Tag Archives: oppimisympäristö

Onko taustalla väliä?

Testailimme eilen webinaaritilassamme Kaukossa, miten erilaiset kuvaustaustat vaikuttavat tunnelmaan ja webinaarin yleisilmeeseen. Pohdimme, onko sillä väliä, mitä oman webbikameran kuvan taustalla näkyy vai ei. Onko väliä, millaisesta ympäristöstä webinaaria toteuttaa?

Kaukossa molempien työpisteiden taustat ovat normaalisti vaaleita ja – no, aika tylsiä. Yhden työpisteen takana on ikkuna, joka on jouduttu peittämään pimennysverhoilla, jotta käyttäjän takaa tuleva luonnonvalo ei häiritsisi webbikameran kuvaa (tee siitä tummaa). Ikkunan alapuolella on sähkökotelo ja patteri, joita ei voi turvallisuussyistä peittää. Näistä syistä kameran kuvan taustalla oleva näkymä on ankea ja sekava. Toisen työpisteen taustalla on verhoilla peitetty sisäikkuna ja ovi. Ei kovin viehättävä sekään.

Webinaario pelkkä

Lähdimme hakemaan inspiraatiota mm. tv-lähetysten lavasteista. Yhtenä ajatuksena oli hyödyntää erilaisia rullaverhoja, joiden avulla taustaa olisi saanut vaihdettua tilanteen ja tarpeen mukaan. Ideasta jouduttiin kuitenkin luopumaan tilan asettamien rajoitteiden vuoksi. Toisena ajatuksenamme oli tuoda taustaan väriä viherkasvien avulla. Monissa tutkimuksissahan on todettu, että luonto ja luonnossa liikkuminen saa ihmisessä aikaan monia positiivisia vaikutuksia (Esim. Luonnon hyvinvointivaikutusten taloudellinen merkitys). Siispä toimme taustalle viherkasvin. Se rauhoitti taustaa heti ja muutti tunnelmaa mukavammaksi.

Webinaario viherkasvi

Seuraavaksi lisäsimme taustalle viherkasvin rinnalle roll upin. Tämä yhdistelmä toimi yllättävän hyvin, sillä roll up toi mukavasti väriä taustalle ja ennen kaikkea peitti seinällä olevat sähköjohdot ja patterin. Mielenkiintoista oli huomata, kuinka taustaelementtien lisääminen vaikutti myös valon jakautumiseen tilassa. Puhujan kasvot näyttävät valoisammilta taustaelementtien kanssa kuin ilman.

Webinaario 3 kasvi ja rollup

Kolmantena vaihtoehtona kokeilimme viherkasvin tilalla Eero Aarnion suunnittelemaa muovista sisustuspuut, joka sekin loi tilaan viihtyvyyttä mutta tekee taustasta samanvärisen roll upin kanssa ehkä vähän liian vihreän. Tätäkin on kuitenkin miellyttävämpi katsella kuin näkymää ilman mitään taustaelementtejä.

Webinaario aarnion puu

Kokeilu oli erittäin havainnollinen kokemus. Olimme kaikki yhtä mieltä siitä, että kameran taustanäkymällä on suuri merkitys tunnelmaan ja viihtyvyyteen – jopa enemmän kuin alun perin uskoimmekaan.Kokeilujen perusteella mielestämme viihtyisin vaihtoehto olisi roll up ja viherkasvi. Elävää viherkasvia ei tilaan voi laittaa, koska tilassa ei ole luonnonvaloa. Tekokasvi puolestaan kerää paljon pölyä ja huonontaa siten pienen tilan huoneilmaa. Jonkinlainen kompromissiratkaisu on siis keksittävä.

 

Pulpetit pois!

Kuva:  Phelyan Sanjoin, Flickr, CC BY 2.0

Kuva: Phelyan Sanjoin, Flickr, CC BY 2.0

Viime kevään Future Classroom Scenarios MOOC-kurssilla ensimmäisen viikon tehtävänämme oli kuvata oma luokkahuoneemme. Oli aika hämmentävää huomata, että luokkahuoneet näyttävät aivan samalta ympäri maailmaa. Hyvin perinteistä, aika tylsää. Tämä ei ollut yllättävää mutta silti se onnistui yllättämään. Lähes kaikissa luokissa oli opettajanpöytä, liitutaulu/valkotaulu ja pulpetteja joko riveissä, pareittain tai pienissä ryhmissä. Toinen havainto liittyi väreihin. Päiväkotien ja esiopetuksen ympäristöissä värejä oli käytetty mutta perusasteesta eteenpäin tilat olivat värittömiä: valkoiset seinät, harmaa lattia, vihreä liitutaulu, valkoiset pöydät, puun väriset tuolit. Tuntuu kuin tiloista olisi karsittu kaikki mielikuvitusta ja luovuutta aktivoivat virikkeet pois. Luokassa keskitytään asiaan.

Miksi näin? Olemmeko niin kiinni perinteissä, ettemme kykene ajattelemaan muunlaista toimintatapaa tai toimimaan muunlaisessa ympäristössä? Vai onko luokan ulkoasu ylhäältäpäin määritelty? Sanooko laki ja asetus, että tällainen on koululuokka?

Ei sano, ainakaan Suomessa.

Pari viikkoa sitten YLE uutisoi turkulaisen Maarit Korhosen täysin pulpetittomasta luokasta Runosmäen koulussa. Luokka kantoi yhteistuumin pulpetit pois ja tilalle tuotiin pyöreitä toimistopöytiä, pyörällisiä toimistotuoleja, sohvia, nojatuoleja, keinutuoli, säkkituoli, räsymattoja ja viherkasveja. Luokasta on tehty oppilaiden näköinen, jolloin siellä viihdytään. Ja kun viihdytään, opitaan.

Korhonen oli varmistanut Opetushallitukselta, että pulpettien poistaminen sallittua. On se. Opetushallitus ei vaadi pulpetteja, ei kokeita eikä kirjoja. Tarvitaan vain rohkeutta muuttaa vanhoja totuttuja malleja.

Pulpettien korvaavien kalusteiden hankinnassa käytettiin mielikuvitusta, talkoita ja verkostoja. Vanhempien varastoista löytyi räsymattoja, käyttämättömiä sohvia ja nojatuoleja. Pyörälliset toimistotuolit dyykattiin sairaalan ylijäämävarastosta. Kuinkahan monessa yrityksessä Suomessa uudistetaan brändiä tai vaihdetaan kalusteita muuten vaan joka vuosi? Vanhat kalusteet ovat usein käyttökelpoista tavaraa, joka kaatopaikan sijaan löytäisi paremman kodin koululuokasta. Miten tällaista yhteistyötä saataisiin lisää? Vai estääkö joku direktiivi tämän tyyppisen kierrätyksen?

Tämä on hieno esimerkki muutoksen tuulista, jotka puhaltavat oppimisympäristöjen ja samalla myös opetuksen kentällä. Tällaisia rohkeita pioneereja tarvitaan!

Jos uutinen on vilahtanut ohi silmiesi, voit lukea jutun ja kuunnella Maaritin haastattelun Ylen sivuilta: ”Miksei koululaitos muutu, vaikka maailma muuttuu?”.

Maarit Korhosen kirjoittama pamfletti Herää Koulu ostettavissa verkosta.

 

 

Työkaluja oppimisympäristöjen kehittämiseen

Main Badge_Future Classroom_FIN smallOsallistuin viime keväänä European Schoolnet Academyn MOOC-kurssille Future Learning  Scenarios, jossa pohdittiin tulevaisuuden osaamisvaatimuksia, ja miten opetuksen ja oppimisympäristöjen tulisi muuttua osaamisvaatimusten muuttuessa. Koulutuksen sisältö liittyy keskeisesti kansainvälisen iTEC-hankkeen tutkimuksiin ja tuotoksiin.

Future Learning Scenarios tarjosi monen uuden ajatuksen, keskustelun ja materiaalin lisäksi myös uusia työkaluja oppimisympäristöjen ja opetuksen suunnitteluun.

Edukata on työkalu oppilaitoksille ja opettajille oman opetuksen kehittämiseen. Jotta voimme varmistaa, että opiskelijamme kehittävät opintojensa aikana tulevaisuuden työelämässä tarvittavia taitoja, on meidän hyödynnettävä teknologiaa osana opetusta. Jotta teknologiaa voisi täysipainoisesti hyödyntää osana opetusta ja oppimisen tukena, opetusmenetelmien tulee muuttua. Edukata-metodi tukee innovatiivisten opetusmenetelmien suunnittelua ja helpottaa visioiden ja ideoiden käytäntöön viemistä.

ATTE-hankkeessa olemme hyödyntäneet Edukatan mallia tilojen pilotoinneissa ja toimintamallien tekemisessä.

Eduvista tarjoaa välineen oppilaitosjohdolle strategiatyön tueksi ja sen jalkauttamiseksi. Eduvista palvelee erityisesti silloin, kun oppilaitoksissa ollaan investoimassa teknologiaan, tehdään muutoksia opetussuunnitelmaan tai rakennetaan uusia oppimisympäristöjä.

Future Learning Scenarios –kurssin toinen toteutus on parhaillaan käynnissä. European Schoolnetin tuottamat videoaineistot löytyvät Youtubesta.

Tätä kokonaisuutta ja aineistoja voin lämpimästi suositella!

Kaluste taipuu moneksi

WAU! Factoryn oppimisympäristön suunnittelun aikana olemme etsineet uusia innovatiivisia ja monikäyttöisiä kalusteita oppimisen tarpeisiin. Tilasuunnittelumme yhtenä keskeisimpänä ohjenuorana on muuntojoustavuus eli tilan tulee muuntua nopeasti ja helposti erilaisiin opetusmenetelmiin. Kaikkien ratkaisujen ja valintojen tulee olla helppokäyttöisiä ja palvella opetus- ja oppimistilannetta. Ilokseni olen huomannut, että maailmalta löytyy jo kalustevalmistajia, jotka toteuttavat muuntojoustavuutta omissa kalusteratkaisuissaan.

Sähköä tolpasta

hubBETT-messuilta bongasimme pyörillä kulkevan ladattavan sähkötolpan. Tolpassa on sekä USB-pistokkeita (6 kpl) että sähköpistokkeita (6 kpl) ja sen voi viedä sinne, missä sähköä tarvitaan. Näin vältytään jatkojohtojen vetämiseltä, mikä on hyvä sekä siisteyden että turvallisuuden näkökulmasta. Jatkojohdot jäävät helposti lojumaan lattialle, mikä vaikeuttaa siivoamista. Niihin voi myös helposti kompastua ja ne ovat tiellä, kun tilan järjestystä muutetaan. Tolppa antaa sähköä kuudelle läppärille ja kuudelle tabletille. Kuinka pitkään tolpan akku kestää, siitä ei ole tietoa.

Löydetty tuote on Iso-Britanniasta emmekä ole vastaavaa Suomen markkinoilta vielä löytäneet. Brittiläisen toimittajan mukaan eurooppalaisella sähköpistokkeella varustetut tolpat ovat vasta kehitysvaiheessa eli niitä ei saa edes tilaamalla. Tätä kehitystä täytyy seurata. Idea on kerrassaan loistava!

Tuota kun tuunaisi edelleen niin, että sen saisi pienempään kokoon ja esimerkiksi rahin muotoon, jolloin se toimisi samalla myös istuimena. Tai sinne saisi myös säilytystilaa tusseille, post-it-lapuille ja muille pienille ryhmätyöskentelyn apuvälineille. Näin kalusteelle saisi monta käyttötarkoitusta ja se palvelisi paremmin opetustilannetta.

Lattia pedagogisena apuvälineenä

lattiaBETT-messujen jälkimainingeissa jäimme pohtimaan myös lattiaa ja sen merkitystä osana oppimistilaa. Miten lattiaan saisi toiminnallisuutta? Liikuntasalissa on viivat eri urheilulajeille, jotka ohjaavat toimintaa. Voisiko oppimistilan lattiassa olla jotakin, joka ohjaisi pedagogista toimintaa? Yksi esimerkki voisi olla lattiassa oleva jana, jota voisi käyttää janatyöskentelyssä: aseta itsesi kahden ääripään välille siihen kohtaan, jossa koet tällä hetkellä olevasi. Myös ryhmätyöskentelynpisteiden kohdat voisi ilmoittaa lattiassa samalla tavalla kuin jumppasaleissa on lattialla tarrat kertomassa kunkin osallistujan paikan. Haasteena on tehdä tämä tyylillä ja niin, että se on siistin ja levollisen näköinen.

Voisiko lattiapintaa käyttää myös heijastamiseen? Voisimmeko luoda erilaisia tunnelmia lattialle heijastettavan kuvan avulla? Entäpä tuoda pelillisyyttä kuten kuvassa oleva muistipeli?

Pöytä tilanjakajana ja piirtoalustana

pöytäMuutamalta kalustevalmistajalta löytyy pyörillä olevia taitettavia pöytiä, jotka menevät pieneen tilaan, kun niitä ei tarvita. Samalla ne voivat toimia tilanjakajina ja tuoda rauhaa ryhmä- tai parityöskentelyyn. Pöydän pinnan voisi käsitellä tussitaulumaalilla, jolloin siitä tulisi valkotaulun kaltainen piirtoalusta ja pystyasennossa sitä voisi käyttää fläppitaulun tavoin ja ehkäpä tarvittaessa vielä heijastuspintana. Siinä olisi muuntojoustavuutta kerrakseen!

Kuvan pöytä on Constellationsin mallistoa.

Tuolissa pöytä ja säilytystila

nodePyörillä kulkevat tuolit eivät ole uusi juttu, mutta kun mukaan yhdistetään pöytä ja säilytystilaa saadaan aikaiseksi jotakin uutta ja innovatiivista. Tällainen on esimerkiksi Steelcasen Node-tuoli. Tuoli on kevyt ja liikkuu tilassa joustavasti ja helposti. Pöytä kulkee aina matkassa ja jos sitä ei tarvitse, sen voi kääntää pois tieltä. Istuinosan alapuolella on säilytystilaa, jonne voi laittaa vaikkapa laukun. Näin omat tavarat ovat aina lähellä liikkuipa tilassa miten paljon tahansa.

Säilytystila on hyvä ominaisuus, ja sen tarve on tullut esiin myös meidän tiloissamme (D505). Opiskelijoiden käsilakuille, kasseille ja repuille ei ole varattu tilaa ja tällä hetkellä ne jätetään jonnekin seinän vierustoille. Jonkinlainen tuolin yhteydessä oleva säilytysratkaisu olisi hyödyllinen myös meillä.

Iloa väreistä

Kun katsoo maailmalta opetustiloihin keskittyneiden kalustevalmistajien tuotevalikoimaa, ensimmäisenä silmään pistää värien käyttö ja muotoilu. Se on jotain perinteestä poikkeavaa. Kalusteissa on uskallettu rikkoa perinteistä muotoa. Pöydän ei tarvitse olla neliskanttinen tai pyöreä vaan se voi olla vaikka kahdeksankulmio. Kalusteissa käytetään rohkeasti väreä ja tuodaan siten iloa oppimisympäristöihin. Tätä ajattelua tarvitsisimme myös Suomen kouluihin ja oppimisen tiloihin.

Ideoita ja erilaisia kalusteratkaisuja voi kurkata meidän Pinterest-taululta.

ITK 2014 – Pedagogiikka palaa!

itkTämän vuoden ITK-päivät kokosi taas liki 2000 opetusteknologiasta ja tvt:n opetuskäytöstä kiinnostunutta opetuksen asiantuntijaa Hämeenlinnan Aulangolle. Oppimisympäristöjen näkökulma oli tänäkin vuonna esillä muutamissa workshopeissa ja foorumiesityksissä.

Tulevaisuuden koulun oppimisympäristöt

Osallistuimme ATTE-hankkeen puitteissa keskiviikkona workshoppiin Tulevaisuuden koulun oppimisympäristöt, jonka järjestäjänä oli Architects Rudanko + Kankkunen Oy. Workshopissa pohdittiin minkälaisia fyysisiä, virtuaalisia, psyykkisiä ja sosiaalisia oppimisympäristöjä tarvitsemme koulussa nyt ja lähitulevaisuudessa? Millaisia oppimisympäristöjä rakennamme opettaaksemme ja oppiaksemme tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja, yhteistoiminnallisuutta ja tiedon käsittelyä ja jalostamista? Miten oppimisympäristöt huomioivat erilaiset oppijat ja oppimisen tavat? Arkkitehtien lisäksi paikalla oli erityisopettaja Ulla Hyttinen, joka katsoi oppimisympäristöjä psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen ja oppimisen mahdollistajina tai esteinä. Opetuksen kehittäjä Mia Sinisalo puolestaan lähestyi oppimisympäristöjä pedagogisessa mielessä. Miten ohjataan tavoitteellista oppimista virtuaalisissa ja fyysisissä oppimisympäristöissä?

Workshop antoi paljon ajatuksia ja ideoita oppimisympäristöihin liittyen ja vahvisti ajatustamme siitä, että olemme menossa oikeaan suuntaan. Keskusteluissa kuulimme kokemuksia luokattomasta koulusta ja päiväkodista, jonka oppimisympäristönä toimii metsä. Fyysisiä tiloja ei ole ollenkaan vaan kaikki toiminta tapahtuu metsässä.

Workshopissa tutustuin myös asiakaslähtöisten oppimistilojen suunnittelua tukevaan menetelmään. Menetelmässä kuvataan erilaisten käyttäjien näkökulmasta tilan toiveita ja tavoitteita. Esimerkiksi näin: ”Minun on vaikea keskittyä opetustilanteessa. Jos tilassa olisi keinuvia tuoleja ja stressipalloja, minun olisi helpompi saada ajatukset pysymään oikeassa asiassa.” Tämän tyylisiä kuvauksia voisimme ATTEssakin vielä tehdä eri tiloihin liittyen.

Innostava oppiminen moniaistisessa ympäristössä

Innostava oppiminen moniaistisessa ympäristössä -teemaseminaarissa esiteltiin muutama erilainen oppimisympäristö case. UBIKO on Oulun normaalikoulun pedagoginen kehittämis- ja tutkimushanke, jossa luodaan koulun toimintakulttuuria ja infrastruktuuria uudistavia pedagogisia käytänteitä ja toimintamalleja. Yhtenä hyvänä ideana on tehdä luokkataulut, joissa on kirjattu yhteiset pelisäännöt, opiskelijan oikeudet ja opettajan velvollisuudet.

Aktiiviset oppimistilat -hankkeessa tutkittiin erilaisia oppimiseen liittyviä tiloja monitieteisesti.  Valopeli on alakouluikäisille suunnattu liikunnallinen peli, jossa hyödynnetään audiovisuaalista teknologiaa ja tarinankerrontaa.

Berlin Kompass -kielenoppimissovellus tarjoaa virtuaalisen näkymän Berliiniin. Ideana on opastaa toinen käyttäjä Berliinin tunnettuihin kohteisiin. Opas ja opastettava ovat eri tiloissa ja molemmilla on oma näkymänsä kaupunkiin. Sovellus hyödyntää Kinect-laitetta, jota ohjataan omalla keholla. Sovelluksen pedagogisena lähtökohtana on kielellinen ongelmanratkaisu suullisen viestinnän autenttisessa kontekstissa hyödyntäen pelillisiä elementtejä. Se tarjoaa kokemuksellista moniaistista immersiivistä kielenoppimista.

Miracast langattoman esittämisen välineenä

Eräässä esityksessä hyödynnettiin Miracastia windows-tabletin kuvan langattomaan siirtämiseen tykille. Se näytti toimivan näppärästi, samaan tapaan kuin Applen laitteilla Apple tv:n kautta. Tätä voisimme pilotoida myös ATTEssa, sillä se mahdollistaisi laajemmin omien laitteiden langattoman käytön. BYOD:n hengessä langattoman tiedonsiirron mahdollisuus pitäisi tarjota alustasta riippumatta laitteelle kuin laitteelle.

TVT ei enää vapaaehtoista

Opetusministeri Krista Kiuru linjasi konferenssin avauspuheenvuorossa, että digitaalinen palveluyhteiskunta on täällä eikä siitä voi hypätä pois. TVTn soveltaminen osana opetusta ja oppimista ei ole enää vapaaehtoista. Se on jokaisen opettajan tehtävä. Koulu ei saa olla kuin lentokone, jossa heti matkan alkaessa todetaan ”please switch off all your electronic device”. Lentoyhtiöt ovat hiljalleen siirtymässä pois tästä ajattelusta, sama suunta pitäisi olla myös oppilaitoksilla. ATTE-hankkeen näkökulmasta tämä on hyvä linjaus ja oikea suunta. Hankkeemme tavoitteenahan on luoda ammattipedagogisia malleja tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen.

Uusia ideoita BETT-messuilta

Minna ja Satu kävivät tutustumassa BETT-messujen antiin ATTEn näkökulmasta tammikuussa. BETT-lyhenne tulee sanoista British Educational Training and Technology show eli messut käsittelivät opetusteknologiaa hyvin laajasti ymmärrettynä. Tarjolla oli satoja näytteilleasettajia aina oppimisympäristöjen kalusteratkaisujen toimittajista internetturvallisuuden asiantuntijoihin. Tarjolla oli myös seminaariesityksiä eri teemoista. Meidän mielenkiintomme kohdistui ATTE-hankkeen puitteissa oppimisympäristöjen kehittämiseen sekä joustavien ja mobiilien teknologiaratkaisujen etsimiseen. Messujen parasta antia oli nähdä ja kuulla muiden maiden oppimisympäristöjen kehittämisprojekteista ja huomata, että olemme aivan oikealla tiellä. Oppimiskäsitysten ja opetusmenetelmien muuttuessa myös tilojen täytyy muuttua ja vastata toiminnan ja teknologian asettamiin vaatimuksiin. Löysimme messuilta myös innostavia kalusteratkaisuja sekä ratkaisuja interaktiivisten valkotaulujen osalta. Nämä löydöt auttavat meitä hankkeessa eteenpäin!

Kuvia BETT-messujen annista voi kurkata Ajatus liikkuu sivustoltamme.