Bioenergisiä tuulahduksia

Rehellisesti biokaasusta

Category Archives: strategiatyö

OPTI-MAALLISTA – maaseudun kehittäminen kaukonäköisempää kuin keskittäminen

Tällä kertaa ajatuksiaan tuo julki bioenergiatiimimme esimies, asiantuntija Markku Paananen.

Kylmä koura karsii syrjäseutujen viimeisiä vihreitä oksia. Kun elinvoimaa ylläpitävät lehdet ovat poissa, kuolee runko nopeasti ja jää törröttämään joksikin aikaa muistoksi menneestä tai kaatuu ja häviää maisemasta saman tien. Hallinnollisilla päätöksillä lopetetaan yhteiskunnan ylläpitävät rakenteet maakunnista ja niiden maaseudullisilta osilta. Näin kuolee viimeinenkin toivo, että maaseutua ylläpitävää elinkeinotoimintaa voitaisiin luoda. Suomen kansa halutaan keskittää Etelä-Suomeen.

Politiikalle on haettu perusteet. On laskettu tehokkuuslukuja ja jaettu niukkuutta. On pyritty optimoimaan. Sanotaan, että keskittyminen on luonnollinen prosessi, jota vastaan on turha potkia. On vain jäänyt näkemättä, ehkä tarkoituksella, että keskittäminen on osaoptimointia. Mitä lyhyemmällä tähtäimellä asioita tarkastellaan, sitä optimaalisemmalta keskittäminen vaikuttaa – ja päinvastoin. Suurten yhteiskunnallisten rakenteiden kehittämisen pitää olla hidas prosessi, jonka hallintaan tarvitaan kauas katsovaa kokonaisnäkemystä.

Kansakunta on kuin talo. Luonnollinen prosessi pyrkii rapauttamaan taloa. Varmasti näyttää mukavalta laittaa ylläpitopanokset keittiön ja makuuhuoneen ehostamiseen, mutta pitkällä tähtäimellä kylmä koura tavoittelee omia nilkkoja, jos koko taloa ei pidetä kunnossa.

Sanotaan, että katsokaa mitä Ruotsissa tapahtuu. Syytä onkin katsoa. 70-luvulla Ruotsissa tehtiin linjapäätös, että kehittäminen keskitetään asutuskeskuksiin. Tulokset ovat nähtävissä. Koko Pohjois-Ruotsi on autio. Pohjoisin yliopisto on Vaasan korkeudella. Entäpä, jos katsoisimme Ruotsin yli Norjaan? Siellä tuetaan valtion toimin pohjoista asutusta, muun muassa verohelpotuksin. Koko Pohjois-Norja on vireää ja asuttua. Esimerkiksi Hammerfestissä, huomattavasti Utsjoen pohjoispuolella, on korkeakoulu.

Mikäli osa Suomesta autioituu, menetämme ne mahdollisuudet mitä kyseisiin alueisiin liittyy. Viime kädessähän kaikki tulee maasta. Eikö maaseudun mahdollisuuksien hyödyntäminen pitäisi olla eräs tie, jota pitkin etsimme huomisen menestystä? Metsäntutkimuslaitoksen johtaja on muiden muassa kiinnittänyt tähän huomiota. Luonnonvarainstituutissa ainakin uskomme siihen.

Markku Paananen

Historiallisia hetkiä

Bioenergiakeskuksen strategiaa on nyt viime päivinä käsitelty paitsi yhteistyökumppaneidemme kanssa, niin myös JAMK Oy:n hallituksessa. Kiitos kaikille strategiamme kommentaattoreille ja sparraajille! On hienoa huomata, että maakunnassa on selvästi yhteistä tahtotilaa tukea toimintaamme. Bioenergiakeskuksen halutaan kehittyvän kansallisesti ja myös kansainvälisesti merkittäväksi bioenergia-alan osaamis- ja teknologiakeskittymäksi. Haasteita riittää, mutta samalla myös upeita mahdollisuuksia!

KATTI valmistuu pian!

Kattilatestauslabran rakentamistyöt ovat kovassa vauhdissa, ja työt saadaan valmiiksi lähiviikkoina. Vuoden vaihteen ympärillä tehdään vielä kokeilu- ja testausajoja, ja täyteen vauhtiin ja palvelutoimintaan päästään tammikuun lopussa 2011.

Rakennusprojekti on kaikessa monimutkaisuudessaan ja ainutlaatuisuudessaan ollut haastava. Erityisen iso kiitos kuuluu projektipäällikkönä toimineelle Nalkin Jannelle, joka on hienosti pitänyt langat käsissään. Loppu hyvin, kaikki hyvin!

Yksistään erilaisia venttiiilejä on labrassa noin 250, lisäksi iso määrä monenlaista muuta teknistä vimpainta lämmönsiirtimistä erilaisiin pumppuihin ja mittareihin. Katkeamaton sähkönsyöttö on turvattu varavoiman avulla. Testaustoimintoja ohjataan ja säädetään valvomosta käsin – pitkälti prosessiteollisuuden tapaan. Kaikki prosessiputkitukset ja komponentit on räätälöity meitä varten, ja kaikkiin piippuihin on asennettu savukaasuimurit. Satunnaiselle ohikulkijalle näkyvin ”ilmestys” on Bioenergiakeskuksen ulkopuolelle noussut 70000 litran vesisäiliö, jonka avulla esimerkiksi meno- ja paluuveden lämpötilaa voidaan testaustilanteissa tarkasti kontrolloida.

Uutta ja ainutlaatuista

Mittavan suunnittelun ja rakentamistyön tuloksena syntyvä kattilantestauslaboratorio on Euroopan tasolla ainutlaatuinen. Kolme testipaikkaa mahdollistaa teholtaan erikokoisten kattiloiden samanaikaisen testauksen (päästöt, energiakulutus ja käytettävyys). Liikumme haarukassa 3 kW- 1 MW. Meillä on valmius tehdä myös pienen kokoluokan CHP-tutkimusta (yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto). Toivotaan, että testaustoiminta saadaan mutkattomasti liikkeelle ja että asiakkaat meidät löytävät!

Välillä vanhoja(kin) muistellen…

Historiallisia hetkiä on eletty myös toisenlaisella rintamalla. Olemme kirjaimellisesti muistelleet menneitä. Laadimme nimittäin tässä porukalla varsin perusteellisen yhteenvedon Bioenergiakeskuksessa vuosien varrella toteutetuista kehittämishankkeista, koulutus- ja muista palvelutoiminnoista. Oli suorastaan mukavaa palata menneisiin askareisiin ja tuotoksiin Saurasen Tapanin ja Ylimartimon Annelin kanssa – molemmat kun ovat jo pitkään olleet mukana Keski-Suomen kehittämistyössä.

Ihan reilusti pää pystyssä voi sanoa, että Keski-Suomessa on tehty mittavaa bioenergiatyötä jo 1990-luvulta lähtien – Bioenergiakeskus yhtenä aktiivisena tekijänä yhdessä Benetin, VTT:n, Metsäkeskus Keski-Suomen, Jyväskylän yliopiston, Jyväskylä Innovationin ja monien muiden toimijoiden kanssa. Jossain määrin täällä on ehkä oltu jopa aikaa edellä, sillä moni vuosituhannen vaihteen kehittämisidea on edelleen ajankohtainen ja toteuttamiskelpoinen. Joitakin toimintoja voidaan kaivaa esille naftaliinista ja herättää henkiin – aika kun kenties on kypsä.

Muistetaan viestiä!

Itse jäin miettimään asioiden, hankkeiden toimenpiteiden ja tulosten dokumentoinnin merkitystä. Tiedot toteutuneista hankkeista kyllä jostain löytyvät, mutta helpommaksikin sen voisi jälkipolville tehdä. Julkaisutoiminnassa meillä kaikilla bioenergia-alan toimijoilla onkin todella paljon petraamisen varaa. Jos ja kun täällä tehdään hyviä, tärkeitä asioita ja saadaan aikaan tuloksia, mennään ja kerrotaan siitä muille. Muistetaan viestiä, kirjoittaa ja puhua, näkyä ja kuulua – ja myös kuunnella ja katsella!

PS. BEV-klusterin tulosseminaari 8.12. Saarijärvellä on mainio tilaisuus päästä kartalle siitä, missä mennään tällä hetkellä.Vielä ehtii ilmoittautua.

Esityslistoja ja linjanvetoja

Kuukausi on bioenergiakentällä pitkä aika. Sen huomaa pelkästään bioenergiatiimin esityslistan pituudesta. Kokoustemme asialistat venyvät ja paukkuvat – ja alkavat kohta muistuttaa pituudeltaan nälkävuosia. No, onneksi ei nyt ihan kuitenkaan. Asiaa silti riittää. Onhan meitä tekijöitäkin toki jo aikamoisen komea joukko: täystusina eli oikein mukava tutkimusryhmän kokoinen porukka, kuten joku oivallisesti totesi männä viikolla.

Bioenergiatoimialalla tosiaan tapahtuu ja nopeasti. Maailma muuttuu, ja tuntuu siltä että pian on aiheellista tarkistaa Bioenergiakeskuksen tuoretta strategiaakin. Ehkä vieläkin on fokusoinnin paikkaa.

Innovaatiokirjailija John Kao kehottaa mukaansatempaavassa kirjassaan erikoistumaan. Maailmalla on hyviä esimerkkejä rohkeasta erikoistumisesta ja sen pohjalta syntyneistä menestystarinoista. Toisaalta ihan yhden tai kahdenkaan kortin varaan emme me voi toimintaamme laskea. Suomi saati Keski-Suomi ei myöskään ole väestöltään samaa kokoluokkaa kuin Kaon esimerkit Kaliforniasta tai Singaporesta. Toisaalta innovatiivista ympäristöä me voimme ympärillemme rakentaa. Kaon mukaan innovatiivisuutta ruokkivat mm. viihtyisä ja virikkeellinen työympäristö sekä erilaisuuden sietokyky. Rajojen rikkomisesta ja perinteisten ”aitojen” ylittämisestä voi syntyä jotain aivan uutta ja mullistavaa.

No, joka tapauksessa Bioenergiakeskuksenkin on paikkansa tässä maailmassa lunastettava, jos mielii eloaan jatkaa. Sinänsä on erittäin positiivista, että takanamme on vankka tukijoukko Keski-Suomen elinkeinoelämän edustajista ja kehittäjäorganisaatioista rahoittajiin ja viranomaisiin. Maakuntalehti Keskisuomalainenkin tunnusti olemassaolomme ja meihin kohdistuvat odotukset pääkirjoituksessaan tällä viikolla. Hyvä niin.

Syyskuun puolivälissä on ex-ministeri ja ex-maakuntajohtaja Tarja Cronberg tullut raportteineen näyttävästi julkisuuteen. Pohjoiskarjalaiset näkevät visiossaan, kuinka Karjalan laulumaille (so. Joensuu) perustetaan kansainvälinen huippuosaamisen keskittymä ”Metsäbioenergian tutkimus- ja innovaatiokeskittymä (METTI)”. Meillä keskisuomalaisilla (Bioenergiakeskuksella??) olisi sivutoimipisteen asema.

Nyt on varmaan meidän kaikkien keskisuomalaisten toimijoiden syytä ottaa vastaavalla tavalla yhdessä kantaa ja linjata omaa tekemistämme – ja tuoda osaamisemme julki. Meillä on kuitenkin tässä maakunnassa paljon vahvuuksia ja myös pitkiä perinteitä, joiden varaan rakentaa. Yhteistyö on toki edelleen hyvin tarpeellista ja toivottavaa niin itään, länteen kuin muihinkin ilmansuuntiin. Toivotaan, että myös täällä kotimaassa löydämme toisemme emmekä verissä päin kilpaile toisiamme henkihieveriin.

Sinänsä hienoa – osin sattumaakin – että parhaillaan koostetaan keskisuomalaisten toimijoiden (mukana mm. JAMK, JY, VTT, Jyväskylä Innovation Oy, Keski-Suomen liitto ja BENET Oy) yhteistä biomassavarojen tutkimusstrategiaa. Työtä tehdään EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelman rahoittamassa BIOCLUS-projektissa.

Mikä parasta, samaan aikaan vastaavaa työtä tehdään neljässä muussa EU-maassa (maakunnassa). Partnerimme pitävät korttinsa avoimina, ja pääsemmekin tuoreeltaan kommentoimaan ”sisarklustereidemme” työtä, poimimaan hyviä ideoita ja parhaita käytänteitä vaikkapa Kreikan Makedoniasta tai sitten Slovakiasta. Tavoitteena on, että strategiatyö konkretisoituu jo lähitulevaisuudessa sellaiseksi T&K&I-työksi, joka parhaalla mahdollisella tavalla auttaa myös suomalaista elinkeinoelämää ponnisteluissaan bioenergia-alalla ja biomassojen kestävässä hyödyntämisessä.

Tiimikeskusteluja ja tulevaisuuden tuumailua

Näin keskikesän korvalla työpaikoilla aherretaan kenties tavallistakin tiiviimmin – pöytä on kiva saada puhtaaksi ennen lomalaitumille laskeutumista. Monen ihmisen työpäivä jatkuu vielä pitkälle iltaan pihoissa, puutarhoissa ja metsissä. Mikä ettei – ulkotöiden parissa puuhastelu näin vuoden valoisimpaan aikaan on ihan mukavaa, kunhan urakka vaan on kohtuullinen.

Myös me bioenergiatiimiläiset uurastamme tahoillamme. Deadlineja kummasti pukkaa vähän jokaiselle jampalle ja jaanalle. On projektien ohjausryhmäkokouksia, maksatuksia, väliraportointeja, julkaisujen kirjoittamista, tiedottamista suuntaan jos toiseenkin. Myös opetuksen ja koulutuksen parissa työskentelevät miettivät kuumeisesti tulevaa: ensi lukuvuoden opintojaksoja, niiden toteutustapoja, sisältöjä ja aineistojen hankintaa.

Kaiken kiireen keskellä on kuitenkin syytä joskus istahtaa alas miettimään, miksi tätä kaikkea oikein tehdään. Mikä on tehtävämme, mitkä ovat tavoitteemme? Meillä JAMKissa yksi tällainen pysähtymisen paikka on jokakeväinen ryhmä- tai tiimikehityskeskustelu. Myös bioenergiatiimissä tämä on ajankohtainen asia tällä viikolla.

Tilanne on meidän näkökulmastamme oikeastaan hyvin herkullinen: bioenergia on nimetty JAMKin uudessa strategiassa koko talon aluekehitystyön kärkeen ja käytännön toimenpiteitä strategian toteuttamiseksi parhaillaan mietitään. Myös ”oma strategiamme” – lue JAMK Bioenergiakeskuksen strategia 2010-2015 – on viittä vaille valmis. Haasteita ja työtä riittää niin kansainvälistymisessä, opetuksen kehittämisessä kuin palvelutoiminnankin puolella.

Me keskitymme JAMK Bioenergiakeskuksessa kolmeen yhteisesti valittuun osa-alueeseen: 1) biopolttoaineiden tuotantoon, laadunhallintaan ja logistiikkaan, 2) polttoteknologiaan ja päästöjen hallintaan alle 1 MW:n kokoluokassa sekä 3) bioenergiayrittäjyyteen ja -liiketoimintaan.

JAMK Bioenergiakeskus haluaa olla vuonna 2015 kansainvälisesti tunnettu ja Suomessa tunnustettu bioenergia-alan koulutuksen sekä yrityslähtöisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan edelläkävijä.

Siispä tuumasta toimeen ja tiimin kehityskeskustelun kautta liikkeelle!

PS. Olen jo pitkään tuskaillut nuorimmaiseni huoneen kaaosmaista tilaa: pikkutytön huoneesta löytyy sekä ulkoa että sisältä haalittuja ”aarteita” joka lähtöön. Viimein tartuimme itseämme niskasta ja yhdessä siivosimme kuopuksen kamarin – perusteellisesti. 7-vuotias tuumasi osuvasti kaupallista puhelinoperaattoria mukaillen: ”Mistä tätä pölyä oikein tulee?!”

 Niinpä, rapatessa roiskuu ja tekeminen jättää jälkensä. Lopputulosta on kuitenkin mukava katsella – toivon mukaan myös JAMK Bioenergiakeskusta vuonna 2015!

Väkeä visiitillä

On ollut ilo huomata, että Bioenergiakeskus on kiinnostava ja haluttu yhteistyökumppani moneen suuntaan. Meillä riittää nykyään vieraita joka lähtöön ja harva se päivä. Kylässä käydään niin idästä kuin lännestäkin, pohjoisesta ja etelästä. Kutsu käy myös meidän suuntaan: väkeämme pyydetään kertomaan talon toiminnasta ja palveluista monenlaisissa tilaisuuksissa. Kieltäkin vaihdetaan yhä useammin suomesta ja savosta isompiin kansainvälisiin kieliin.

Hyvä näin. Kunhan nyt kevään aikana saamme omat strategiset linjauksemme valmiiksi ja yhdessä sovituiksi, osataan näihin yhteistyölähestymisiin ottaa paremmin kantaa. Verkostoituminen on A&O, mutta jatkossa keskitymme yhä tiiviimmin valittuihin painopistealoihimme ja niiden kehittämistä palveleviin yhteistyökuvioihin.

Kaikkeen kun ei rahkeet riitä eikä kaikessa voi olla hyvä…

Strategista vääntöä

JAMK haluaa olla Suomen paras ammattikorkeakoulu. ”Parhautta” on omalta osaltaan rakentamassa ja tekemässä jok’ikinen jamkilainen. Mitä se parhaana oleminen voisi minun kohdallani tarkoittaa, entä tiimin ja muun lähimmän työyhteisön kohdalla? Riittääkö, että teen aina parhaani?

Työstämme parhaillaan Bioenergiakeskuksen uutta strategiaa. Työ on vielä vaiheessa, pureskelemme ja maistelemme maailman mahdollisuuksia, pohdimme omaa ekologista lokeroamme. Kuitenkin vielä tämän kevään aikana tehdään linjaukset lähivuosien painotuksista. Kaikessa ei voi olla paras, eikä edes hyvä, vaan valintoja täytyy tehdä!

Strategiavaikuttaminen –sivustolle on koottu mielenkiintoista pohdittavaa strategian tekemisestä, sen toteuttamisesta ja jalkauttamisesta. Sivustolla sijaitsevassa menetelmäpankissa etsitään outoja asioita ja käydään organisaation rajapinnoilla, tutkaillaan toimintaympäristöä ja sidosryhmiä, pohditaan menestystekijöitä ja murskataan mahdollisia menestysharhoja.

Me bioenergiatiimissä olemme soveltaneet Me ja maailma –menetelmää, ja olemme käyneet useaan otteeseen keskusteluja toimintaympäristömme – sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden – kanssa. Takana on yhteisiä työpajoja, ryhmätöitä, haasteiden ja ongelmien tunnistamista, ideointia ja ratkaisujen hakemista. Olemme ottaneet maailmalta ”goppeja” (Goal Oriented Project Planning-menetelmää soveltaen)…:)

Kevään aikana siis putkahtaa uunista ulos Bioenergiakeskuksen uusi strategia, joka kaikessa yksinkertaisuudessaan on joukko toimenpiteitä, joita lähdemme yhdessä toteuttamaan. Jok’ikisen jaanan ja jampan – oli sitten organisaatio mitä tahansa – pitää strategia myös sisäistää. Muuten työ on hukkaan heitettyä. Kauppalehti kirjoittaa varoittavasta esimerkistä verkkolehdessään.

Maailma vilisee strategioita. Otetaan omamme haltuun, sitoudutaan siihen ja – niin kuin tutkimukset osoittavat – viihdytään töissämme ja työpaikoillamme!