIN_NAME”, jolloin ohjelmisto ottaa yhteyden kameroihin ensisijaisesti nimipalveluosoitteen avulla. Tähän mennessä molemmat laitteet ovat toimineet moitteettomasti niin yhteyden kuin toiminnallisuuden osalta.

Seuraava vaihe on ottaa laitteet käyttöön ja tehdä ”oikeita” tallennuksia. Laitteita varten on luotu varausjärjestelmä sekä määritetty säilytystilat. Kevät tulee näyttämään, lunastavatko laitteet niille osoitetut toiveet sekä millaisia haasteita tulemme kohtaamaan niiden käytössä.

Kommentit pois päältä artikkelissa IRIS Connect Live -laitteet ATTE-hankkeessa
« Older posts