Omavalvonnastako ratkaisu vanhustyön laatuongelmiin?

Vanhustyön laatu on kuuma keskustelunaihe. Ainakin neljän vuoden välein.

Ikääntyneiden palveluissa vahva lainsäädäntö, säännöstöt, suositukset sekä syvälle juurtuneet perinteet ja rutiinit ylläpitävät monenlaista hierarkkisuutta, toimintatapaa ja siten laatua. Erilaiset käsitykset laatu-sanan merkityksestä tekevät sen tulkinnasta monitahoista sekä henkilö- ja tilannekohtaista.

Vanhuspalveluissa laatua valvotaan kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Valvontaa konkretisoi yhdenmukainen perusvalvonta, laadun omavalvonta. Omavalvonnan ylevänä tavoitteena on Vanhuspalvelulain hengen mukaisesti turvata asiakkaille palvelut, eli hoiva, hoito ja huolenpito mahdollisimman yh­denmukaisina koko maassa.

Sosiaali- tai terveyspalveluja pääasiassa iäkkäille henkilöille tuottavien toimintayksiköiden on laadittava toimintansa asianmukaisuuden kuvaava omavalvontasuunnitelma. Omavalvontasuunnitelmassa painottuvat asiakkaan, ammattityön ja johtamisen näkökulma, sillä johtamisen ja ammattityön laadulla on suora yhteys asiakkaan kokemaan laatuun. Näin siksi, koska asiakas kokee laatuna palvelun lopputuloksen lisäksi myös sen miten siihen päästiin. Ja se koskettaa tekemistä, tekoja ja erityisesti tekemättä jättämistä.

Pelkkä suunnitelman tekeminen ei kuitenkaan riitä laadun varmistamiseen. Omavalvonta ei toimi ammattityön arjessa, ellei suunnitelmaa ole tehty ja sisäistetty oikeasti asiakaskuntaa ajatellen ja siten omaa työtä ohjaamaan. Mutta suunnitelman laadintatavat ovat todellisuudessa moninaisia: jossain sen tekee johto, jossain on yhtenäinen, monistettava sapluuna, jossakin sen tekemiseen osallistuu henkilöstökin.

Laadulla on hienot periaatteet ja menetelmät, mutta silti on nöyränä muistettava, että viime kädessä laatu todentuu jokaikisessä arkisessä kohtaamisessa. Elämänlaadun ja ammattityön laadun tarkastelu omavalvontana yhdessä johtamisen kanssa osoittaakin useita laatuvaatimuksia johtamiselle. Gerontologinen johtaminen saa näin sisällön.Kun oivaltaa omavalvonnan tavoitteen, oivaltaa myös sen, kuinka omavalvontaa ohjaava suunnitelma pitäisi laatia siellä, missä laatu todentuu.

Lopuksi suosittelen  laadun omavalvonnan rakentamisen yhteydessä määrittelemään vielä sanan palvelu, jossa asiakas on aina mukana.  Palvelua tuotetaan ja kulutetaan yhtäaikaa, sitä ei voi tehdä varastoon, eikä sillä ole vaihto- eikä palautusoikeutta. Vanhuspalvelut eivät siten ole mitä tahansa työtä eikä sen johtaminen mitä tahansa johtamista. Harva työ jättää niin paljon jälkiä ja merkityksiä. Omavalvonnalla voimme vaikuttaa siihen, millaisia jälkiä jätämme erityisesti haurastuvien ikääntyneitten elämään.