Bioenergisiä tuulahduksia

Rehellisesti biokaasusta

Lähienergiaa biokaasulla – potentiaalia kyllä löytyy

Biokaasualan uskotaan vahvistuvan tulevaisuudessa, vaikka tällä hetkellä alan toiminta on suhteellisen pientä. Eri puolilla Suomea on tehty useita selvityksiä jo vuosien ajan. Selvitysten mukaan biokaasutuotannossa olisi potentiaalia.

Maaseudun elinvoiman ylläpitämisessä biokaasu on keskeisiä innovaatioita. Ilmastonäkökulmasta paras liikennepolttoaineiden vaihtoehdoista on mädättämällä jätteistä tuotettu biokaasu, joten biokaasua kannattaisi suunnata erityisesti liikennekäyttöön.  Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) on ajanut asiaa jo noin 15 vuoden ajan ja palkitsi mm. Laukaan Kalmarin biokaasutilan ympäristöpalkinnolla yli 10-v sitten (vuonna 2003). Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava toteaakin, että alalla on edistytty, mutta varsin hitaasti. ”Liikenteessä on vaikeaa korvata fossiilisia polttoaineita. Suomi on täynnä jarrumiehiä, niin ministeriöissä kuin fossiiliteollisuuden liepeillä. Jokainen euro, jonka biokaasu siirtäisi paikallistaloudessa pyöriväksi, on poissa jonkun ison fossiilitoimijan pussista. Siksi muutos on niin vaikea. Sinänsä on hassua, että julkisuudessa ylläpidetään myyttiä, että maaseudun ja luonnonsuojelun edut olisivat vastakkaisia – ei pidä paikkaansa. Ne ovat suurelta osin täysin yhteneväisiä, jopa enemmän kuin maaseudun etujen ajajiksi itsensä usein esittelevillä tahoilla.” Sulkava tarkentaa.

Uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön varastoimisesta kaasumuodossa Suomelle uutta vientimarkkinaa

Kaasu on hyvä tapa varastoida energiaa ja käyttää sitä kaasuturbiineissa säätövoimana silloin, kun säätösähkön tarve on suurin. Uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön kaasumuodossa varastoiminen voisi tulla Suomelle uutta vientiteknologiaa. Hiilidioksidista auringon ja tuulienergian avulla tuotettua metaania voitaisiin käyttää energiavarastona ja säätövoiman tai paikallisenergian tuottajina. Suomen luonnonsuojeluliitto on ollut mukana laittamassa alkuun alan kehittämishankkeita ja heidän mielestään, nyt on aika kehittää säätövoimaksi ja sähkön varastointiin soveltuvia laitteita ja ratkaisuja.

Rehevöityneiden vesistöjen kunnostuksella materiaalia biokaasutukseen

Sulkava uskoo biokaasutuksen kehittämiseen ja näkee myös rehevöityneiden vesistöjen kunnostuksen hyvänä yhteytenä biokaasutoimintaan. ”Ylimääräinen kasviaines ja ns. roskakala tulisi hyödyntää biokaasulaitoksilla. Samoin ylijäämäpeltojen sekä viljelykierrossa lepäämässä olevien peltojen biomassatuotto, eli apilanurmi, jolla lepäävän pellon maaperää voi samalla parantaa. Taajamien ja teollisuuden mädätettävissä olevaa biojätettä ei missään nimessä pitäisi polttaa, vaan biokaasuttaa. Jopa kompostoinnista kannattaisi siirtyä biokaasutukseen.” Sulkava painottaa näkemyksiään.

Peltobiomassoilla liikenteeseen

Keski-Suomen suurin biokaasuntuotantopotentiaali on peltobiomassoissa ja seuraavaksi suurin karjanlannassa. Materiaalit kuitenkin sijoittuvat hyvin hajalleen ja teknistaloudellinen potentiaali on siten teoreettista potentiaalia huomattavasti pienempi. Suurimmat ja potentiaalisimmat biokaasulaitoskohteet ovat alueet joihin jätteidenkäsittely on keskittynyt ja alueet missä on biohajoavia materiaalivirtoja teollisuudesta. Aikaisemmin tehtyjen selvitysten mukaan Keski-Suomeen olisi materiaalivirtojen perusteella rakennettavissa kolme suuren kokoluokan biokaasulaitosta. Pohjoisessa Keski-Suomessa kasvibiomassojen tuotanto potentiaali painottuu Saarijärvelle ja Pihtiputaalle. Peltobiomassojen käyttö tulee laajemmassa mittakaavassa tarkoituksenmukaiseksi vasta, mikäli biokaasua jalostetaan ajoneuvokäyttöön.

 

Alueellinen ja suljetun kierron ratkaisu? Meillekö omaa lähienergiaa?

Paikallisia biokaasulaitoksia on haasteellista saada kalliiden investointien vuoksi. Alalla on kuitenkin muutamia uskaliaita yrittäjiä jotka uskovat biokaasualaan. Nyt on aika kaataa ennakkoluulot.