Bioenergisiä tuulahduksia

Rehellisesti biokaasusta

Monthly Archives: syyskuu 2012

Mihin maaseutua tarvitaan?

Provosoiva kysymys kenties….Yhtä lailla kysymyksen asettelun voisi kääntää toisin päin eli mihin kaupunkeja tarvitaan? Kumpaan kysymykseen Sinä osaisit helpommin vastata? Mitkä asiat lopulta ovat välttämättömiä ja mitkä taas eivät…? Niinpä.

Erityisesti Sitra on erilaisissa julkaisuissaan tuonut esille maaseudun asiakasnäkökulmaa, ts. pohtinut sitä, millaista kysyntää maaseudulla on, ketkä maaseutua tarvitsevat, ketkä sen tuottamia palveluita kysyvät ja kaipaavat. Tämä on mielenkiintoinen lähestymistapa myös maaseudun kehittämiselle, jossa perinteisesti on korostettu lähinnä maaseudun omia tarpeita. Nekin ovat toki tärkeitä, mutta entäpä jos uhraamme hiukan perusteellisemmin ajatuksia sille, että tosissamme mietimme vaikkapa, mitä Keski-Suomen upea maaseutu voi tarjota ja kenelle?

Vastaus kuuluu: meillä on tarjota vaikka mitä ja vaikka kenelle, puhtaasta laadukkaasta ruoasta ja uusiutuvasta energiasta mieleenpainuviin elämyksiin ja virkistäviin luontolähtöisiin hyvinvointipalveluihin!

Ilokseni olen viime viikkoina saanut olla tiiviisti mukana Keski-Suomen maaseudun kehittämisstrategiatyössä, jossa linjasimme maaseutualueidemme tulevaisuuden suuntaviivoja uudelle ohjelmakaudelle 2014-2020. Mm. seuraavat strategiset periaatteet nostettiin vahvasti esille: 1) Keski-Suomi on kokeilukulttuurin maakunta, 2) Keski-Suomi on biotalouden maakunta, 3) Keski-Suomi on lähitalouden maakunta, 4) Keski-Suomi on asiakaslähtöisesti toimiva maakunta ja 5) Keski-Suomi on yritteliäs, kannustava ja välittävä maakunta.

Uudella(kin) ohjelmakaudella Keski-Suomen maaseutualueiden kehittäminen kiteytyy seuraavaan kolmeen osa-alueeseen: 1) kestävä yrittäminen, työ & toimeentulo, 2) viihtyisä ja monimuotoinen maaseutuasuminen ja 3) vahva ja kokoava sosiaalinen pääoma. Positiivinen tahtotila, tulevaisuususko sekä kannustamisen, yhteistyön ja luottamuksen ilmapiiri pitävät ”eväspakettimme” kasassa. Maaseudusta ei todellakaan ole vaikea ”keksiä” positiivisia adjektiiveja! Annetaan niiden kantaa eteenpäin.

Kehittämistyömme taustalla ovat luonnollisesti omat vahvuutemme ja toisaalta maailman muuttumisesta johtuvat tarpeet. Esimerkiksi ”Lähitalouden Keski-Suomi” ei todellakaan tarkoita sisäänpäin sulkeutumista, vaan laajaa verkostoitumista ja yhteistyön tekemistä sekä asiakkaiden hakemista myös alueemme ulkopuolelta. Läheltä voi ponnistaa myös kauemmas ja isommille markkinoille!

Kun itse uskomme omaan tekemiseemme, osaamiseemme ja tuotteisiimme, arvostamme niitä ja näytämme uskomme ja arvostuksemme myös käytännön teoin, avaamme samalla mahdollisuuksia uudelle, alueen ulkopuolelta nousevalle kysynnälle ja uusien asiakkaiden löytämiselle.

Ei niitä uusia maaseudun asiakkaita lopulta tarvitse aluksi edes kovin kaukaa hakea. Työsarkaa ja mahdollisuuksia riittää ensi alkuun oman maakunnan sisällä ja myös lähinaapurissa olevilla kaupunkialueilla. Kaikenlainen maaseutualueiden ja kaupunkiseutujen vuoropuhelu ja yhteistyö on erittäin tervetullutta, tuoreina esimerkkeinä vaikkapa Maaseutu kaupungissa – ja Ween Maan Wiljaa – tapahtumat Jyväskylässä.

Maaseudun merkityksiä muuten udeltiin Maaseutu kaupunki –tapahtumassa syyskuun puolivälissä. Eräs vastaaja oli mm. todennut JyväsRiihi ry:n toteuttamassa katugallupissa seuraavasti:  ”Jos on hätä elämässä, menen maalle.”

Voiko sen kauniimmin ja napakammin asiaa enää ilmaista?

”Metsään huutamalla ääni menee hukkaan!”

”Sen sijaan metsänhoitoyhdistyksen valtuustovaaleissa ääntään kannattaa käyttää.” Näin kehottaa metsänhoitoyhdistysten väki metsänomistajia aktiivisuuteen parhaillaan käynnissä olevissa mhy:n valtuustovaaleissa.

Metsäsektorilla on tulossa lukuisia muutoksia jatkossa niin metsänhoitoyhdistys-, metsävero-, metsätuho- kuin kemera -lakiinkin. Lisäksi pienpuun energiatuki on edelleen Euroopan komission käsittelyssä. Seurattavaa riittää! Niinpä metsänomistajat ovat tärkeiden valintojen edessä. Toimintaympäristön ja –edellytysten muuttuessa on valtuutettujen turvattava metsänomistajille tulevat palvelut ja päätettävä niiden hinnoitteluperusteet. Edunvalvonta moninaisuudessaan on tärkein tehtävä!

Metsänomistajat ovat saaneet viime vuosina puunmyyntituloja täällä Keski-Suomessa 120–150 miljoonaa euroa vuodessa. Hakkuumäärät ja siitä saatavat tulot ovat vaihdelleet paljon eri vuosien välillä, mutta suunta on kuitenkin ollut alaspäin. Syynä tähän on se, että yksityismetsien osuus koko hakkuumäärästä on pudonnut ja on nyt noin 75 %, kun se 2000-luvun alussa oli enemmän kuin 80 %. Etämetsänomistajat myyvät puuta harvemmin ja epäsäännöllisemmin kuin esim. metsälönsä kotikunnassa asuvat maanviljelijät.  Taimikonhoitorästejäkin on liian monella metsänomistajalla. Niinpä metsänomistajien aktivoinnissa riittää niin metsänhoitoyhdistyksillä kuin muullakin metsäväellä työmaata.

Maakuntamme kantorahatulosta arviolta 80 % käytetään Keski-Suomessa, joten sektorin aluetalousvaikutus on merkittävä. Lisäksi metsäteollisuus työllistää täällä vajaat 6 000 henkilöä ja metsätalous vajaat 2 000 henkilöä.  Metsä tätä maakuntaa kovasti siis pyörittää. Vuotuisen kasvun perusteella olisi kuitenkin varaa lisätä metsän kestäviä hakkuita yli 10 %. Potentiaalia puun käytön kaikille muodoille on.

Metsällä on kuitenkin myös monia muita arvoja. Minulle metsä on työympäristö, pankki, virkistyskohde, polttoainevarasto, sijoituskohde, ruoka-aitta, eläinpuisto, kasvitarha, kulttuurimaisema, askartelutarvikevarasto, asuinympäristö, elämyspuisto ja sielunmaisema. Mitä se on Sinulle?

Entä haluatko vaikuttaa metsiesi edunvalvontaan näiden monipuolisten arvojen pohjalta? Nyt on tarjolla 71 ehdokasta Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen valtuustoon vuosille 2013–2016. Voit olla valitsemassa meistä 39 tähän maan toiseksi suurimpaan metsänhoitoyhdistykseen, jotta äänesi ei mene hukkaan. Ajatuksiamme löydät täältä: http://www.mhy.fi/keskisuomi/ehdokaslista2012/fi_FI/ehdokaslista/.

 

Hyvää metsäistä syksyä!

 

Liisa Vesterinen, metsänomistaja Keuruulta

Sisä-Suomen Metsäpäivän antia

Kautta aikoihin ensimmäinen Sisä-Suomen Metsäpäivä on onnistuneesti takana. FinnMETKOn yhteydessä järjestetty tapahtuma tarjosi kokonaisvaltaisen paketin ajankohtaisia metsäasioita niin metsäteollisuuden, metsänomistajien, koneyrittäjien kuin luonnonsuojelunkin näkökulmasta.

Aluejohtaja Helena Reiman Suomen metsäkeskuksesta loi katsauksen Keski-Suomen metsäsektoriin. Reimanin mukaan maakunnan metsät ovat hyvässä kasvukunnossa, ja metsäluonto monipuolista. Reiman uskoo, että Keski-Suomen metsistä saadaan jatkossa yhä enemmän työtä, toimeentuloa ja hyvinvointia.

Valtiovallan näkökulmaa toivat esille ylijohtaja Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriöstä ja strateginen johtaja Sixten Sunabacka työ- ja elinkeinoministeriöstä. Ojala on huolissaan siitä, että puuvarojamme hyödynnetään liian vähän. Hänen mukaansa Suomen metsien hakkuita voisi kasvattaa välittömästi 10-15 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Metsien hyvä hoito ja metsissä tehdyt mittavat investoinnit tulisi hyödyntää tehokkaammin ja samalla löytää puuraaka-aineelle uutta käyttöä. Ojala uskoo puunkäytön kasvuun mm. bioenergian tuotannossa, biokemikaalien ja biopolttoaineiden tuotannossa, pakkausmateriaaleissa sekä puurakentamisessa. Myös Sunabacka korosti sitä, että puulle tulee aktiivisesti etsiä uusia käyttömuotoja.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola peräsi lisää puun käyttöön perustuvia investointeja, lisää puunostajia sekä elinkeinolähtöistä metsänomistusta. Tiirola on huolissaan metsätilojen pirstoutumisesta ja metsänomistajien ikääntymisestä. Metsätilarakenteen kehittämiseksi Tiirola esittääkin sukupolvenvaihdoshuojennuksen ulottamista myös metsäkiinteistöihin.

Koneyrittäjien liiton puheenjohtaja Asko Piirainen puolestaan nosti esille puuhuollossa toimivien yrittäjien kokemat haasteet. Koneyrittäjät kaipaavat Piiraisen mukaan ”vapaata kasvutilaa”, osaavaa työvoimaa ja pitkäjänteistä, selkeää energiapolitiikkaa. Lisäksi yrittäjien näkökulmasta puukuljetusten logistiikka on liiaksi organisaatiosidonnaista.”Avoimemmat logistiset järjestelmät voisivat tehostaa kuljetuksia”, Piirainen uskoo.

Johtaja Ari Eini Suomen metsäkeskuksesta puolestaan kertoi metsäkeskusuudistuksesta ja metsäkeskuksen palvelutarjonnasta. 13 maakunnallista metsäkeskusta fuusioitiin 1.1.2012 yhdeksi valtakunnalliseksi toimijaksi, joka toimii MMM:n ohjauksessa.

Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava puolestaan toi esille metsien suojelunäkökulmaa. Sulkava kävi esityksessään läpi mm. nk. METSO-kriteerejä ja perusmetsätalouteen kytkeytyviä luonnonhoitotoimenpiteitä. Sulkava kuvaili myös näkemyksiään ilmastoystävällisestä metsätaloudesta.

Alkuiltapäivän paneelikeskustelun pääteema liittyi puumarkkinoiden toimivuuteen. Ennen varsinaisen keskustelun alkua panelistit Jorma Länsitalo (Stora Enso), Pekka S. Rajala (UPM Metsä), Kai Merivuori (Suomen Sahat), Mikko Tiirola (MTK) sekä Jussi Kumpula (Metsähallitus) kertoivat näkemyksistään puukaupan piristämiseksi. Yksityisten metsänomistajien ikääntyminen on kaikkien panelistien huoli. ”Harvaa avaintoimialaa eläkeläiset pyörittävät”, panelissa lohkaistiin. Stora Enson Jorma Länsitalo muistutti siitä, ettei ole olemassa passiivisia metsänomistajia. Ongelma on pikemminkin siinä, että metsäorganisaatiot eivät tavoita oikealla tavalla potentiaalisia puunmyyjiä. Metsähallituksen metsätalouden johtaja Jussi Kumpula korosti asiakaslähtöisyyden ja luottamuksen, mutta myös yhteiskunnan päätöksenteon merkitystä puukaupan edellytysten luojana.

Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola valotti omassa puheenvuorossaan erityisesti metsäalan koulutuksen ja osaavan työvoiman saannin merkitystä. Kannattavan koneyrittäjyyden näkökulmasta ammattitaitoisen työvoiman saaminen on eräs alan kohtalonkysymyksistä.

Aluejohtaja Pauli Rintala Järvi-Suomen Metsänomistajien liitosta puolestaan kävi esityksessään läpi uudistuvaa puutavaran mittauslakia erityisesti energiapuun mittauksen näkökulmasta. Uudistuksen yhteydessä myös energiapuukauppa tulee lain piiriin. Uusi laki astunee voimaan 1.1.2013.

Bioenergia-asiantuntija Markku Paananen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta loi katsauksen energiapuun käytön kehitykseen Keski-Suomessa. Maakunnassa on tehty bioenergiaan liittyvää määrätietoista kehitystyötä jo liki 20 vuotta, mutta edelleen esimerkiksi energiapuun korjuuseen ja käyttöön liittyy merkittäviä haasteita. ”Panoksia kehittämistyöhön tarvitaan edelleen, mutta alalla on suuria mahdollisuuksia”, Paananen uskoo.

Alustajien puheenvuoroihin pääsee lähiaikoina tarkemmin tutustumaan esimerkiksi Keski-Suomen Metsänhoitajat ry:n nettisivuilla. Käy kurkistamassa!