Bioenergisiä tuulahduksia

Rehellisesti biokaasusta

Category Archives: metsäteollisuus

Bioenergiaosaajien päätösseminaari 19.4.2013

 ”Bioenergiaosaaja -koulutus korkeakoulutetuille” -koulutuksemme alkaa olla kalkkiviivoilla Jyväskylässä viime syksynä aloittaneen ryhmän osalta.

15 täydennyskoulutettavaamme esittelee henkilökohtaisia kehittämistöitään perjantaina 19.4.2013 järjestettävässä päätösseminaarissa. Tule kuulolle JAMKin pääkampuksen auditorio Valjakkaan klo 9-16. Ohjelmassa on ajankohtaista asiaa bioenergiatoimialan laajalta kentältä. Kaikki aiheet ovat taatusti työelämälähtöisiä, yritysten tai muiden organisaatioiden tarpeista nousseista kehittämistehtäviä.

Päivän ohjelma on koottu erilaisiin teemakokonaisuuksiin. Tule koko päiväksi tai valitse itseäsi kiinnostava teema ja piipahda paikalla vaikka lyhyen aikaa! TERVETULOA kuulemaan asiantuntevia puheenvuoroja ja toki myös keskustelemaan!!

Päivän ohjelma:

8:30 Aamukahvit

9:00 Seminaarin avaus. Koulutuksen vastuuopettaja ja päivän puheenjohtaja. Hannariina Honkanen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Biopolttoaineiden toimitusvarmuus ja laatu:

9:10 Dynaaminen stokastinen yleisen tasapainon mallikehikko Suomen raaka- ja energiapuun markkinoista. Hannu Koskinen

9:30 Biomateriaalin kuiva-ainetappioiden määritysmenetelmistä. Jari Martiskainen

9:50 Hukkalämmön hyödyntäminen hakkeen kuivauksessa, kannattavuustarkastelu. Pentti Kupari

10:10 Metsäpolttoaineiden toimitusraportoinnin tiedonsiirron luotettavuuden tarkastelu. Mari Vasara

10:30 Tauko

10:50 Tapaus Kummunsuo – ympäristölupaprosessi. Jonna Löfqvist

 Energiantuotanto ja ympäristö:

11:10 Selvitys lämmöntalteenottopesurin markkinoista. Vilma Moilanen

11:30 Lento- ja pohjatuhkan laadunvalvonta ja hyötykäyttö Rauhalahden ja Keljonlahden voimalaitoksissa. Niina Mattila

11:50 Bioenergialla tuotetun sähkön vihreys – alkuperätakuut ja vihreät sertifikaatit. Kari Aarnos

12:10 Lounastauko (omakustanteinen)

Kestävän liiketoiminnan edistäminen:

13:00 Vaihtoehdot lietteiden ja biojätteiden käsittelyyn ja hyötykäyttöön Saarijärven seutukunnalla. Mari Korhonen

13:20 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun – KESMA II: kestävyyden analyysityökalu. Hanna Hauvala

13:40 Sähköisellä markkinoinnilla liiketoimintaa, ajatuksia oman yrityksen perustamiseksi. Mikko Palsa

Tutkimuslaitosympäristöjen kehittäminen ja demostraatiot:

14:00 Arkkitehtuurikilpailu osana Tarvaalan Biotalouskampuksen kehittämistä. Tuula Salminen

14:20 Kahvitauko

14:40 Biopolttoaineen lämpöarvon määrittäminen ja polttoaineanalyysilaboratorion toimintojen kehittäminen. Annika Manninen

15:00 JAMKin logistiikkalaboratorion Bulk-kuljetinjärjestelmä –oppimisympäristön kehittäminen liittyen biomassan materiaalikäsittelyyn. Pekka Lehtonen

15:20 Mikromittakaavan CHP-demonstraatiolaitteiston kokoonpano ja toiminta. Marko Rasi

15:40 Loppuyhteenveto ja päivän päätös, Hannariina Honkanen 

 

Ohjelman aikatauluineen löydät myös Bioenergiakeskuksen sivuilta.

Keisarin uudet vaatteet?

”Rakkaalla lapsella on monta nimeä”, tavataan sanoa. Olen viime aikoina pohtinut ”uuden” ja trendikkään toimialan, biotalouden, vapaasti suomennettuna luonnonvaratalouden syntyjä syviä.

Onko loppujen lopuksi keksitty mitään oleellista uutta? Entä nostaako hienolta kalskahtava termi oikeasti esille jotain uudenlaisia ajatuksia, innovatiivisia avauksia? Jos hiukan googlettaa, huomaa helposti, että biotalous (bioeconomy) käsitteenä on vain muutaman vuoden vanha. Mutta ovatko biotalouteen liitetyt sisällöt yhtä lailla aivan uutta ja mullistavaa?

Uskallan sanoa napakasti: EI pidä paikkaansa! Ainakin luonnonvara-alalla, esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa, on iän kaiken noudatettu biotalouden keskeisiä kriteerejä. Esimerkkinä kestävyyden periaate, joka sekin on joissakin piireissä nostettu ikään kuin uutena asiana esille. Itse kyllä muistan jo 80-luvulla nuorena metsäylioppilaana perehtyneeni kestävyyden eri ulottuvuuksiin heti ensimmäisestä opiskelusyksystä alkaen. Kokonaiskestävyys – sisältäen ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja myös kulttuurisen kestävyyden – on ollut esimerkiksi metsävarojen hyödyntämistä, hoitoa ja käyttöä ohjaava keskeinen periaate Suomessa jo kauan. ”Metsää älköön hävitettäkö” oli keskeinen viesti pian sotien jälkeen uudistetussa metsälaissa. Uskon, että sama periaate ”viljele ja varjele maatasi” pätee myös vaikkapa maatalouden harjoittamiseen.

Biotaloutemme kunniakkaaseen historiaan kuuluu mm. tervanpolttoa, tärpätin valmistusta, myös viinanpolttoa 🙂 , maatalouden tärkkelystuotteiden jatkojalostamista, xylitolin tuotantoa, paperin, puun, sellun, kartongin ja muiden puutuotteiden lisäksi myös lukuisten metsäteollisuuden ”sivutuotteiden” valmistusta jne. jne. Sotavuosina puun kaasutukseen perustuvaa teknologiaa kehitettiin pitkälle. Vanhempi väki muistaa häkäpönttöautot.

Vaurastumisen myötä monet vanhat keksinnöt unohdettiin. Esimerkiksi puukaasulla toimivat ajoneuvot olivat köyhyyden symboli, ja sodan jälkeistä maailmaa alettiin rakentaa paljolti fossiilisten polttoaineiden varaan. Onko nyt ikään kuin nöyrrytty ja luonnonvarojen ehtyessä palattu takaisin perusasioiden äärelle?

No, tämä ehkä hiukan kyyninen ajattelu ei tietysti johda mihinkään. Nyt täytyy iloita siitä, että aiempaa laajemmissa piireissä (myös kovassa ”busineksessa”) aletaan oikeasti nähdä luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvät valtavat mahdollisuudet – toivottavasti kestävästi.

Luonnonvara-alan elinkeinoja on suuren yleisön joukossa jossain määrin pidetty laskevan auringon toimialoina, mutta tilanne on itse asiassa päinvastoin. TEM:n biotalousryhmän julkaisussa on mm. nostettu esille visio suomalaisesta ”fotosynteesiklusterista, joka kattaa kaikki bioraaka-ainetta jalostavat alta mukaan lukien luontoympäristöstä saatavat palvelut.” Yhtä kaikki nähdään, että ”vuonna 2040 voidaan bioraaka-aineesta valmistaa melkeinpä mitä vaan.” Insinööriosaamisen rinnalle nostetaan kuitenkin ekologinen ymmärrys ja ekosysteemitieto.

Myös SITRAn teeseissä biotalous on vahvasti esille. SITRAssa julkaisuissa korostuu ”uusiutuvien luonnonvarojen vastuullinen ja älykäs käyttö sekä kestävä hyvinvointi”. Mielenkiintoista on havaita, miten SITRAn viisaat toteavat, että ”biotalous haastaa keskittyneen yhteiskuntamallin” ja että ”kestäville biotalouden lähiratkaisuille on merkittävää kysyntää”.

Hienoja ajatuksia. Kyse on lopulta perusasioista, joiden varaan tätä maailmaa rakentaa. Metsät, suot ja pellot – siis maaseudun raaka-ainelähteet – ovat olleet, ovat nyt ja ovat myös tulevaisuudessa hyvinvointimme perustana. Pikkaisen me luonnonvara-alan toimijat voimme myös röyhistää rintaa. Olemme tainneet sittenkin olla aikaamme edellä!

Sisä-Suomen Metsäpäivän antia

Kautta aikoihin ensimmäinen Sisä-Suomen Metsäpäivä on onnistuneesti takana. FinnMETKOn yhteydessä järjestetty tapahtuma tarjosi kokonaisvaltaisen paketin ajankohtaisia metsäasioita niin metsäteollisuuden, metsänomistajien, koneyrittäjien kuin luonnonsuojelunkin näkökulmasta.

Aluejohtaja Helena Reiman Suomen metsäkeskuksesta loi katsauksen Keski-Suomen metsäsektoriin. Reimanin mukaan maakunnan metsät ovat hyvässä kasvukunnossa, ja metsäluonto monipuolista. Reiman uskoo, että Keski-Suomen metsistä saadaan jatkossa yhä enemmän työtä, toimeentuloa ja hyvinvointia.

Valtiovallan näkökulmaa toivat esille ylijohtaja Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriöstä ja strateginen johtaja Sixten Sunabacka työ- ja elinkeinoministeriöstä. Ojala on huolissaan siitä, että puuvarojamme hyödynnetään liian vähän. Hänen mukaansa Suomen metsien hakkuita voisi kasvattaa välittömästi 10-15 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Metsien hyvä hoito ja metsissä tehdyt mittavat investoinnit tulisi hyödyntää tehokkaammin ja samalla löytää puuraaka-aineelle uutta käyttöä. Ojala uskoo puunkäytön kasvuun mm. bioenergian tuotannossa, biokemikaalien ja biopolttoaineiden tuotannossa, pakkausmateriaaleissa sekä puurakentamisessa. Myös Sunabacka korosti sitä, että puulle tulee aktiivisesti etsiä uusia käyttömuotoja.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola peräsi lisää puun käyttöön perustuvia investointeja, lisää puunostajia sekä elinkeinolähtöistä metsänomistusta. Tiirola on huolissaan metsätilojen pirstoutumisesta ja metsänomistajien ikääntymisestä. Metsätilarakenteen kehittämiseksi Tiirola esittääkin sukupolvenvaihdoshuojennuksen ulottamista myös metsäkiinteistöihin.

Koneyrittäjien liiton puheenjohtaja Asko Piirainen puolestaan nosti esille puuhuollossa toimivien yrittäjien kokemat haasteet. Koneyrittäjät kaipaavat Piiraisen mukaan ”vapaata kasvutilaa”, osaavaa työvoimaa ja pitkäjänteistä, selkeää energiapolitiikkaa. Lisäksi yrittäjien näkökulmasta puukuljetusten logistiikka on liiaksi organisaatiosidonnaista.”Avoimemmat logistiset järjestelmät voisivat tehostaa kuljetuksia”, Piirainen uskoo.

Johtaja Ari Eini Suomen metsäkeskuksesta puolestaan kertoi metsäkeskusuudistuksesta ja metsäkeskuksen palvelutarjonnasta. 13 maakunnallista metsäkeskusta fuusioitiin 1.1.2012 yhdeksi valtakunnalliseksi toimijaksi, joka toimii MMM:n ohjauksessa.

Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava puolestaan toi esille metsien suojelunäkökulmaa. Sulkava kävi esityksessään läpi mm. nk. METSO-kriteerejä ja perusmetsätalouteen kytkeytyviä luonnonhoitotoimenpiteitä. Sulkava kuvaili myös näkemyksiään ilmastoystävällisestä metsätaloudesta.

Alkuiltapäivän paneelikeskustelun pääteema liittyi puumarkkinoiden toimivuuteen. Ennen varsinaisen keskustelun alkua panelistit Jorma Länsitalo (Stora Enso), Pekka S. Rajala (UPM Metsä), Kai Merivuori (Suomen Sahat), Mikko Tiirola (MTK) sekä Jussi Kumpula (Metsähallitus) kertoivat näkemyksistään puukaupan piristämiseksi. Yksityisten metsänomistajien ikääntyminen on kaikkien panelistien huoli. ”Harvaa avaintoimialaa eläkeläiset pyörittävät”, panelissa lohkaistiin. Stora Enson Jorma Länsitalo muistutti siitä, ettei ole olemassa passiivisia metsänomistajia. Ongelma on pikemminkin siinä, että metsäorganisaatiot eivät tavoita oikealla tavalla potentiaalisia puunmyyjiä. Metsähallituksen metsätalouden johtaja Jussi Kumpula korosti asiakaslähtöisyyden ja luottamuksen, mutta myös yhteiskunnan päätöksenteon merkitystä puukaupan edellytysten luojana.

Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola valotti omassa puheenvuorossaan erityisesti metsäalan koulutuksen ja osaavan työvoiman saannin merkitystä. Kannattavan koneyrittäjyyden näkökulmasta ammattitaitoisen työvoiman saaminen on eräs alan kohtalonkysymyksistä.

Aluejohtaja Pauli Rintala Järvi-Suomen Metsänomistajien liitosta puolestaan kävi esityksessään läpi uudistuvaa puutavaran mittauslakia erityisesti energiapuun mittauksen näkökulmasta. Uudistuksen yhteydessä myös energiapuukauppa tulee lain piiriin. Uusi laki astunee voimaan 1.1.2013.

Bioenergia-asiantuntija Markku Paananen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta loi katsauksen energiapuun käytön kehitykseen Keski-Suomessa. Maakunnassa on tehty bioenergiaan liittyvää määrätietoista kehitystyötä jo liki 20 vuotta, mutta edelleen esimerkiksi energiapuun korjuuseen ja käyttöön liittyy merkittäviä haasteita. ”Panoksia kehittämistyöhön tarvitaan edelleen, mutta alalla on suuria mahdollisuuksia”, Paananen uskoo.

Alustajien puheenvuoroihin pääsee lähiaikoina tarkemmin tutustumaan esimerkiksi Keski-Suomen Metsänhoitajat ry:n nettisivuilla. Käy kurkistamassa!

Tapahtumia pukkaa…

Keuruulla vietetään Bioenergiapäivää 30.5.2012. Ohjelmassa on alustuksia lämmöntuotannon haasteista, biomassan hankintaketjun vaiheista sekä energiantuotantolaitteista. Myös paikalliset yritykset ovat vahvasti esillä. Kannattaa siis kiiruhtaa Keurusselälle tämän kuun lopussa! Ohjelman ja ilmoittautumisohjeet löydät tästä linkistä.

Myös loppukesän ja alkusyksyn kalentereita kannattaa jo kurkistaa ja tehdä itselle aikatauluvarauksia. FinnMETKO 2012-konemessujen yhteydessä perjantaina 31.8.2012 järjestetään Sisä-Suomen Metsäpäivä. Paikkana siis Jämsänkoski. Ohjelmaluonnos lupaa kovan tason puheenvuoroja ja nimekkäitä esiintyjiä. Tapahtumateltassa pääsee vierailemaan myös metsäyritysten ja –organisaatioiden neuvontanurkkauksissa.

Puheenvuorojen teemat vaihtelevat metsäpolitiikasta, puumarkkinoista ja koulutuksesta koneyrittäjyyteen, luonnonsuojelukysymyksiin ja energiapuuasioihin. Terveisiä kuullaan mm. ministeriöiden kärkinimiltä, yritysten metsäpäälliköiltä, metsäntutkijoilta ja myös keskisuomalaisilta toimijoilta, joukossa mm. tutut bioenergiamiehet Markku Paananen ja Pekka-Juhani Kuitto ja luonnonsuojeluaktiivi Risto Sulkava. ”Metsäpäälliköiden kehityskeskustelussa” yritetään kaivaa tutun metsäradioäänen, Jyri Makkosen, johdolla piristysruiskeita puumarkkinoille. Luvassa on varmasti värikästä keskustelua!

Tapahtuman taustalla on iso joukko metsäalan toimijoita. Jos suunnitelmissasi on pistäytyä FinnMETKOssa, varaa siis visiittiisi perjantai 31.8. Messulipulla pääset ilmaiseksi metsäpäivän suurtelttaan.

Katso lisätietoja tapahtumasta: http://www.finnmetko.fi/ ja myöhemmin myös http://www.keskisuomenmetsanhoitajat.fi. Aikataulu ja ohjelma täsmentynevät lähiaikoina.

*****

Syyskuun loppupuolella 2012 Keski-Suomessa kisaillaan metsätaitoilun Suomen mestaruuksista. Tällä ammattilaistapahtumalla on pitkät perinteet, sillä Laukaassa kilvoitellaan jo 65:ttä kertaa Suomen Metsäurheiluliiton kesämestaruuksista. Kilpailijat mittelevät ammatillista osaamistaan erilaisilla tehtävärasteilla. Tehtävänä on mm. arvioida puuston kokonaistilavuutta, runkolukua ja pohjapinta-alaa tai yksittäisen puun pituutta ja tukkipuuosuutta. Metsikkötasolla määritellään mm. kehitysluokka ja metsätyyppi. Yleisessä sarjassa kilpailuun kuuluu myös suunnistus.

Suomen mestarilta edellytetään paitsi huipputulosta taitotehtävissä, niin myös hyvää fyysistä kuntoa ja suunnistusosaamista  – kaikki asioita joita metsä- ja luonnonvara-alalla edelleenkin tarvitaan. Tätäkin tapahtumaa voi yleisö mennä vapaasti seuraamaan. Merkkaa kalenteriisi lauantai 22.9.2012, jolloin Laukaassa kisaillaan henkilökohtaisessa kilpailussa. Tapahtuman järjestämisestä vastaavan Jymy ry:n nettisivuja kannattaa seurata. Ohjelma ja aikataulu tarkentuvat tämänkin tapahtuman osalta lähiaikoina.

Kansainvälistä väriä

Viikko sitten oli Paviljongissa koolla iso joukko kansainvälistä bioenergiaväkeä. Suomen Bioenergiayhdistys FINBIO ry:n järjestämä bioenergiakonferenssi keräsi paikalle väkeä kaikilta mantereilta, yhteensä 32 eri maasta.

Esitelmiä ja puheenvuoroja oli taas hyvin monesta eri teemasta. Liittyyhän bioenergiaan ja biomassojen hyödyntämiseen monenlaista asiaa, erilaisia näkökulmia ja monta eri ammattia. Tärkeitä teemoja tänä vuonna olivat mm. biomassan hyödyntämiseen liittyvät kestävyyskysymykset, logistiikka ja kuljetusratkaisut sekä liikennepolttoaineet.

Monessa puheenvuorossa tuotiin esille se, että uusiutuvaa energiaa koskevassa kansainvälisessä keskustelussa bioenergia on ”unohdettu”, vaikka tosiasiassa se on selvästi merkittävin uusiutuvan energian muoto. Aurinko ja tuuli näyttävät kuitenkin olevan trendikkäämpiä ja vievät päähuomion keskustelussa. Käytännössä niiden merkitys on kuitenkin varsin marginaalinen biomassan hyödyntämismahdollisuuksiin verrattuna. Bioenergia-alalla tarvitaankin tarmokasta tiedonvälitystä ja esimerkiksi päättäjien informointia. Ala on hyvin riippuvainen poliittisesta mielipiteestä – se on vain voitettava asiallisella tiedottamisella!

Onneksi kuitenkin alaa koskeva yleinen mielipide näyttää olevan pääsääntöisesti positiivinen. Tosin jonkin verran kriittistä keskustelua on käyty esimerkiksi bioperäisten liikennepolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Ovatko ne oikeasti ilmastoystävällisiä, entä vievätkö ne sijaa ruoantuotannolta? Useassa puheenvuorossa todettiinkin, että bioenergia-ala tarvitsee selkeät kestävyyden kriteerit. Kuluttaja haluaa tietää käyttämänsä tuotteen – esimerkiksi bioetanolin – alkuperän, tuotantomenetelmät ja ympäristövaikutukset. Yhtä lailla bioenergia-alalla yhä kasvava kansainvälinen kauppa tarvitsee pelisäännöt.

Oli mukava nähdä, miten moni suomalainen yritys oli mukana esittelemässä toimintaansa ja osaamistaan. Hienoa! Henkilökohtaisesti mieleeni jäivät esimerkiksi UPM Kymmene Oyj:n Pekka Jokelan puheenvuoro nestemäisten biopolttoaineiden kehittämisestä, St1:n Mika Ahon ”Jätteistä etanolia” –konseptin esittäminen sekä OK Yhtiöt Oy:n Asko Piiraisen kuvaus energiapuuyrittäjyydestä.

Logistiikka näyttää olevan yksi bioenergia-alan haasteista. Kuljetusmatkat kasvavat, biomassoja liikutellaan myös valtakunnan rajojen yli, kuljetusmuodot vaihtelevat jne. jne. Myös meillä suomalaisilla saattaisi olla tässä annettavaa. Muutama mielenkiintoinen puheenvuoro kuultiinkin.

Maailmantalouden epävarmuudet vaikuttavat vääjäämättä myös bioenergiatoimialaan. Nähtäväksi jää, mitä vaikutuksia heikkenevillä talousnäkyvillä on esimerkiksi investointipäätöksiin. Energia-ala on tiukasti kiinni globaalissa maailmassa, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Esimerkiksi Saksan taannoinen päätös sulkea ydinvoimalat nosti nopeasti hiilidioksiditonnin hintaa, mutta toisaalta pian Kreikan kriisin syvennyttyä kasvihuonekaasupäästöjen hinta taas laski hyvin voimakkaasti. Aaltoliikettä siis ja osaltaan epävarmuutta lisäävää tämä maailman meno.

Elämme siis mielenkiintoisia aikoja kaikkine muutoksineen. Joka tapauksessa paljon onnea 20-vuotiaalle FINBIOlle! Kuka tietää, miltä maailma näyttää seuraavan 20 vuoden päästä…

Metsä puhuu!!

Metsäalan toimijat metsäteollisuudesta ja Metsähallituksesta erilaisiin alan kehittämis-, koulutus-, tutkimus- ja neuvontaorganisaatioihin ovat vast’ikään yhdessä lanseeranneet mittavan Metsä puhuu-kampanjan. Tavoitteena on lisätä positiivista metsäkeskustelua ja tehdä metsäalan lukemattomat mahdollisuudet tunnetuiksi erityisesti yläkouluikäisen nuorison keskuudessa. Nuorisokampanja käynnistyy vuoden 2011 alkupuolella.

Metsä puhuu -kampanja jalkautui viime viikolla myös Jyväskylään. Kohderyhmänä oli metsäalan ammattilaisia ja vaikuttajia eri organisaatioista. Tilaisuuden avannut johtaja Ari Eini Metsäkeskus Keski-Suomesta muistutti metsätalouden ja metsäteollisuuden merkityksestä esimerkiksi Keski-Suomen aluetaloudelle. ”Metsäalasta on luotava viriili, positiivinen kuva, sillä tarvitsemme edelleenkin huippuosaajia ja nuoria tulevaisuuden tekijöitä. Jostain kumman syystä metsäkeskustelu on tiedotusvälineissä hyvin usein ollut sävyltään negatiivista. Puhutaan esimerkiksi suljetuista tehtaista ja menetetyistä työpaikoista. Miksi kukaan ei kerro, että Suomessa toimii edelleenkin yli 50 sellu- ja paperikonetta ja että ala työllistää tuhansia ihmisiä?” Eini pohti.

”Replace fear of the unknown with curiosity!”

Metsiä ja metsäasioita ei tässä maassa kovin laajalti hanskata. Asiat tuntuvat vaikeilta, etäisiltä ja monelle kovin vierailta. Kansalaisten luottamus metsäalan kykyyn tuottaa hyvinvointia onkin viime aikoina heikentynyt, ihan tutkitusti. Tämä heijastuu myös päätöksentekijöihin.

”Tosiasiassa metsiä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan”, muistutti Hannes Mäntyranta Suomen Metsäyhdistyksestä. Metsäyhdistys vetää Metsä puhuu –kampanjaa, ja  taustalla vaikuttaa sen noin 60 jäsenjärjestöä. Yhdistyksen tärkein tehtävä on Mäntyrannan mukaan edistää vastuullista metsänkäyttöä.

”Ongelma on siinä, että metsistä ja metsien käytön mahdollisuudesta ei Suomessa tiedetä riittävän hyvin. Nyt pitää herätellä ihmisten positiivinen uteliaisuus alaa kohtaan.”

Mistä voisi puhua?

Mäntyranta nosti esille lukuisia esimerkkejä ja argumentteja, joita vaikkapa meidän metsäammattilaisten pitäisi muistaa viljellä eri yhteyksissä: maaseudun elinvoimaisuus, puurakentaminen, biojalostamot (polttoaineet ja biovaha), nanosellutuotteet, metsät apteekkeina ja lääkevarastoina, metsät hiilinieluina, metsät virkistyskäyttökohteina ja luonnon monimuotoisuuden turvaajina jne. jne.

”Metsien käyttö pelastaa maailman”, totesi Mäntyranta vielä puheenvuorossaan ja kysyi samaan hengenvetoon epäilevän nuorison esittämän kysymyksen: ”Miten niin?”

Esimerkiksi koululaisille voi Mäntyrannan mukaan sanoa neljä hyvää perusfaktaa: 1) Suomessa kasvaa enemmän puuta kuin sitä käytetään, 2) Joka vuosi Suomessa istutetaan 150 miljoonaa puuta, 3) Kasvavista puista kuitenkin 80% on luontaisesti syntyneitä ja 4) Aina kun puuta kaadetaan, on maanomistajan huolehdittava metsänuudistamisesta.

Näytään ja kuulutaan sosiaalisessa mediassa

Metsä puhuu –kampanja jalkautuu hyvin aktiivisesti nuorison maailmaan, ja esimerkiksi sosiaalista mediaa hyödynnetään monipuolisesti. Metsä puhuu –nettisivujen lisäksi toimitaan Facebookissa, Twitterissä, Flickr’issa ja Freespeessä. Klikkaa nettisivuja ja jalkaudu sitä kautta vaikka Flickr’in kuvanjakopalveluun.

UGGHH – metsä on puhunut. Vaieta se ei kuitenkaan aio, eikä saa. Oleellista on se, miten ala puhuu itse itsestään, mihin sävyyn ja miten aktiivisesti. Pidetään yhdessä huoli siitä, että positiivinen keskustelu vihreän kultamme ympärillä jatkuu! Metsissä on edelleenkin monen suomalaisen tulevaisuus.

IFME on ohi – myös bioenergia vahvasti esillä

Koneinsinöörien kansainvälinen IFME-konferenssi on onnistuneesti takanapäin. Ammattikorkeakoulun kampuksella viime viikon lopulla järjestetty tapahtuma kokosi noin 150 ammattilaista useasta eri maasta keskustelemaan uusiutuvan energian hyödyntämiseen liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista.

Kansainvälisestikin ajatellen erittäin ajankohtaiset aiheet kestävästä kehityksestä hiilijalanjälkeen sisältyivät moneen puheenvuoroon. Myös metsäteollisuus oli monessa alustuksessa näkyvästi esillä, samoin bioenergia. Bioenergian mahdollisuuksia esiteltiin myös konferenssin yhteydessä olleessa UE-näyttelyssä.

Biotuotteet iso juttu metsäteollisuudessa

Johtaja Hans Sohlström UPM:stä muistutti siitä, että metsäteollisuus on erittäin aktiivinen toimija biomateriaalien kehittämisessä ja hyödyntämisessä. ” Esimerkiksi biokemikaalien ja nanoselluloosatuotteiden kehittämisessä on näköpiirissä todella kiinnostavia avauksia. UPM:n laboratoriossa on puusta löydetty yli 200 kiinnostavaa komponenttia : kestäviä, kevyitä, kierrätettäviä  ja uusiutuvia materiaaleja. Laboratoriosta on kuitenkin vielä pitkä matka tuotteiden kaupallistamiseen.”

Puurakentamisen jarruttelua Sohlsröm ihmetteli ja viittasi puheenvuorossaan EU:n asettamiin uusiutuvan energian tavoitteisiin 2020: ”Miksei ole laadittu direktiiviä puurakentamisen edistämiseksi? Tässä olisi valtavasti mahdollisuuksia vähentää hiilidioksidipäästöjä!”

Sohlströmkin korosti puheenvuorossaan kestävyyden periaatteita. UPM:n omien kriteereiden mukaan esimerkiksi biopolttoaineiden tuotannossa hiilidioksidipäästöjen tulee vähentyä minimissään 80%, biopolttoaineiden tuotanto ei saa kilpailla ruoantuotannon kanssa (non-food) ja koko toiminnan tulee perustua kestävään hankintaketjuun. 

Myös amerikkalaiset ovat reippaasti liikkeellä kehittämässä sellu- ja paperiteollisuuden kylkeen bioenergiatuotteita. Professori Medwick Byrd North Carolina State Univesitystä esitteli oman yliopistonsa mittavaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa bioenergiasaralla. Amerikkalaiset ovat pitkällä erityisesti bioetanolin tuotannon kehittämistyössä.

BIO on IN!

Niin Medwick kuin Sohlströmkin korostivat puheenvuoroissaan sitä, että biopolttoaineista on tullut oleellinen osa metsäteollisuuden tuotekirjoa. Metsäteollisuus-termin rinnalle onkin nousemassa käsite ”The new bioforest industry”. Sohlström käytti esityksessään myös termiä ”biorefining forest resources”. Vapaasti käännettynä metsävarojen ”biojalostamisesta” lienee kyse.

Kiva huomata, että ”bioasiat” kiinnostavat myös insinöörejä, ei vain ekologeja ja muita luonnontutkijoita.  En millään jaksa uskoa, että kyse on ohimenevästä muoti-ilmiöstä. Lisää vaan tällaisia ”poikkitaiteellisia BIO-tapahtumia”!