Bioenergisiä tuulahduksia

Rehellisesti biokaasusta

Sisä-Suomen Metsäpäivän antia

Kautta aikoihin ensimmäinen Sisä-Suomen Metsäpäivä on onnistuneesti takana. FinnMETKOn yhteydessä järjestetty tapahtuma tarjosi kokonaisvaltaisen paketin ajankohtaisia metsäasioita niin metsäteollisuuden, metsänomistajien, koneyrittäjien kuin luonnonsuojelunkin näkökulmasta.

Aluejohtaja Helena Reiman Suomen metsäkeskuksesta loi katsauksen Keski-Suomen metsäsektoriin. Reimanin mukaan maakunnan metsät ovat hyvässä kasvukunnossa, ja metsäluonto monipuolista. Reiman uskoo, että Keski-Suomen metsistä saadaan jatkossa yhä enemmän työtä, toimeentuloa ja hyvinvointia.

Valtiovallan näkökulmaa toivat esille ylijohtaja Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriöstä ja strateginen johtaja Sixten Sunabacka työ- ja elinkeinoministeriöstä. Ojala on huolissaan siitä, että puuvarojamme hyödynnetään liian vähän. Hänen mukaansa Suomen metsien hakkuita voisi kasvattaa välittömästi 10-15 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Metsien hyvä hoito ja metsissä tehdyt mittavat investoinnit tulisi hyödyntää tehokkaammin ja samalla löytää puuraaka-aineelle uutta käyttöä. Ojala uskoo puunkäytön kasvuun mm. bioenergian tuotannossa, biokemikaalien ja biopolttoaineiden tuotannossa, pakkausmateriaaleissa sekä puurakentamisessa. Myös Sunabacka korosti sitä, että puulle tulee aktiivisesti etsiä uusia käyttömuotoja.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola peräsi lisää puun käyttöön perustuvia investointeja, lisää puunostajia sekä elinkeinolähtöistä metsänomistusta. Tiirola on huolissaan metsätilojen pirstoutumisesta ja metsänomistajien ikääntymisestä. Metsätilarakenteen kehittämiseksi Tiirola esittääkin sukupolvenvaihdoshuojennuksen ulottamista myös metsäkiinteistöihin.

Koneyrittäjien liiton puheenjohtaja Asko Piirainen puolestaan nosti esille puuhuollossa toimivien yrittäjien kokemat haasteet. Koneyrittäjät kaipaavat Piiraisen mukaan ”vapaata kasvutilaa”, osaavaa työvoimaa ja pitkäjänteistä, selkeää energiapolitiikkaa. Lisäksi yrittäjien näkökulmasta puukuljetusten logistiikka on liiaksi organisaatiosidonnaista.”Avoimemmat logistiset järjestelmät voisivat tehostaa kuljetuksia”, Piirainen uskoo.

Johtaja Ari Eini Suomen metsäkeskuksesta puolestaan kertoi metsäkeskusuudistuksesta ja metsäkeskuksen palvelutarjonnasta. 13 maakunnallista metsäkeskusta fuusioitiin 1.1.2012 yhdeksi valtakunnalliseksi toimijaksi, joka toimii MMM:n ohjauksessa.

Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava puolestaan toi esille metsien suojelunäkökulmaa. Sulkava kävi esityksessään läpi mm. nk. METSO-kriteerejä ja perusmetsätalouteen kytkeytyviä luonnonhoitotoimenpiteitä. Sulkava kuvaili myös näkemyksiään ilmastoystävällisestä metsätaloudesta.

Alkuiltapäivän paneelikeskustelun pääteema liittyi puumarkkinoiden toimivuuteen. Ennen varsinaisen keskustelun alkua panelistit Jorma Länsitalo (Stora Enso), Pekka S. Rajala (UPM Metsä), Kai Merivuori (Suomen Sahat), Mikko Tiirola (MTK) sekä Jussi Kumpula (Metsähallitus) kertoivat näkemyksistään puukaupan piristämiseksi. Yksityisten metsänomistajien ikääntyminen on kaikkien panelistien huoli. ”Harvaa avaintoimialaa eläkeläiset pyörittävät”, panelissa lohkaistiin. Stora Enson Jorma Länsitalo muistutti siitä, ettei ole olemassa passiivisia metsänomistajia. Ongelma on pikemminkin siinä, että metsäorganisaatiot eivät tavoita oikealla tavalla potentiaalisia puunmyyjiä. Metsähallituksen metsätalouden johtaja Jussi Kumpula korosti asiakaslähtöisyyden ja luottamuksen, mutta myös yhteiskunnan päätöksenteon merkitystä puukaupan edellytysten luojana.

Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola valotti omassa puheenvuorossaan erityisesti metsäalan koulutuksen ja osaavan työvoiman saannin merkitystä. Kannattavan koneyrittäjyyden näkökulmasta ammattitaitoisen työvoiman saaminen on eräs alan kohtalonkysymyksistä.

Aluejohtaja Pauli Rintala Järvi-Suomen Metsänomistajien liitosta puolestaan kävi esityksessään läpi uudistuvaa puutavaran mittauslakia erityisesti energiapuun mittauksen näkökulmasta. Uudistuksen yhteydessä myös energiapuukauppa tulee lain piiriin. Uusi laki astunee voimaan 1.1.2013.

Bioenergia-asiantuntija Markku Paananen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta loi katsauksen energiapuun käytön kehitykseen Keski-Suomessa. Maakunnassa on tehty bioenergiaan liittyvää määrätietoista kehitystyötä jo liki 20 vuotta, mutta edelleen esimerkiksi energiapuun korjuuseen ja käyttöön liittyy merkittäviä haasteita. ”Panoksia kehittämistyöhön tarvitaan edelleen, mutta alalla on suuria mahdollisuuksia”, Paananen uskoo.

Alustajien puheenvuoroihin pääsee lähiaikoina tarkemmin tutustumaan esimerkiksi Keski-Suomen Metsänhoitajat ry:n nettisivuilla. Käy kurkistamassa!