Bioenergisiä tuulahduksia

Rehellisesti biokaasusta

Biokaasu tutuksi opintomatkan kohteilla uutta uskallusta ja vahvaa kokemusta

Biokaasumatkan tutustumiskohteet osoittivat, että asian eteenpäin viemiseksi tarvitaan rohkeutta ja aitoa kiinnostusta. Alalle kaivataan enemmän Erkki Kalmarin kaltaisia innostavia pioneereja sekä Bioson Oy:n kaltaisia uskaliaita yrittäjiä. Biokaasulaitosten yleistyminen ja tätä kautta tankkauspisteiden ja biokaasuautojen lisääntyminen tarvitsee tukea poliittisilta päätöksentekijöiltä esimerkiksi biokaasun verotukseen, ja tämän lisäksi biokaasulaitoksen kannattavuuteen vaikuttavat hyvin monet asiat, kuten sijainti ja materiaalien saatavuus. Kuten Erkki Kalmari totesi: ”Tässä voisi olla hyvä mahdollisuus esimerkiksi monelle maatilalle”.

Bioson Oy oiva esimerkki rohkeasta yrittäjyydestä

Juvan Bioson Oy:n toimintaa esitteli toimitusjohtaja Tuulikki Laamanen. Osakeyhtiö Bioson Oy:n toiminta pääsi alkuunsa vuonna 2010 ja ensimmäinen koekäynnistys tehtiin vuonna 2011. Laitoksen investointi oli 1,5 milj. € ja siihen saatiin valtiolta tukea 35 %. Laitoksen kuoletusajaksi on arvioitu 15 vuotta. Jatkuvatoiminen laitos pystyy ottamaan vastaan 19500 tonnia syötettä vuodessa ja tällä hetkellä kapasiteetista on käytössä yli 90 %.

Raaka-aineena käytetään karjanlantaa noin 14000 tonnia 11 tilalta ja kananlantaa 2000 tonnia 4 tilalta, jotka sijaitsevat noin 5-30 kilometrin päässä laitoksesta. Lisäksi naapurustossa sijaitsevalta puutarhalta toimitetaan noin 1500 tonnia salaattijätettä. Hyvän hyötysuhteen sisältävän kananlannan käytössä on haasteita, koska se on perusominaisuuksiltaan hankala kuiva materiaali ja tukkii helposti pumppuja sekä siirtimiä. Prosessin paremman toimimisen kannalta olisi hyvä saada enemmän energiaa tuottavia jakeita kuten rasvoja.

Toimitusjohtajan mukaan Bioson Oy:n laitos ei ole tällä hetkellä kovin tuottava, vaikka plussan puolella ollaankin. Kannattavuuden haasteena ovat mm. porttimaksujen puuttuminen ja yllättävän suuret käyttökulut. Porttimaksuja tulee ainoastaan salaattijätteen toimittajalta. Laitoksen tuottama sähkö hyödynnetään omaan toimintaan sekä myydään markkinahintaan läheiselle kasvihuoneelle. Toimitusjohtajan pohdintojen mukaan liikennepolttoainekäyttöä varten toiminta tarvitsisi laajentamismahdollisuuden ja ketjut mihin yhtyä, jotta riittävä käyttäjämäärä varmistuisi.

Joutsan Ekokaasu Oy:ltä biokaasua autoiluun

Joutsan Ekokaasu Oy:n toimintaa esitteli toimitusjohtaja Petri Parhiala. Osakeyhtiö aloitti toimintansa keväällä 2014. Laitokseen investoitiin 1,7 milj. €, johon sisältyy hygienisointi ja 200000 €:n tankkausasema. Kuoletusaika on vain 7 vuotta. Maksimi-kapasiteetti on 7500 tonnia vuodessa. Kaasua käytetään prosessilämmön ylläpitoon ja rakennuksen lämmitykseen sekä kaasu-autoiluun. Laitoksella työskentelee yksi henkilö ja lisäksi koko biokaasulaitoksen toimintaa hallinnoidaan kauko-ohjauksella.

Prosessista tuleva biokaasu sisältää noin 60 % metaania (CH4), 30–40 % hiilidioksidia (CO2), kosteutta ja pieniä määriä rikkivetyä (H2S), piiyhdisteitä sekä muita epäpuhtauksia. Biokaasu puhdistaa esimerkiksi vesipesulla, jotta se soveltuu kaasuautoiluun.

Biokaasulaitoksessa käsitellään lähialueelta (mm. Hartolan, Joutsan ja Luhangan kunnista) syntyviä eloperäisiä jätteitä. Laitoksella käytetään lietteitä, kuten lantaa, puhdistamo-, rasvakaivo-, sako- ja umpikaivolietettä. Biojäte on peräisin kotitalouksien, kauppojen ja ravintoloiden jätevirroista. Lisäksi käytetään myös rasvoja ja öljyjä. Porttimaksua saadaan mm. biojätteestä. Toimitusjohtajan mukaan biojätteen seassa oleva maatuva muovipussi on ongelma, koska venyvänä materiaalina se kiertyy ruuveihin ja hankaloittaa materiaalin kulkeutumista. Laitoksella yritetäänkin ohjata biojätteen toimittajia käyttämään paperipusseja.

Joutsan Ekokaasu Oy:n tankkausasemalla käy tällä hetkellä päivittäin noin viisi asiakasta. Paikalle sattui vierailumme aikana tankkaaja, joka näytti kuinka kätevästi biokaasun tankkaaminen onnistuu.

Metener Oy:llä kokemusta jo 15 vuoden ajalta

Laukaassa sijaitsevan Metener Oy:n toimintaa esitteli toimitusjohtaja Erkki Kalmari ja hänen poikansa Jaakko Kalmari. Yrityksellä löytyy osaamista tuotantolaitosten valmistuksesta, käytännön ylläpidosta ja toiminnasta sekä biokaasun jatkojalostuksesta liikennekäyttöön. Tällä hetkellä yritys työllistää 5-7 henkilöä.

Päätuotteen, eli autokaasun, lisäksi tuotetaan sähköä ja lämpöä. Raaka-aineena käytetään pääasiassa tilan omaa lehmänlantaa ja Pandan makeistehtaan sivuvirran jätejakeita. Lisäksi raaka-aineena käytetään rasvoja ja kasviöljyjä. Porttimaksuja saadaan mm. lietteistä.

Liikennekäyttöön tarkoitettu biokaasu puhdistetaan, hajustetaan ja paineistetaan ennen tankkauspistettä. Kaasua tankataan niin henkilöautoihin kuin raskaan liikenteen ajoneuvoihin. Autokaasun säännöllisiä käyttäjiä on liki 200 sekä tämän lisäksi satunnaisia tankkaajia. Haasteena kaasutankkauspisteiden mitoituksessa on tankkauskertojen epätasainen jakautuminen.

Syksyllä otettiin käyttöön uusi kaasupuhdistuskapasiteetiltaan mittavampi vesipesurikolonni. Uudella biokaasu¬puh-distamolla päästään jopa 99 % biokaasun puhtauteen. Kalmarin mukaan tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu laajentaa toimintaa ja ottaa käyttöön kuivareaktori, rakennustyöt ovat jo käynnissä ja raaka-aineena voidaan käyttää mm. hevosenlantaa ja kasvibiomassoja. Metener Oy:n mukaan kuivamädätyksellä päästään hyvin lähelle nestemädätyksen saantoa (noin 90–95 %). Kalmari uskoo panosreaktoreiden olevan tulevaisuutta.

Matka järjestettiin 26.9.2014

Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) järjesti 26.9.2014 Rehellisesti biokaasusta -opintomatkan. Matkan rahoitti Sitran Resurssivirrat haltuun -hanke. Opintomatka oli suunnattu ensisijaisesti päättäjille ja päätöksentekijöille. Matkalle osallistui päätöksentekijöitä, projektityöntekijöitä sekä muita alasta kiinnostuneita yhteensä 16 henkilöä. Opintomatkan tarkoituksena oli avata oikeaa näkökantaa biokaasun tuotantoon ja käyttöön, tuoda esille biokaasun käytön mahdollisuudet, hyödyt sekä toiminnan yleistymisen esteet. Päivän aikana kuultiin puheenvuoroja mm. biokaasun aluetaloudesta sekä jätteen käsittelystä, ympäristöystävällisestä kaasuautoilusta ja biokaasun tuotannon kannattavuudesta.

Teksti: Tiina Toivonen ja Marianne Ojanperä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu