Bioenergisiä tuulahduksia

Rehellisesti biokaasusta

Category Archives: koulutus

Bioenergiaosaajien päätösseminaari 19.4.2013

 ”Bioenergiaosaaja -koulutus korkeakoulutetuille” -koulutuksemme alkaa olla kalkkiviivoilla Jyväskylässä viime syksynä aloittaneen ryhmän osalta.

15 täydennyskoulutettavaamme esittelee henkilökohtaisia kehittämistöitään perjantaina 19.4.2013 järjestettävässä päätösseminaarissa. Tule kuulolle JAMKin pääkampuksen auditorio Valjakkaan klo 9-16. Ohjelmassa on ajankohtaista asiaa bioenergiatoimialan laajalta kentältä. Kaikki aiheet ovat taatusti työelämälähtöisiä, yritysten tai muiden organisaatioiden tarpeista nousseista kehittämistehtäviä.

Päivän ohjelma on koottu erilaisiin teemakokonaisuuksiin. Tule koko päiväksi tai valitse itseäsi kiinnostava teema ja piipahda paikalla vaikka lyhyen aikaa! TERVETULOA kuulemaan asiantuntevia puheenvuoroja ja toki myös keskustelemaan!!

Päivän ohjelma:

8:30 Aamukahvit

9:00 Seminaarin avaus. Koulutuksen vastuuopettaja ja päivän puheenjohtaja. Hannariina Honkanen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Biopolttoaineiden toimitusvarmuus ja laatu:

9:10 Dynaaminen stokastinen yleisen tasapainon mallikehikko Suomen raaka- ja energiapuun markkinoista. Hannu Koskinen

9:30 Biomateriaalin kuiva-ainetappioiden määritysmenetelmistä. Jari Martiskainen

9:50 Hukkalämmön hyödyntäminen hakkeen kuivauksessa, kannattavuustarkastelu. Pentti Kupari

10:10 Metsäpolttoaineiden toimitusraportoinnin tiedonsiirron luotettavuuden tarkastelu. Mari Vasara

10:30 Tauko

10:50 Tapaus Kummunsuo – ympäristölupaprosessi. Jonna Löfqvist

 Energiantuotanto ja ympäristö:

11:10 Selvitys lämmöntalteenottopesurin markkinoista. Vilma Moilanen

11:30 Lento- ja pohjatuhkan laadunvalvonta ja hyötykäyttö Rauhalahden ja Keljonlahden voimalaitoksissa. Niina Mattila

11:50 Bioenergialla tuotetun sähkön vihreys – alkuperätakuut ja vihreät sertifikaatit. Kari Aarnos

12:10 Lounastauko (omakustanteinen)

Kestävän liiketoiminnan edistäminen:

13:00 Vaihtoehdot lietteiden ja biojätteiden käsittelyyn ja hyötykäyttöön Saarijärven seutukunnalla. Mari Korhonen

13:20 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun – KESMA II: kestävyyden analyysityökalu. Hanna Hauvala

13:40 Sähköisellä markkinoinnilla liiketoimintaa, ajatuksia oman yrityksen perustamiseksi. Mikko Palsa

Tutkimuslaitosympäristöjen kehittäminen ja demostraatiot:

14:00 Arkkitehtuurikilpailu osana Tarvaalan Biotalouskampuksen kehittämistä. Tuula Salminen

14:20 Kahvitauko

14:40 Biopolttoaineen lämpöarvon määrittäminen ja polttoaineanalyysilaboratorion toimintojen kehittäminen. Annika Manninen

15:00 JAMKin logistiikkalaboratorion Bulk-kuljetinjärjestelmä –oppimisympäristön kehittäminen liittyen biomassan materiaalikäsittelyyn. Pekka Lehtonen

15:20 Mikromittakaavan CHP-demonstraatiolaitteiston kokoonpano ja toiminta. Marko Rasi

15:40 Loppuyhteenveto ja päivän päätös, Hannariina Honkanen 

 

Ohjelman aikatauluineen löydät myös Bioenergiakeskuksen sivuilta.

Laatuhaketta ja hakelaatuja

Tämän blogin on laatinut Luonnonvarainstituutin bioenergia-asiantuntija, päätoiminen tuntiopettaja Laura Vertainen.

********************

”Mitähän plaatua saisi olla?” kysyttiin ennen vanhaan kauppaliikkeessä ostoaikeiselta asiakkaalta – viitaten kaupan kohteena olevan hyödykkeen eri lajeihin. Sanalla laatu on kielessämme useita merkityksiä: laatu on tietynlaisuutta, mutta myös soveltuvuutta, mukavuutta, haluttavuutta ja käyttökelpoisuutta – kaikenlaista positiivista.

Laatu on myös kauneuden tapaan ”katsojan silmissä”, ei niinkään luonnonvakio. Yhdelle laadukas tuote saattaa olla toiselle keskinkertainen tai jopa aivan epäkelpo. On näkökulmakysymys, kenen laatu on ”sitä oikeaa” ja kuka lopulta määrittelee laadukkuuden mittarit ja mitattavat ominaisuudet? Onko biopolttoaineen kosteus aina kriteeristön kärjessä, vai onko vaikkapa hakkeen palakoolla, irtotiheydellä tai tuhkapitoisuudella luultua suurempi merkitys?

Hakkeen laatu alkaa metsästä, ja sen vaalimisessa läpi tuotantoketjun on jokaisella toimijalla oma roolinsa. Tulevaisuudessa myös kestävän kehityksen kriteerit tulevat yhä korostumaan. Voisiko taloudellisen ja ekologisen kestävyyden ohessa kilpailuvalttina olla sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä biopolttoaine – vaikkapa reilunkaupan lähihake?

Näiden kysymysten vastaamisen helpottamiseksi ja konsensuksen löytymisen avuksi on laadittu standardeja, joita esitellään osana Tarvaalan kampuksella ensi viikon tiistaina ja keskiviikkona (9.-10.4.2013). Solid standars – hankkeen järjestämään hakkeen laatu -koulutukseen osallistuu runsaasti bioenergia-alan ammattilaisia ja opiskelijoita. Oppia saadaan paitsi kuuntelemalla asiantuntijoita myös keskustellen ja itse kokemalla polttoaineanalyysien eri vaiheita. Tietämyksen ja ymmärryksen karttuessa on mahdollista tuottaa yhä laadukkaampaa haketta yhä laadukkaammin. Ammattitaidolla, rinta ansaitusti rottingilla.

Kurkkaa lisätietoja kiinteiden biopolttoaineiden laadusta ja standardeista täältä. Huom. voit valita halutessasi suomenkieliset sivut.

 

Ammatiksi agrologi, biotalouden asiantuntija? JESS!!!

Hakuaika korkeakouluopintoihin alkaa kääntyä loppusuoralle. Yhteishaku päättyy pian pääsiäispyhien jälkeen eli 3.4.2013. Eletään siis jännittäviä aikoja, paitsi uravalintojaan tekevien keskuudessa kuin myös täällä oppilaitoksissa. Opiskelijakandidaatit toivovat luonnollisesti pääsevänsä itseä kiinnostavalle alalle ja myös mieluisaan opiskeluympäristöön, mutta yhtä kaikki meille kouluttajille on tärkeää, että saamme tänne ”hyviä tyyppejä”, motivoituneita ihmisiä.

Me täällä luonnonvara-alalla teemme töitä oikeastaan elämän perusasioiden äärellä. Puhdas ruoka, puhdas vesi ja puhdas energia – siinä ne keskeiset teemat, joita me JAMKin Luonnonvarainstituutissa pyörittelemme. Pakettiin kuuluu toki koko joukko myös yrittämiseen ja maaseudun kehittämiseen liittyviä opintoja – viihtyisässä ja viehättävässä ympäristössä Saarijärven Tarvaalassa, 50 minuutin ajomatkan päästä Jyväskylästä. Kurkkaapa lisätietoja nettisivuiltamme.

Meiltä valmistuu agrologeja, jotka ovat luonnonvaratalouden osaajia, biotalouden asiantuntijoita. Biotalous on nykyisin aika tavalla ”hottia” ja terminä trendikäs. Hienoa sinänsä, että laajemmissakin piireissä asiaan on viime aikoina havahduttu. Hiukan purevasti voisi kyllä todeta, että luonnonvara-alalla kyse on vanhasta asiasta. Me olemme olleet asian ytimessä jo pitkään.

Toki jatkuvaa kehittämistyötä pitää meidän ”vanhojen jäärienkin” tehdä . Ehkä suurimpana ja myös opiskelijoille näkyvimpänä asiana lähitulevaisuudessa on biotalouskampuksen kehittäminen Saarijärvelle, Luonnonvarainstituutin ja POKEn yhteyteen. Suunnitelmissa on rakentaa mm. innovatiivisia oppimisympäristöjä ja demopajoja, kohtauspaikkoja joissa yritykset, asiantuntijat ja opiskelijat pääsevät yhdessä viemään esim. kehittämishankkeita eteenpäin kohti kaupallistamista, uusia tuotteita ja palveluita. Nähtäväksi jää, mitä kaikkea uutta saadaan aikaan, kun nuoret voimat ja ideat saadaan entistä paremmin liittoutumaan kokeneiden konkareiden kanssa. 🙂

*********

Hyvin ajankohtainen biotalouden teema liittyy ravinteiden kierrätykseen. Lannoitteiden hinnat nousevat ja uusiutumaton fosfori on loppumassa maapallolta noin 50 vuoden sisällä. Fosforilannoitetta ei voi korvata mitenkään, joten maataloustuotantoa odottaa raju supistuminen. Kierrätyslannoitteet ovat tulevaisuudessa välttämättömiä.

JAMK Luonnonvarainstituutti järjestää yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun Maaseutustrategia-hankkeen kanssa ravinteiden kierrätystä koskevan työpajan ti 2.4.2013 Luonnonvarainstituutissa Saarijärvellä. Tavoitteena on ideoida toimenpiteitä, joiden avulla ravinteiden kierrätyksestä saataisiin kannattavaa liiketoimintaa pohjoiseen Keski-Suomeen. Työpajaan on ilmoittautunut useita aiheesta kiinnostuneita yrittäjiä Saarijärven seudulta.

Tilaisuuden alustajana toimii biokaasuyrittäjä, maanviljelijä Antti Laitinen Juvalta. Antti opiskeli AMK-agrologiksi JAMKissa ja on osakkaana mukana Juvan Bioson Oy:ssä. On aina kiva saada näitä meidän alumneja visiitille entiseen opinahjoonsa. Tällä kertaa roolit siis niin päin, että oppilas opettajiaan opettaa. 🙂

 

 

Bioenergianoviisin mietteitä

Tämän blogitekstin on laatinut JAMKin Bioenergiaosaaja -koulutuksessa opiskeleva Jonna Löfqvist, joka on juuri aloittanut koulutukseensa kuuluvan työharjoittelun turvealalla toimivassa yrityksessä.

Tässä vaiheessa bioenergiakoulutusta on hyvä vähän mietiskellä ja jäsennellä sitä kaikkea uutta tietoa, mitä tähän mennessä on päähän kertynyt. Voin myöntää, että aloittaessani Bioenergiaosaaja-koulutuksen minulla ei ollut kovin suuria odotuksia, koska en käytännössä tiennyt bioenergia-alasta mitään. Lähdin mukaan koulutukseen, koska se vaikutti kiinnostavalta, tuli sopivaan elämäntilanteeseen ja täydensi hyvin myös biologin koulutustani. Nyt tietoa ja ymmärrystä alasta on jo kertynyt paljon. Erityisesti odotan työharjoittelujaksoa – niin, että saisi sitä käytännön osaamistakin. Käytännön osaaminenhan on kuitenkin alalla kuin alalla olennaista. Mistä tahansa asiastahan voi opetella teoriaa vaikka loputtomiin, mutta mikään ei opeta niin hyvin kuin se, että itse pääsee tekemään.

Olen kokenut koulutuksen tähän mennessä hyvin antoisaksi. Käynnit yrityksissä, eri luennoitsijat ja vierailijat ovat avartaneet näkökulmia ja antaneet ajattelemisen aihetta. Jotkut aiheet ovat kiinnostaneet enemmän kuin toiset ja joskus sitä innostuu jopa luennoimaan itse kotona, jos päivän aihe on ollut todella kiinnostava ja innostava. Minulla ei aikaisemmin ollut käsitystä siitä, kuinka laajasta toimialasta on kyse ja että Keski-Suomessa ylipäänsä on näin paljon bioenergia-asiantuntemusta ja -osaamista. Nyt oikeastaan ihmetyttää se, miksei Keski-Suomen korkeaa osaamisen tasoa tällä alalla tuoda enemmän esiin. Tuntuu siltä, että myös monet tuttavani eivät ole/ ole olleet perillä siitä, että Keski-Suomessa on paljon bioenergiaosaamista. Näkisin, että bioenergia-alaa pitäisi tuoda enemmän esille erilaisissa medioissa. Alaa pitäisi tehdä tutummaksi ihan tavallisille tallaajillekin ja korostaa Keski-Suomen roolia. Positiivista julkisuutta tarvitaan enemmän.

Bioenergia-alaan liittyy tietysti myös kiistanalaisia kysymyksiä, turvetuotanto erinomaisena esimerkkinä tästä. Itse olen tässä koulutuksen aikana erityisesti kiinnostunut juuri turvetuotannosta ja olen menossa alan yritykseen työharjoitteluun. Olen kokenut hieman hämmentävänä turvetuotannon kiivaan vastustamisen. Miksi juuri turvetuotanto on niin tunteita herättävä?

Minulla ei ole ollut tilaisuutta keskustella kenenkään sellaisen henkilön kanssa, joka olisi turvetuotannon vastustaja, jotta voisin ymmärtää paremmin asian toisenkin puolen. Näkisin, että tässä asiassa negatiivisella julkisuudella on suuri merkitys, kun on pitkälti kyse ihmisten asenteista. Asiat esitetään medioissa aika tavalla yksipuoleisesti ja sääntönähän on, että negatiiviset uutiset myyvät paremmin kuin positiiviset. Kuten kaikissa kiistanalaisissa kysymyksissä, faktatietoa ja asioiden esille nostamista pitäisi olla enemmän. Ihmisillä ei ehkä ole riittävästi tietoa, jotta he voisivat itse muodostaa omat mielipiteensä, eivätkä vain niele purematta erilaisten medioiden tyrkyttämiä mielipiteitä.

Tämä koskee tietyssä mielessä koko bioenergia-alaa, ei vain turvetta. Ihmisille tulisi tarjota enemmän tietoa ja erilaisia näkökulmia, jotta kuka tahansa asiasta kiinnostunut pystyisi itse muodostamaan omat valistuneet mielipiteensä bioenergian laajasta kentästä ja siihen liittyvistä kysymyksistä. Näin negatiivissävytteisen ja myynnin edistämiseen tähtäävän julkisuuden merkitys olisi vähäisempi. Terve mutta samalla rakentava kriittisyys tulisi nostaa kunniaan.

Lopuksi voisin vielä todeta, että hetkeäkään en ole katunut, että lähdin tähän koulutukseen mukaan. Se on omalla tavallaan avannut minulle ihan uuden maailman. Ja olen saamani tiedon pohjalta pystynyt luomaan nyt myös omia – jopa valistuneita 🙂  – mielipiteitä minulle aikaisemmin vieraista asioista.

 

Ajatuksia bioenergiapulpetista

Tämän blogitekstin on laatinut JAMKin Bioenergiaosaaja -koulutuksessa parhaillaan opiskeleva ja työharjoitteluun juuri siirtynyt Annika Manninen.

Metsätalousinsinöörinä tunsin heti suurta lukkarinrakkautta bioenergia-asioihin. Puut ja turpeet, eli monet luonnonantimet oli jo aiemmissa opinnoissani käyty perusteellisesti läpi mittayksiköinä, metsänhoidon harjoitustöinä, tuottavuuslaskelmina jne. Opiskeluajan ensimetreillä tuli jo tunne, että metsäluonto tarjoaa valtavan reservin kaikkeen ihmisten hyödyntämiin tarpeisiin, visakoivusta turvemättäisiin.

Meneillään olevassa bioenergiakoulutuksessa tunnen jalostuvani kuin haapatukki: metsätalouden perusosaaminen hioutuu kohti asiantuntijuutta. Matkalla saan mukaani laaja-alaista tietoa niin savupiipun päästöistä kuin turvesoiden värjäämistä vesistöistä. Molempien taustalla on kuitenkin kyse siitä, että tuotetaan tuhansille ja taas tuhansille ihmisille lämpöä, valoa – ja myös työtä.

Niin kuin aina uuden oppiminen, tuo tämäkin koulutus lisää ideoita kehittää tätä alaa. Ei riitä, että osaamme laskea, kuinka monta vaarallista hiukkasta sieltä savupiipusta tuprahtaa tunnin aikana. Meidän on hahmotettava ja ymmärrettävä, mitkä kaikki asiat ylimääräisiin hiukkasiin ovat vaikuttaneet. Käytännön kokemukset ovat ensiarvoisen tärkeitä uusien asioiden eteenpäin viemiseksi.

Tässä yhteydessä tuntuukin yllättävältä, miten nihkeästi esimerkiksi bioenergia-alan isot ja merkittävät toimijat ovat suhtautuneet yhteistyöhän meidän Bioenergiaosaaja –koulutuksessa olevien harjoittelupaikkojen suhteen. Säästöt, lomautukset ja kaiken kattavat supistukset tuntuvat säikäyttäneen jopa ”ilmaisen työvoiman” rekrytoinnin.

Pienemmät toimijat/ organisaatiot sen sijaan näyttävät olevan taipuisampia. Heillä päätöksenteko ei kestä seitsemää palaveria ja kuutta johtoryhmän kokousta, vaan vastauksen saa ”yön yli” miettimisen jälkeen siihen, onko heitetty idea heidän toimintaansa sopiva. Näkisin, että palaute, ideoiden kehittäminen ja toteutus onkin pienemmissä yksiköissä monta kertaa joustavaa. Uusiakin toimintamalleja voi kokeilla aivan ruohonjuuritasolla.

Harjoitteluun on osoitettu merkittävä aika koulutuksestamme. Ensi huhtikuussa olemme viisaampia, kun kokoamme yhteenvedot kaikkien uusien bioenergiaosaajien harjoittelukokemuksista. Mielenkiintoista nähdä ja kuulla kurssikavereiden terveisiä siitä, mitä kahden kuukauden intensiivinen harjoittelujakso on tarjonnut. Uskon, että alan osaajille on tarvetta ja että tulevaisuus on valoisa – vaikka harjoittelupaikkoja pitikin kivien ja kantojen takaa metsästää.

On hyvä, että esimerkiksi EU:n kautta erilaisille innovaatioille, hankkeille ja projekteille on löytynyt rahoitusta käytännön toimintoihin. Uskon, että bioenergiaosaamiselle ja alan kehitystyölle on jatkossa(kin) kova kysyntä.

Sisä-Suomen Metsäpäivän antia

Kautta aikoihin ensimmäinen Sisä-Suomen Metsäpäivä on onnistuneesti takana. FinnMETKOn yhteydessä järjestetty tapahtuma tarjosi kokonaisvaltaisen paketin ajankohtaisia metsäasioita niin metsäteollisuuden, metsänomistajien, koneyrittäjien kuin luonnonsuojelunkin näkökulmasta.

Aluejohtaja Helena Reiman Suomen metsäkeskuksesta loi katsauksen Keski-Suomen metsäsektoriin. Reimanin mukaan maakunnan metsät ovat hyvässä kasvukunnossa, ja metsäluonto monipuolista. Reiman uskoo, että Keski-Suomen metsistä saadaan jatkossa yhä enemmän työtä, toimeentuloa ja hyvinvointia.

Valtiovallan näkökulmaa toivat esille ylijohtaja Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriöstä ja strateginen johtaja Sixten Sunabacka työ- ja elinkeinoministeriöstä. Ojala on huolissaan siitä, että puuvarojamme hyödynnetään liian vähän. Hänen mukaansa Suomen metsien hakkuita voisi kasvattaa välittömästi 10-15 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Metsien hyvä hoito ja metsissä tehdyt mittavat investoinnit tulisi hyödyntää tehokkaammin ja samalla löytää puuraaka-aineelle uutta käyttöä. Ojala uskoo puunkäytön kasvuun mm. bioenergian tuotannossa, biokemikaalien ja biopolttoaineiden tuotannossa, pakkausmateriaaleissa sekä puurakentamisessa. Myös Sunabacka korosti sitä, että puulle tulee aktiivisesti etsiä uusia käyttömuotoja.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola peräsi lisää puun käyttöön perustuvia investointeja, lisää puunostajia sekä elinkeinolähtöistä metsänomistusta. Tiirola on huolissaan metsätilojen pirstoutumisesta ja metsänomistajien ikääntymisestä. Metsätilarakenteen kehittämiseksi Tiirola esittääkin sukupolvenvaihdoshuojennuksen ulottamista myös metsäkiinteistöihin.

Koneyrittäjien liiton puheenjohtaja Asko Piirainen puolestaan nosti esille puuhuollossa toimivien yrittäjien kokemat haasteet. Koneyrittäjät kaipaavat Piiraisen mukaan ”vapaata kasvutilaa”, osaavaa työvoimaa ja pitkäjänteistä, selkeää energiapolitiikkaa. Lisäksi yrittäjien näkökulmasta puukuljetusten logistiikka on liiaksi organisaatiosidonnaista.”Avoimemmat logistiset järjestelmät voisivat tehostaa kuljetuksia”, Piirainen uskoo.

Johtaja Ari Eini Suomen metsäkeskuksesta puolestaan kertoi metsäkeskusuudistuksesta ja metsäkeskuksen palvelutarjonnasta. 13 maakunnallista metsäkeskusta fuusioitiin 1.1.2012 yhdeksi valtakunnalliseksi toimijaksi, joka toimii MMM:n ohjauksessa.

Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava puolestaan toi esille metsien suojelunäkökulmaa. Sulkava kävi esityksessään läpi mm. nk. METSO-kriteerejä ja perusmetsätalouteen kytkeytyviä luonnonhoitotoimenpiteitä. Sulkava kuvaili myös näkemyksiään ilmastoystävällisestä metsätaloudesta.

Alkuiltapäivän paneelikeskustelun pääteema liittyi puumarkkinoiden toimivuuteen. Ennen varsinaisen keskustelun alkua panelistit Jorma Länsitalo (Stora Enso), Pekka S. Rajala (UPM Metsä), Kai Merivuori (Suomen Sahat), Mikko Tiirola (MTK) sekä Jussi Kumpula (Metsähallitus) kertoivat näkemyksistään puukaupan piristämiseksi. Yksityisten metsänomistajien ikääntyminen on kaikkien panelistien huoli. ”Harvaa avaintoimialaa eläkeläiset pyörittävät”, panelissa lohkaistiin. Stora Enson Jorma Länsitalo muistutti siitä, ettei ole olemassa passiivisia metsänomistajia. Ongelma on pikemminkin siinä, että metsäorganisaatiot eivät tavoita oikealla tavalla potentiaalisia puunmyyjiä. Metsähallituksen metsätalouden johtaja Jussi Kumpula korosti asiakaslähtöisyyden ja luottamuksen, mutta myös yhteiskunnan päätöksenteon merkitystä puukaupan edellytysten luojana.

Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola valotti omassa puheenvuorossaan erityisesti metsäalan koulutuksen ja osaavan työvoiman saannin merkitystä. Kannattavan koneyrittäjyyden näkökulmasta ammattitaitoisen työvoiman saaminen on eräs alan kohtalonkysymyksistä.

Aluejohtaja Pauli Rintala Järvi-Suomen Metsänomistajien liitosta puolestaan kävi esityksessään läpi uudistuvaa puutavaran mittauslakia erityisesti energiapuun mittauksen näkökulmasta. Uudistuksen yhteydessä myös energiapuukauppa tulee lain piiriin. Uusi laki astunee voimaan 1.1.2013.

Bioenergia-asiantuntija Markku Paananen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta loi katsauksen energiapuun käytön kehitykseen Keski-Suomessa. Maakunnassa on tehty bioenergiaan liittyvää määrätietoista kehitystyötä jo liki 20 vuotta, mutta edelleen esimerkiksi energiapuun korjuuseen ja käyttöön liittyy merkittäviä haasteita. ”Panoksia kehittämistyöhön tarvitaan edelleen, mutta alalla on suuria mahdollisuuksia”, Paananen uskoo.

Alustajien puheenvuoroihin pääsee lähiaikoina tarkemmin tutustumaan esimerkiksi Keski-Suomen Metsänhoitajat ry:n nettisivuilla. Käy kurkistamassa!

Tulevaisuuden tekemistä

Saksan opetus- ja tutkimusministeriö on nimennyt vuoden 2012 tieteen vuoden pääteemaksi yhteisen maapallomme (Wissenschaftsjahr 2012 – Zukunfstprojekt Erde). Aloitteen tekijät ovat lanseeranneet näyttävät ja mukaansatempaavat verkkosivut http://www.zukunftsprojekt-erde.de/ teemavuodelle. Kannattaa käydä kurkistamassa!!

Kielivaikeuksia ei tarvitse pelätä, sillä sivusto on luettavissa myös englannin kielellä. Vaikuttaa siltä, että tieteen vuosia on Saksassa vietetty jo useampaan kertaan: esimerkiksi vuonna 2010 teemana oli energian tulevaisuus (die Zukunft der Energie) ja vuonna 2011 terveyttä koskeva tutkimus (Forschung für unsere Gesundheit).

Kestävyyden periaate eri ulottuvuuksineen on keskeinen tieteen vuoden teema. ”Huominen alkaa tänään”-ajattelumalli kuuluu tiiviisti mm. kestävyyden sosiaaliseen ulottuvuuteen. On hyvä pohtia, millaisessa maailmassa haluamme elää, millaista on ”kestävä elämä”, miten käytämme energiaa, missä asumme jne. jne. Asuvatko kenties tulevaisuuden maanviljelijät megaluokan suurkaupungeissa, joissa tuotetulla ”lähiruoalla” ruokitaan kaupungin asukkaat? Urbaania maataloutta tutkitaan esimerkiksi Berliinin teknisessä yliopistossa. Mielenkiintoista.

************

Vihreä talous näkyy ja kuuluu maailmalla yhä vahvemmin. Uusiutuva energia, raaka-aineiden aiempaa tehokkaampi hyödyntäminen ja kierrätys, ympäristönsuojelu ja monimuotoisuuden varjelu kuuluvat vihreään talouteen oleellisina osina. Saksalaiset(kin) nostavat esille mm. huolen puhtaan juomaveden riittävyydestä ja saatavuudesta. Tällä hetkellä vettä käytetään kahdeksan kertaa niin paljon kuin sata vuotta sitten, mutta silti puhtaan veden niukkuudesta kärsii peräti kolmasosa maailman ihmisistä. Hurjan isoja lukuja!

**********

Wissenschaftsjahr 2012- sivustolle on koottu myös tieteen vuoteen ja kestävyyskysymyksiin liittyviä tapahtumia. Hakusanalla ”bioenergia” en tosin löytänyt yhtään tapahtumaa, mutta esimerkiksi ”energia” tärppäsi jo huomattavasti paremmin. Tänään (14.5.2012) sattui kohdalle 59 osumaa, esimerkkeinä mm. nk. ScienceStation- näyttelyt, joissa tiedemaailma on jalkautunut rautatieasemille kaikkien ihmisten ulottuville. Näyttely kiertää 17.4.-9.7.2012 välisenä aikana kymmenellä rautatieasemalla eri puolilla Saksaa (mm. Münchenin; Dresdenin, Lübeckin, Mainzin päärautatieasemat). Erityisesti lasten ja nuorten – tulevaisuuden päättäjien – informointiin on muutenkin kiinnitetty huomiota. Tarjolla on monenlaista yhdessä tekemiseen perustuvaa tapahtumaa. Hyvä!

Tällaiset valtakunnalliset tulevaisuuskampanjat ovat erittäin tarpeellisia yleisen tietämyksen ja asenneilmapiirin muokkaamisessa. Ja kun resurssejakin on riittävästi takana, on lopputulos näyttävä ja onnistunut. Meillä Suomessa esimerkiksi on käynnistetty Metsä puhuu– kampanja, jossa on vastaavalla tavalla verkkoa hyödyntäen nostettu esille tärkeitä asioita. Myös Metsä puhuu –tulevaisuushanke haluaa tavoittaa erityisesti nuorison – ja onnistuu siinä käsittääkseni mukavasti. Olisikohan aika kypsä myös vastaavalle bioenergiaviestinnälle? Kuka/ mikä taho ottaisi kopin? Kenties pian aloittava uusia bioenergiayhdistys??

*******************

Wissenschaftsjahr 2012- ja Metsä puhuu –sivustoilla viihtyy hyvin näköjään myös keski-ikäinen, mutta välillä on riennettävä muihin töihin…:)

Kestävää energiaa

Tiesitkö, että tällä hetkellä peräti 1,5 miljardia ihmistä elää ilman sähköä ja että liki 3 miljardia ihmisiä on riippuvainen perinteisestä ja varsin tuhlailevasta puun ja karjanlannan poltosta?

Energiasaannin turvaaminen kaikille, energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian osuuden nostaminen ovat isoja maailmanlaajuisia haasteita. YK viettääkin parhaillaan kestävän energian teemavuotta. Pääsihteeri Ban Ki-moon on toistuvasti muistuttanut siitä, että kehitystä ei tapahdu köyhissä maissa, jos energiansaanti ei ole turvattu. Energiapula on uhka myös opetuksen ja terveyden näkökulmasta.

Naisia energia-alalle!!

Tanskassa hiljattain pidetyssä kestävän energian huippukokouksessa nostettiin esille naisten asema energiasektorilla. Jos energiaa olisi nykyaikaisella tavalla myös köyhien maiden naisten ulottuvilla, voisivat naiset vapautua tuottavampaan työhön. Energia-asiat kytkeytyvät tiiviisti myös koulutukseen ja terveyteen – tavalla, jota emme kenties tule ajatelleeksi. Sähkövalon turvin lapset voisivat opiskella myös iltapimeällä. Lisäksi koulutuksen saavutettavuus paranisi, jos lapsia voitaisiin kuljettaa kauemmista kylistä kouluihin. Siihenkin tarvitaan energiaa.

On myös arvioitu, että vuosittain peräti kaksi miljoonaa ihmistä kuolee ennenaikaisesti alkeellisen polttotekniikan aiheuttamien päästöjen vuoksi. Suurin osa näistä uhreista on naisia ja lapsia.

Myös energia-alan päätöksentekoon olisi saatava enemmän naisia. Naisilla on keskeinen rooli kotitalouksissa, mutta heillä ei ole juurikaan päätäntävaltaa eikä taloudellisia mahdollisuuksia esimerkiksi kestävämpien energiaratkaisujen tekemiseksi, saati mahdollisuuksia vaikuttaa suurempiin energiapoliittisiin linjauksiin.

Kestävän energian kysymykset ovat esillä myös tulevana kesänä Riossa järjestettävässä kestävän kehityksen huippukokouksessa. Hajautettu energiantuotanto, ympäristön kantokyky sekä kehityksen sosiaalinen ulottuvuus noussevat vahvasti esille tulevassa konferenssissa.

Osaavia ja energisiä naisia tarvitaan niin maailmalla kuin myös suomalaisella energiasektorilla. Kovin miehinen on energia-alan toimijoiden kenttä. Syitä ja seurauksia voi jokainen mielessään pohtia.

PS. Lue lisää EU:n energiahuippukokouksen sivuilta.