Bioenergia-asiat puhuttavat, hyvä niin. Hyvä myös, että bioenergian merkitystä tutkitaan ja tarkastellaan monesta eri näkökulmasta. Erityisesti meitä keskisuomalaisia toimijoita kiinnostaa ja koskettaa tuore Petri Pellin laatima selvitys kiinteisiin biomassoihin liittyvästä liiketoiminnasta Keski-Suomessa.
Koko julkaisu Kiinteisiin biomassapolttoaineisiin liittyvä liiketoiminta Keski-Suomessa on ladattavissa sähköisessä muodossa Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta.
Ollakseen pitkäjänteistä ja pysyvää toimintaa tulee kaikkien lenkkien koko liiketoimintaketjussa toimia kannattavasti ja kestävästi. Toimitusketju alkaa raaka-ainevaroista – metsistä, pelloilta ja soilta. Pelli pitää raaka-ainevarojen omistajien myyntihalukkuutta yhtenä keskeisenä reunaehtona liiketoiminnan onnistumiselle. Tässä on vinha perä: ilman maanomistajien myyntihalukkuutta on vaikea hyödyntää ”teknis-taloudellisesti käytettävissä olevia raaka-ainevaroja”.
Mitä ilmeisimmin kilpailu raaka-aineista tulee entisestään kiristymään. Haasteita riittää niin metsähakkeen, turpeen kuin agrobiomassojenkin tuotannossa. Pelli perää selvityksessään läpinäkyvyyttä ja kustannustehokkuutta erityisesti metsähakkeen ja peltobiomassojen tuotantoketjuihin. Turpeen osalta huolta aiheuttaa erityisesti uusien tuotantoalueiden ja –lupien saanti.
Pelli tarkastelee selvityksessään yksityiskohtaisesti metsähakeliiketoiminnan, turvetuotannon ja ruokohelpiliiketoiminnan arvoketjuja. Varsinkin metsähakeliiketoiminnassa toimijoiden kirjo on melkoinen. Ennen kuin päästään energiantuotantoon, energianmyyntiin ja –jakeluun kuluttajille asti, on mukana ollut monenlaista toimijaa metsänomistajista puunostajiin, korjuuyrittäjistä hakkuri- ja kuljetusyrittäjiin. Kehittyvä terminaalitoiminta luo lisäksi uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Säätäjiä ketjussa riittää.
Omat haasteensa liiketoiminnan kehittämiselle aiheuttaa se, että bioenergia on toimialana hyvin pitkälle riippuvainen poliittisten päättäjien linjauksista. Kentällä kritisoidaan ajoittain varsin lyhytjänteistä ja poukkoilevaa tuki- ja veropolitiikkaa, eikä aina syyttä. Investoinnit viivästyvät parempia tukiaisia odotellessa, ja samalla – kysynnän puutteessa – pysähtyvät esimerkiksi laitevalmistajien työt. Kehitä siinä sitten bisnestä, kun on kyse firman eloonjäämisestä.
No, se hyvä puoli tällä toimialalla on, että haasteita ja tekemistä riittää. Bioenergia on toimialana myös varsin nuori. Kasvukipuja, oman paikan hakemista, itsensä löytämistä – sitähän se ”nuoren elämä” taitaa olla. Mutta muistetaan se, että maailma on mahdollisuuksia täynnä – niin se vaan on teinienkin kohdalla!