Bioenergisiä tuulahduksia

Rehellisesti biokaasusta

Monthly Archives: toukokuu 2010

Biokaasun yleistyminen

Kolmannen panosreaktorin lataaminen kuormaajalla

Oheinen kuva on maatilan yhteydessä toimivasta seitsemän (7) panosreaktorin omaavasta kuivamädätyslaitoksesta Keski-Euroopassa, jossa pääasiallisena syötteenä käytetään onnistuneesti korsipitoista ruohoa. Tuotetusta biokaasusta saadaan energiaa hyötykäyttöön n. 0,53 MWth ja n. 0,48 MWe. Hajoamaton lopputuotejäännös hyödynnetään lähiseudun pelloilla erinomaisena lannoitteena.

Esimerkiksi Saksassa biokaasun tuotannon on arvioitu työllistävän tänä vuonna suoraan noin 12 000 ihmistä. Saksassa on nykyisin yhteensä noin 4 500 biokaasulaitosta (1,6 GWe) ja tämän vuoden ennuste on 5 300 laitosta (1,9 GWe). Suomessa on puolestaan toistaiseksi noin 10 toiminnassa olevaa maatilalaitosta, jotka sijaitsevat pääosin Pohjanmaalla. Yhteiskäsittelylaitoksia on Suomessa toistaiseksi vähemmän, kuin maatilalaitoksia. Puhdistamokohtaisia laitoksia on eniten.

Kokonaisvaltaisesti ajateltuna biokaasun tuotannon hyöty perustuu ensisijaisesti jätteiden ja eri materiaalien hyödylliseen käsittelyyn, eikä pelkästään energiantuotantoon. Lisäksi biokaasusta talteen otettava (ennen tai/ja jälkeen polttoprosessin) hiilidioksidi on hyödyllinen tuote tietyntyyppisessä teollisuudessa ja esim. kasvihuonetuotannossa. Suomeen odotettu sähkön syöttötariffi ja lopulliset perusteet tämän järjestelmän toteuttamiselle (sis. porrastukset, bonuspreemiot, ym.) luovat lisäedellytyksiä kannattavaan energiantuotantoon. Nettiin onkin avattu yleistajuinen laskuri, jonka avulla voi arvioida biokaasun tuotannon peruskannattavuutta tietyillä arvoilla: www.gaia.fi/biokaasulaskuri

Tulisiko Suomen tariffissa suosia enemmän lietteiden ja jätteiden käsittelyä, kuin kasvipohjaisten materiaalien käsittelyä? Tulisiko sähköntuotantoon ja liikennekäyttöön tarkoitetulle biokaasulle tehdä oma tariffinsa? Huomioiden biokaasun käytön lisäämistavoitteet, onko 83,5 + 50 €/MWh tariffi käytännössä riittävä, jos nykyinen laitosinvestointituki (≥15 %) poistuu kokonaan käytöstä?

Huom. tämän tekstin on kirjoittanut Asmo Erjava, joka siirtyi JAMKista muihin tehtäviin 1.6.2010.

Onnea kirjailija-Lauralle!!

Olipa mukava Erkin päivän lounastuokio Keski-Suomen metsänhoitajakollegoiden kanssa! Tilaisuudesta tekin erityisen juhlavan se, että saimme todistaa Keski-Suomen Metsänhoitajat ry:n Härkömäen metsätilan historiikin julkistamista. Historiikin on kirjoittanut bioenergiatiimin jäsen FT Laura Vertainen. Työnsä Laura teki osana agrologi AMK-opintojaan yliopettaja Tero Vesisenahon ohjaamana.

Lämpimät onnittelut niin kirjailija-Lauralle kuin Terollekin upeasta lopputuloksesta!! Ensinnäkin on hienoa, että tällaisia projekteja yhteistyökumppaneiden tilaamina asiantuntijuushankkeina voidaan toteuttaa ja toiseksi että meillä on tiimissä tällaista vahvaa kirjoittajavoimaa! Kirjan kansien väliin eivät ihan kaikki tarinat päädy – hyvätkään.

Opiskelijamme tarvitsevat jatkossakin ”oikeita” tehtäviä ja toimeksiantoja kentältä. Töiden laajuus voi vaihdella suppeista selvityksistä ja raporteista laajoihin opinnäytetöihin. Kaikissa opiskelijatöissä taustalla vaikuttaa asiantuntijaohjaaja JAMKista ja yleensä mukana on tiiviisti myös tilaajaorganisaation edustaja. Lopputuloksesta hyötyvät kaikki osapuolet – niin kuin tästä Härkömäki-teoksesta.

Jos on tullut Härkömäen tila Lauralle erityisen tutuksi viime syksyn tiiviin kirjoittamisprosessin aikana, ovat tilan taimikot jääneet myös monen metsänomistajakurssilaisen mieleen, kun vaikkapa raivaussahan käyttöä on käytännössä harjoiteltu. Härkömäki on palvellut vuosikymmenten ajan mainiolla tavalla ihan tavallisia metsänomistajia erinomaisena käytännön oppimisympäristönä – paljolti kiitos aktiivisten ja uutterien tilanhoitajien.

Keski-Suomen Metsänhoitajat ry on muuten Suomen vanhin metsänhoitajien alueyhdistys. Se täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 85 vuotta. Lykkyä tykö seuraavillekin vuosikymmenille! Ja vielä kerran iso kiitos Keski-Suomen Metsänhoitajat ry:lle luottamuksesta ja tiiviistä yhteistyöstä Teron ja Lauran kanssa!

Härkömäen metsätila 1951-2010 –kirja on lainattavissa ainakin Luonnonvarainstituutin kirjastosta. Upeat värikuvat, piirrokset ja havainnolliset kartat sujuvaan tekstiin yhdistettyinä houkuttelevat ainakin minut tutkimusmatkalle Härkömäen metsiin.

Kehittäjät koolla Tuumalantiellä

Luonnonvarainstituutti kutsuu keskisuomalaiset kehittämisyhtiöt pyöreän pöydän ääreen Tuumalantielle Tarvaalaan. Kokoonnumme uusissa tiloissamme kesäkuun kolmantena päivänä. Tavoitteena on keskustella yhteistyömahdollisuuksista, tutkailla porukalla missä mennään,  ideoida maakuntaa hyödyttävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa  ja ehkä hiukan myös käydä rajankäyntiä itse kunkin kehittäjäorganisaation rooleista. Tärkeätä on myös tulla tutuksi! Ihmiset ja ihmisten verkostot kun tuppaavat asioita eteenpäin viemään.

Luonnonvarainstituutti tuo esille koko osaamisensa kirjon maataloudesta ja maaseutuyrittämisestä, vesiensuojelusta ja maaseudun muista ympäristökysymyksistä bioenergiaan. Toivomme, että jatkossa kykenemme entistä paremmin palvelemaan keskisuomalaisia yrityksiä ja yrittäjiä – tiiviissä yhteistyössä maakunnan kehittämisyhtiöiden kanssa!

Pokasahoista huippumoderneihin koneisiin

Vieremäläinen metsäkonevalmistaja Ponsse Oy juhlii keski-ikään eli neljäänkymppiin ehtinyttä taivaltaan. Osuva otsikko – ”Alussa oli savotta, pokasaha ja Einari” – houkutti minutkin lukemaan pohjoissavolaisen perheyrityksen vaiheista. Jäniskoira-Ponssen nimeä kantavat koneet ovat tätä nykyä maailman ehdotonta huippua, ja konserni on kirjaimellisesti levittäytynyt ympäri maailman.

Mikä ilahduttavinta, Ponssen kaikki metsäkoneet ja harvesteripäät on suunniteltu ja valmistettu pienessä pohjoissavolaisessa pitäjässä Vieremällä. Kotimaiset Ponsset pörräävät maailman metsissä, eikä kaikkea ole tarvinnut ”kiinalaistaa”. 

Olisiko Einari Vidgrénin otteissa opittavaa myös muille suomalaisille yrittäjille ja laitevalmistajille esimerkiksi bioenergiapuolella? Töitä on tehty hartiavoimin, eikä aina ole ollut helppoa. Määrätietoinen yrittäjä on kuitenkin uskonut asiaansa, tehnyt ahkerasti tuotekehitystyötä, ottanut riskejä, kuunnellut asiakkaitaan ja luottanut kotimaiseen ammattitaitoon, osaavaan työvoimaan ja suomalaisiin juuriinsa. Ehkä Ponssen juhlavuoden tapahtumissa voisi piipahtaa itse kukanenkin oppia ammentamassa…

Hyvää helatorstaita kaikille! Nautitaan kesäisistä keleistä!

Pyörät pyörivät ja kiskot kolisevat – biomassa liikkuu!!

Jyväskylän ammattikorkeakoulun logistiikan ja luonnonvara-alan yhteistyössä laatima selvitys Keski-Suomen biomassakuljetusten logistiikasta on valmis. Bioenergiasta elinvoimaa –klusterin tilaama selvitys on tällä viikolla ladattavissa JAMKin kirjastosivuilla osana ammattikorkeakoulun julkaisusarjaa. Painettu julkaisu ilmestyy myöhemmin toukokuussa.

Suurimmat haasteet liittyvät metsähakkeen toimitusketjuihin. Mm. terminaalitoimintaa ja rautatiekuljetusten mahdollisuuksia sekä koko toiminnan ohjausta on pohdittava entistä perusteellisemmin. Eri osapuolien – biomassojen toimittajien, ostajien ja erilaisten alihankkijoiden – välisellä avoimella ja tiiviillä yhteistyöllä on mahdollista tehostaa koko ketjun toimintaa ja alentaa kustannuksia.

Tällaisen selvityksen koostamisessa oli omat haasteensa:  toimintaympäristö on valtavassa murroksessa ja eilisen päivän tiedot voivat kirjaimellisesti olla jo tänään vanhoja. Julkaisu palvelee kuitenkin paitsi bioenergiakuljetusten ajankohtaiskatsauksena, myös hyvänä alan perusopuksena vaikkapa päättäjille ja opiskelijoille. Sen verran perusteellisesti polttoaineketjuja on aukaistu…:)

Livahda logistiikan maailmaan ja kurkkaa tuoretta selvitystä!! Kantaakin saa ottaa taas kerran…:)