Bioenergisiä tuulahduksia

Rehellisesti biokaasusta

Biokaasun yleistyminen

Kolmannen panosreaktorin lataaminen kuormaajalla

Oheinen kuva on maatilan yhteydessä toimivasta seitsemän (7) panosreaktorin omaavasta kuivamädätyslaitoksesta Keski-Euroopassa, jossa pääasiallisena syötteenä käytetään onnistuneesti korsipitoista ruohoa. Tuotetusta biokaasusta saadaan energiaa hyötykäyttöön n. 0,53 MWth ja n. 0,48 MWe. Hajoamaton lopputuotejäännös hyödynnetään lähiseudun pelloilla erinomaisena lannoitteena.

Esimerkiksi Saksassa biokaasun tuotannon on arvioitu työllistävän tänä vuonna suoraan noin 12 000 ihmistä. Saksassa on nykyisin yhteensä noin 4 500 biokaasulaitosta (1,6 GWe) ja tämän vuoden ennuste on 5 300 laitosta (1,9 GWe). Suomessa on puolestaan toistaiseksi noin 10 toiminnassa olevaa maatilalaitosta, jotka sijaitsevat pääosin Pohjanmaalla. Yhteiskäsittelylaitoksia on Suomessa toistaiseksi vähemmän, kuin maatilalaitoksia. Puhdistamokohtaisia laitoksia on eniten.

Kokonaisvaltaisesti ajateltuna biokaasun tuotannon hyöty perustuu ensisijaisesti jätteiden ja eri materiaalien hyödylliseen käsittelyyn, eikä pelkästään energiantuotantoon. Lisäksi biokaasusta talteen otettava (ennen tai/ja jälkeen polttoprosessin) hiilidioksidi on hyödyllinen tuote tietyntyyppisessä teollisuudessa ja esim. kasvihuonetuotannossa. Suomeen odotettu sähkön syöttötariffi ja lopulliset perusteet tämän järjestelmän toteuttamiselle (sis. porrastukset, bonuspreemiot, ym.) luovat lisäedellytyksiä kannattavaan energiantuotantoon. Nettiin onkin avattu yleistajuinen laskuri, jonka avulla voi arvioida biokaasun tuotannon peruskannattavuutta tietyillä arvoilla: www.gaia.fi/biokaasulaskuri

Tulisiko Suomen tariffissa suosia enemmän lietteiden ja jätteiden käsittelyä, kuin kasvipohjaisten materiaalien käsittelyä? Tulisiko sähköntuotantoon ja liikennekäyttöön tarkoitetulle biokaasulle tehdä oma tariffinsa? Huomioiden biokaasun käytön lisäämistavoitteet, onko 83,5 + 50 €/MWh tariffi käytännössä riittävä, jos nykyinen laitosinvestointituki (≥15 %) poistuu kokonaan käytöstä?

Huom. tämän tekstin on kirjoittanut Asmo Erjava, joka siirtyi JAMKista muihin tehtäviin 1.6.2010.