Bioenergisiä tuulahduksia

Rehellisesti biokaasusta

Category Archives: tutkimus

Bioenergiaosaajien päätösseminaari 19.4.2013

 ”Bioenergiaosaaja -koulutus korkeakoulutetuille” -koulutuksemme alkaa olla kalkkiviivoilla Jyväskylässä viime syksynä aloittaneen ryhmän osalta.

15 täydennyskoulutettavaamme esittelee henkilökohtaisia kehittämistöitään perjantaina 19.4.2013 järjestettävässä päätösseminaarissa. Tule kuulolle JAMKin pääkampuksen auditorio Valjakkaan klo 9-16. Ohjelmassa on ajankohtaista asiaa bioenergiatoimialan laajalta kentältä. Kaikki aiheet ovat taatusti työelämälähtöisiä, yritysten tai muiden organisaatioiden tarpeista nousseista kehittämistehtäviä.

Päivän ohjelma on koottu erilaisiin teemakokonaisuuksiin. Tule koko päiväksi tai valitse itseäsi kiinnostava teema ja piipahda paikalla vaikka lyhyen aikaa! TERVETULOA kuulemaan asiantuntevia puheenvuoroja ja toki myös keskustelemaan!!

Päivän ohjelma:

8:30 Aamukahvit

9:00 Seminaarin avaus. Koulutuksen vastuuopettaja ja päivän puheenjohtaja. Hannariina Honkanen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Biopolttoaineiden toimitusvarmuus ja laatu:

9:10 Dynaaminen stokastinen yleisen tasapainon mallikehikko Suomen raaka- ja energiapuun markkinoista. Hannu Koskinen

9:30 Biomateriaalin kuiva-ainetappioiden määritysmenetelmistä. Jari Martiskainen

9:50 Hukkalämmön hyödyntäminen hakkeen kuivauksessa, kannattavuustarkastelu. Pentti Kupari

10:10 Metsäpolttoaineiden toimitusraportoinnin tiedonsiirron luotettavuuden tarkastelu. Mari Vasara

10:30 Tauko

10:50 Tapaus Kummunsuo – ympäristölupaprosessi. Jonna Löfqvist

 Energiantuotanto ja ympäristö:

11:10 Selvitys lämmöntalteenottopesurin markkinoista. Vilma Moilanen

11:30 Lento- ja pohjatuhkan laadunvalvonta ja hyötykäyttö Rauhalahden ja Keljonlahden voimalaitoksissa. Niina Mattila

11:50 Bioenergialla tuotetun sähkön vihreys – alkuperätakuut ja vihreät sertifikaatit. Kari Aarnos

12:10 Lounastauko (omakustanteinen)

Kestävän liiketoiminnan edistäminen:

13:00 Vaihtoehdot lietteiden ja biojätteiden käsittelyyn ja hyötykäyttöön Saarijärven seutukunnalla. Mari Korhonen

13:20 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun – KESMA II: kestävyyden analyysityökalu. Hanna Hauvala

13:40 Sähköisellä markkinoinnilla liiketoimintaa, ajatuksia oman yrityksen perustamiseksi. Mikko Palsa

Tutkimuslaitosympäristöjen kehittäminen ja demostraatiot:

14:00 Arkkitehtuurikilpailu osana Tarvaalan Biotalouskampuksen kehittämistä. Tuula Salminen

14:20 Kahvitauko

14:40 Biopolttoaineen lämpöarvon määrittäminen ja polttoaineanalyysilaboratorion toimintojen kehittäminen. Annika Manninen

15:00 JAMKin logistiikkalaboratorion Bulk-kuljetinjärjestelmä –oppimisympäristön kehittäminen liittyen biomassan materiaalikäsittelyyn. Pekka Lehtonen

15:20 Mikromittakaavan CHP-demonstraatiolaitteiston kokoonpano ja toiminta. Marko Rasi

15:40 Loppuyhteenveto ja päivän päätös, Hannariina Honkanen 

 

Ohjelman aikatauluineen löydät myös Bioenergiakeskuksen sivuilta.

Laatuhaketta ja hakelaatuja

Tämän blogin on laatinut Luonnonvarainstituutin bioenergia-asiantuntija, päätoiminen tuntiopettaja Laura Vertainen.

********************

”Mitähän plaatua saisi olla?” kysyttiin ennen vanhaan kauppaliikkeessä ostoaikeiselta asiakkaalta – viitaten kaupan kohteena olevan hyödykkeen eri lajeihin. Sanalla laatu on kielessämme useita merkityksiä: laatu on tietynlaisuutta, mutta myös soveltuvuutta, mukavuutta, haluttavuutta ja käyttökelpoisuutta – kaikenlaista positiivista.

Laatu on myös kauneuden tapaan ”katsojan silmissä”, ei niinkään luonnonvakio. Yhdelle laadukas tuote saattaa olla toiselle keskinkertainen tai jopa aivan epäkelpo. On näkökulmakysymys, kenen laatu on ”sitä oikeaa” ja kuka lopulta määrittelee laadukkuuden mittarit ja mitattavat ominaisuudet? Onko biopolttoaineen kosteus aina kriteeristön kärjessä, vai onko vaikkapa hakkeen palakoolla, irtotiheydellä tai tuhkapitoisuudella luultua suurempi merkitys?

Hakkeen laatu alkaa metsästä, ja sen vaalimisessa läpi tuotantoketjun on jokaisella toimijalla oma roolinsa. Tulevaisuudessa myös kestävän kehityksen kriteerit tulevat yhä korostumaan. Voisiko taloudellisen ja ekologisen kestävyyden ohessa kilpailuvalttina olla sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä biopolttoaine – vaikkapa reilunkaupan lähihake?

Näiden kysymysten vastaamisen helpottamiseksi ja konsensuksen löytymisen avuksi on laadittu standardeja, joita esitellään osana Tarvaalan kampuksella ensi viikon tiistaina ja keskiviikkona (9.-10.4.2013). Solid standars – hankkeen järjestämään hakkeen laatu -koulutukseen osallistuu runsaasti bioenergia-alan ammattilaisia ja opiskelijoita. Oppia saadaan paitsi kuuntelemalla asiantuntijoita myös keskustellen ja itse kokemalla polttoaineanalyysien eri vaiheita. Tietämyksen ja ymmärryksen karttuessa on mahdollista tuottaa yhä laadukkaampaa haketta yhä laadukkaammin. Ammattitaidolla, rinta ansaitusti rottingilla.

Kurkkaa lisätietoja kiinteiden biopolttoaineiden laadusta ja standardeista täältä. Huom. voit valita halutessasi suomenkieliset sivut.

 

Tapahtumia pukkaa…

Keuruulla vietetään Bioenergiapäivää 30.5.2012. Ohjelmassa on alustuksia lämmöntuotannon haasteista, biomassan hankintaketjun vaiheista sekä energiantuotantolaitteista. Myös paikalliset yritykset ovat vahvasti esillä. Kannattaa siis kiiruhtaa Keurusselälle tämän kuun lopussa! Ohjelman ja ilmoittautumisohjeet löydät tästä linkistä.

Myös loppukesän ja alkusyksyn kalentereita kannattaa jo kurkistaa ja tehdä itselle aikatauluvarauksia. FinnMETKO 2012-konemessujen yhteydessä perjantaina 31.8.2012 järjestetään Sisä-Suomen Metsäpäivä. Paikkana siis Jämsänkoski. Ohjelmaluonnos lupaa kovan tason puheenvuoroja ja nimekkäitä esiintyjiä. Tapahtumateltassa pääsee vierailemaan myös metsäyritysten ja –organisaatioiden neuvontanurkkauksissa.

Puheenvuorojen teemat vaihtelevat metsäpolitiikasta, puumarkkinoista ja koulutuksesta koneyrittäjyyteen, luonnonsuojelukysymyksiin ja energiapuuasioihin. Terveisiä kuullaan mm. ministeriöiden kärkinimiltä, yritysten metsäpäälliköiltä, metsäntutkijoilta ja myös keskisuomalaisilta toimijoilta, joukossa mm. tutut bioenergiamiehet Markku Paananen ja Pekka-Juhani Kuitto ja luonnonsuojeluaktiivi Risto Sulkava. ”Metsäpäälliköiden kehityskeskustelussa” yritetään kaivaa tutun metsäradioäänen, Jyri Makkosen, johdolla piristysruiskeita puumarkkinoille. Luvassa on varmasti värikästä keskustelua!

Tapahtuman taustalla on iso joukko metsäalan toimijoita. Jos suunnitelmissasi on pistäytyä FinnMETKOssa, varaa siis visiittiisi perjantai 31.8. Messulipulla pääset ilmaiseksi metsäpäivän suurtelttaan.

Katso lisätietoja tapahtumasta: http://www.finnmetko.fi/ ja myöhemmin myös http://www.keskisuomenmetsanhoitajat.fi. Aikataulu ja ohjelma täsmentynevät lähiaikoina.

*****

Syyskuun loppupuolella 2012 Keski-Suomessa kisaillaan metsätaitoilun Suomen mestaruuksista. Tällä ammattilaistapahtumalla on pitkät perinteet, sillä Laukaassa kilvoitellaan jo 65:ttä kertaa Suomen Metsäurheiluliiton kesämestaruuksista. Kilpailijat mittelevät ammatillista osaamistaan erilaisilla tehtävärasteilla. Tehtävänä on mm. arvioida puuston kokonaistilavuutta, runkolukua ja pohjapinta-alaa tai yksittäisen puun pituutta ja tukkipuuosuutta. Metsikkötasolla määritellään mm. kehitysluokka ja metsätyyppi. Yleisessä sarjassa kilpailuun kuuluu myös suunnistus.

Suomen mestarilta edellytetään paitsi huipputulosta taitotehtävissä, niin myös hyvää fyysistä kuntoa ja suunnistusosaamista  – kaikki asioita joita metsä- ja luonnonvara-alalla edelleenkin tarvitaan. Tätäkin tapahtumaa voi yleisö mennä vapaasti seuraamaan. Merkkaa kalenteriisi lauantai 22.9.2012, jolloin Laukaassa kisaillaan henkilökohtaisessa kilpailussa. Tapahtuman järjestämisestä vastaavan Jymy ry:n nettisivuja kannattaa seurata. Ohjelma ja aikataulu tarkentuvat tämänkin tapahtuman osalta lähiaikoina.

Tulevaisuuden tekemistä

Saksan opetus- ja tutkimusministeriö on nimennyt vuoden 2012 tieteen vuoden pääteemaksi yhteisen maapallomme (Wissenschaftsjahr 2012 – Zukunfstprojekt Erde). Aloitteen tekijät ovat lanseeranneet näyttävät ja mukaansatempaavat verkkosivut http://www.zukunftsprojekt-erde.de/ teemavuodelle. Kannattaa käydä kurkistamassa!!

Kielivaikeuksia ei tarvitse pelätä, sillä sivusto on luettavissa myös englannin kielellä. Vaikuttaa siltä, että tieteen vuosia on Saksassa vietetty jo useampaan kertaan: esimerkiksi vuonna 2010 teemana oli energian tulevaisuus (die Zukunft der Energie) ja vuonna 2011 terveyttä koskeva tutkimus (Forschung für unsere Gesundheit).

Kestävyyden periaate eri ulottuvuuksineen on keskeinen tieteen vuoden teema. ”Huominen alkaa tänään”-ajattelumalli kuuluu tiiviisti mm. kestävyyden sosiaaliseen ulottuvuuteen. On hyvä pohtia, millaisessa maailmassa haluamme elää, millaista on ”kestävä elämä”, miten käytämme energiaa, missä asumme jne. jne. Asuvatko kenties tulevaisuuden maanviljelijät megaluokan suurkaupungeissa, joissa tuotetulla ”lähiruoalla” ruokitaan kaupungin asukkaat? Urbaania maataloutta tutkitaan esimerkiksi Berliinin teknisessä yliopistossa. Mielenkiintoista.

************

Vihreä talous näkyy ja kuuluu maailmalla yhä vahvemmin. Uusiutuva energia, raaka-aineiden aiempaa tehokkaampi hyödyntäminen ja kierrätys, ympäristönsuojelu ja monimuotoisuuden varjelu kuuluvat vihreään talouteen oleellisina osina. Saksalaiset(kin) nostavat esille mm. huolen puhtaan juomaveden riittävyydestä ja saatavuudesta. Tällä hetkellä vettä käytetään kahdeksan kertaa niin paljon kuin sata vuotta sitten, mutta silti puhtaan veden niukkuudesta kärsii peräti kolmasosa maailman ihmisistä. Hurjan isoja lukuja!

**********

Wissenschaftsjahr 2012- sivustolle on koottu myös tieteen vuoteen ja kestävyyskysymyksiin liittyviä tapahtumia. Hakusanalla ”bioenergia” en tosin löytänyt yhtään tapahtumaa, mutta esimerkiksi ”energia” tärppäsi jo huomattavasti paremmin. Tänään (14.5.2012) sattui kohdalle 59 osumaa, esimerkkeinä mm. nk. ScienceStation- näyttelyt, joissa tiedemaailma on jalkautunut rautatieasemille kaikkien ihmisten ulottuville. Näyttely kiertää 17.4.-9.7.2012 välisenä aikana kymmenellä rautatieasemalla eri puolilla Saksaa (mm. Münchenin; Dresdenin, Lübeckin, Mainzin päärautatieasemat). Erityisesti lasten ja nuorten – tulevaisuuden päättäjien – informointiin on muutenkin kiinnitetty huomiota. Tarjolla on monenlaista yhdessä tekemiseen perustuvaa tapahtumaa. Hyvä!

Tällaiset valtakunnalliset tulevaisuuskampanjat ovat erittäin tarpeellisia yleisen tietämyksen ja asenneilmapiirin muokkaamisessa. Ja kun resurssejakin on riittävästi takana, on lopputulos näyttävä ja onnistunut. Meillä Suomessa esimerkiksi on käynnistetty Metsä puhuu– kampanja, jossa on vastaavalla tavalla verkkoa hyödyntäen nostettu esille tärkeitä asioita. Myös Metsä puhuu –tulevaisuushanke haluaa tavoittaa erityisesti nuorison – ja onnistuu siinä käsittääkseni mukavasti. Olisikohan aika kypsä myös vastaavalle bioenergiaviestinnälle? Kuka/ mikä taho ottaisi kopin? Kenties pian aloittava uusia bioenergiayhdistys??

*******************

Wissenschaftsjahr 2012- ja Metsä puhuu –sivustoilla viihtyy hyvin näköjään myös keski-ikäinen, mutta välillä on riennettävä muihin töihin…:)

Suo siellä humusta täällä

Artikkelin kirjoittaja on projekti-insinööri Hannu Vilkkilä Bioenergiakeskuksesta

Viime aikoina julkisuudessa ollut vesistöjen tila on saanut aikaan paljon keskusteluja. Niinpä tarkastelen tässä asiaa tieteellisesti; en ota kantaa itse ongelmaan.

Ovatko yritysten maksamat tutkimukset tiedettä vai raakaa bisnestä? Tarkasteltaessa tutkimuksia tieteen etiikan näkökulmasta ovat tulokset helposti kyseenalaistettavissa ja havaittavissa oman edun tavoitteluksi. Oman näkemykseni sekä eettisesti ajatellen, nämä julkaisut eivät ole tiedettä. ”Tieteellisen tiedonhankinnan ja poliittisen päätöksenteon raja on jätetty hämäräksi” (Haaparanta Niiniluoto 1986, 88).

Vesistöihin on tullut paljon on turvetta, kun soita on ojitettu ja metsitetty tai yritetty metsittää. Työt on aloitettu pääsääntöisesti 1960 -luvulla. Tutkimuksia on tehty metsäteollisuutta ja metsän omistajia varten. Tutkimukset painottuivat metsästä saatavaan taloudelliseen hyötyyn ja tällöin unohdettiin vesistövaikutukset, jotka ovat tulleet ajankohtaiseksi vesien pilaantumisen myötä. Voidaanko moralisoida tehtyjä virheitä, jos toimintaa jatketaan tekemättä haitoista tutkimuksia? Ovatko tutkijat tai edun saaneet tahot eettisesti vastuussa?  Keskustelun kuumetessa unohtuvat helposti muut kuormittajat. Näitä ovat mm. maatalous, teollisuus, asutus, liikenne, pöly ym. laskeumat ja pistekuormittajat.

Tutkimuksen lähtökohtana on yleensä ongelma; edellä mainitussa tapauksessa kysymys vesistön tilasta. Tutkimusta suunnittelevan tutkijan eettiset ja moraaliset arvot vaikuttavat siihen, tuleeko tutkimuksesta tieteellinen tutkimus, joka käsittelee tutkimuksen lähtökohdan ongelmaa: vesistön ekologista tilaa ja kuormittajien vaikutusta vesistön ekosysteemiin. Tutkimuksen rahoittajatahon (yritys) tavoitteena on harvoin eettisiä arvoja, koska yrityksen panokset tutkimukseen pitää saada korkojen kera takaisin. ”Eettisen universalismin eli utilitarismin mukaan pitää tehdä sitä, mikä edistää suurinta yleistä hyvää.” (Haaparanta Niiniluoto 1986,84). Tutkijan harkintaan jää se, missä muodossa tutkimuksen tulokset raportoidaan ja missä yhteydessä ne julkaistaan, eli se mikä on ”suurinta yhteistä hyvää”?

Kun tutkimukset kaikilla tutkimusalueilta on suoritettu eettisiä ja moraalisia arvoja kunnioittaen, voidaan ongelmasta ”vesistön tila” muodostaa tieteellinen teoria. Siinä tieto on avointa, julkista, toistettavissa, itseään korjaavaa ja puolueetonta. Tällaiset maksavat paljon mutta pidän niitä välttämättöminä. Virkamiehet ja päättäjät tarvitsevat työkalun, jolla he voivat ohjata ja päättää asioita mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja demokraattisesti.