Bioenergisiä tuulahduksia

Rehellisesti biokaasusta

Biokaasu vaatii paikallista hyväksyntää ja sen saavuttaminen vaatii ponnisteluja

Rehellisesti biokaasusta -blogin tarkoitus on toimia kanavana, jossa asian puolustajat ja vastustajat voivat kohdata. Blogissa on aktiivisi asiantuntijakirjoittajia joiden näkemyksiä joukko opiskelijoita haastaa ja kyseenalaistaa. Tarkoituksena on saada aikaan aktiivista keskustelua, jonka tuloksena on tuoda avoimesti julki biokaasun tuotannon ja käytön hyvät sekä huonot puolet. Rehellisesti biokaasusta –blogin taustalla on Sitran rahoittamat NIMBY-YIMBY –hanke ja Resurssivirrat haltuun , joka toimi 2/2012 – 9/2013 välisenä aikana.

Mikä ihmeen NIMBY-YIMBY?

NIMBY-YIMBY on uusi paikallinen päätöksenteonkulttuuri. Tarkoituksena on, että ihmiset kiinnostuvat asioista, hankkivat aktiivisesti tietoa ja osallistuvat heitä koskevaan päätöksentekoon. Tavoitteena on sellainen päätöksenteko, joka huomioi paremmin niin paikallisten vakio- ja kesäasukkaiden, yritysten kuin hallinnonkin tarpeet. Muualla Euroopassa on jo hyviä toimintamalleja, joista Suomikin voi ottaa mallia.

Sitra on tutkinut Nimby-ilmiön eli paikalliseen hankkeiden vastustukseen liittyvää ”ei-minun- takapihalleni”-ajattelun mekanismeja. Se on kokeillut myös uusia tapoja muuttaa suhtautumista esimerkiksi tuulivoiman suhteen myönteisemmäksi.

 

Ps. NIMBY tulee sanoista ”not in my backyard” (ei minun takapihalleni) ja YIMBY ”yes in my backyard” (kyllä minun takapihalleni).

Lisätietoja aiheesta löydät sivuilta:

http://www.sitra.fi/hankkeet/nimby-yimby-uusi-paikallinen-paatoksentekokulttuuri

Kommentit pois päältä artikkelissa Biokaasu vaatii paikallista hyväksyntää ja sen saavuttaminen vaatii ponnisteluja

Bioenergisiä tuulahduksia -blogissa nyt biokaasu pääteemana

Bioenergisiä tuulahduksia -blogissa keskustellaan nyt aktiivisemmin biokaasusta. Blogi uudistuu ja tämä muutos tuo esiin uuden blogin “Rehellisesti biokaasusta”.

Rehellisesti biokaasusta-blogin tarkoitus on tuottaa rehellisesti tietoa biokaasusta ja tavoittaa positiivisempaa kuvaa ja asennetta biokaasua kohtaan. Tarkoituksena on saada sisältöä, joka antaa vastauksia puutteellisiin tietoihin ja kääntää negatiiviset, väärät, ajatukset positiivisiksi ja hyväksyviksi. Blogin aktiivisimpiin kirjoittajiin kuuluu joukko asiantuntijoita joita voit haastaa, esittää kysymyksiä ja kommentoida.

Tule siis mukaan keskusteluun, seuraa ja kommentoi!

Kommentit pois päältä artikkelissa Bioenergisiä tuulahduksia -blogissa nyt biokaasu pääteemana

Bioenergiaosaajien päätösseminaari 19.4.2013

 ”Bioenergiaosaaja -koulutus korkeakoulutetuille” -koulutuksemme alkaa olla kalkkiviivoilla Jyväskylässä viime syksynä aloittaneen ryhmän osalta.

15 täydennyskoulutettavaamme esittelee henkilökohtaisia kehittämistöitään perjantaina 19.4.2013 järjestettävässä päätösseminaarissa. Tule kuulolle JAMKin pääkampuksen auditorio Valjakkaan klo 9-16. Ohjelmassa on ajankohtaista asiaa bioenergiatoimialan laajalta kentältä. Kaikki aiheet ovat taatusti työelämälähtöisiä, yritysten tai muiden organisaatioiden tarpeista nousseista kehittämistehtäviä.

Päivän ohjelma on koottu erilaisiin teemakokonaisuuksiin. Tule koko päiväksi tai valitse itseäsi kiinnostava teema ja piipahda paikalla vaikka lyhyen aikaa! TERVETULOA kuulemaan asiantuntevia puheenvuoroja ja toki myös keskustelemaan!!

Päivän ohjelma:

8:30 Aamukahvit

9:00 Seminaarin avaus. Koulutuksen vastuuopettaja ja päivän puheenjohtaja. Hannariina Honkanen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Biopolttoaineiden toimitusvarmuus ja laatu:

9:10 Dynaaminen stokastinen yleisen tasapainon mallikehikko Suomen raaka- ja energiapuun markkinoista. Hannu Koskinen

9:30 Biomateriaalin kuiva-ainetappioiden määritysmenetelmistä. Jari Martiskainen

9:50 Hukkalämmön hyödyntäminen hakkeen kuivauksessa, kannattavuustarkastelu. Pentti Kupari

10:10 Metsäpolttoaineiden toimitusraportoinnin tiedonsiirron luotettavuuden tarkastelu. Mari Vasara

10:30 Tauko

10:50 Tapaus Kummunsuo – ympäristölupaprosessi. Jonna Löfqvist

 Energiantuotanto ja ympäristö:

11:10 Selvitys lämmöntalteenottopesurin markkinoista. Vilma Moilanen

11:30 Lento- ja pohjatuhkan laadunvalvonta ja hyötykäyttö Rauhalahden ja Keljonlahden voimalaitoksissa. Niina Mattila

11:50 Bioenergialla tuotetun sähkön vihreys – alkuperätakuut ja vihreät sertifikaatit. Kari Aarnos

12:10 Lounastauko (omakustanteinen)

Kestävän liiketoiminnan edistäminen:

13:00 Vaihtoehdot lietteiden ja biojätteiden käsittelyyn ja hyötykäyttöön Saarijärven seutukunnalla. Mari Korhonen

13:20 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun – KESMA II: kestävyyden analyysityökalu. Hanna Hauvala

13:40 Sähköisellä markkinoinnilla liiketoimintaa, ajatuksia oman yrityksen perustamiseksi. Mikko Palsa

Tutkimuslaitosympäristöjen kehittäminen ja demostraatiot:

14:00 Arkkitehtuurikilpailu osana Tarvaalan Biotalouskampuksen kehittämistä. Tuula Salminen

14:20 Kahvitauko

14:40 Biopolttoaineen lämpöarvon määrittäminen ja polttoaineanalyysilaboratorion toimintojen kehittäminen. Annika Manninen

15:00 JAMKin logistiikkalaboratorion Bulk-kuljetinjärjestelmä –oppimisympäristön kehittäminen liittyen biomassan materiaalikäsittelyyn. Pekka Lehtonen

15:20 Mikromittakaavan CHP-demonstraatiolaitteiston kokoonpano ja toiminta. Marko Rasi

15:40 Loppuyhteenveto ja päivän päätös, Hannariina Honkanen 

 

Ohjelman aikatauluineen löydät myös Bioenergiakeskuksen sivuilta.

Kommentit pois päältä artikkelissa Bioenergiaosaajien päätösseminaari 19.4.2013

Laatuhaketta ja hakelaatuja

Tämän blogin on laatinut Luonnonvarainstituutin bioenergia-asiantuntija, päätoiminen tuntiopettaja Laura Vertainen.

********************

”Mitähän plaatua saisi olla?” kysyttiin ennen vanhaan kauppaliikkeessä ostoaikeiselta asiakkaalta – viitaten kaupan kohteena olevan hyödykkeen eri lajeihin. Sanalla laatu on kielessämme useita merkityksiä: laatu on tietynlaisuutta, mutta myös soveltuvuutta, mukavuutta, haluttavuutta ja käyttökelpoisuutta – kaikenlaista positiivista.

Laatu on myös kauneuden tapaan ”katsojan silmissä”, ei niinkään luonnonvakio. Yhdelle laadukas tuote saattaa olla toiselle keskinkertainen tai jopa aivan epäkelpo. On näkökulmakysymys, kenen laatu on ”sitä oikeaa” ja kuka lopulta määrittelee laadukkuuden mittarit ja mitattavat ominaisuudet? Onko biopolttoaineen kosteus aina kriteeristön kärjessä, vai onko vaikkapa hakkeen palakoolla, irtotiheydellä tai tuhkapitoisuudella luultua suurempi merkitys?

Hakkeen laatu alkaa metsästä, ja sen vaalimisessa läpi tuotantoketjun on jokaisella toimijalla oma roolinsa. Tulevaisuudessa myös kestävän kehityksen kriteerit tulevat yhä korostumaan. Voisiko taloudellisen ja ekologisen kestävyyden ohessa kilpailuvalttina olla sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä biopolttoaine – vaikkapa reilunkaupan lähihake?

Näiden kysymysten vastaamisen helpottamiseksi ja konsensuksen löytymisen avuksi on laadittu standardeja, joita esitellään osana Tarvaalan kampuksella ensi viikon tiistaina ja keskiviikkona (9.-10.4.2013). Solid standars – hankkeen järjestämään hakkeen laatu -koulutukseen osallistuu runsaasti bioenergia-alan ammattilaisia ja opiskelijoita. Oppia saadaan paitsi kuuntelemalla asiantuntijoita myös keskustellen ja itse kokemalla polttoaineanalyysien eri vaiheita. Tietämyksen ja ymmärryksen karttuessa on mahdollista tuottaa yhä laadukkaampaa haketta yhä laadukkaammin. Ammattitaidolla, rinta ansaitusti rottingilla.

Kurkkaa lisätietoja kiinteiden biopolttoaineiden laadusta ja standardeista täältä. Huom. voit valita halutessasi suomenkieliset sivut.

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Laatuhaketta ja hakelaatuja

Ammatiksi agrologi, biotalouden asiantuntija? JESS!!!

Hakuaika korkeakouluopintoihin alkaa kääntyä loppusuoralle. Yhteishaku päättyy pian pääsiäispyhien jälkeen eli 3.4.2013. Eletään siis jännittäviä aikoja, paitsi uravalintojaan tekevien keskuudessa kuin myös täällä oppilaitoksissa. Opiskelijakandidaatit toivovat luonnollisesti pääsevänsä itseä kiinnostavalle alalle ja myös mieluisaan opiskeluympäristöön, mutta yhtä kaikki meille kouluttajille on tärkeää, että saamme tänne ”hyviä tyyppejä”, motivoituneita ihmisiä.

Me täällä luonnonvara-alalla teemme töitä oikeastaan elämän perusasioiden äärellä. Puhdas ruoka, puhdas vesi ja puhdas energia – siinä ne keskeiset teemat, joita me JAMKin Luonnonvarainstituutissa pyörittelemme. Pakettiin kuuluu toki koko joukko myös yrittämiseen ja maaseudun kehittämiseen liittyviä opintoja – viihtyisässä ja viehättävässä ympäristössä Saarijärven Tarvaalassa, 50 minuutin ajomatkan päästä Jyväskylästä. Kurkkaapa lisätietoja nettisivuiltamme.

Meiltä valmistuu agrologeja, jotka ovat luonnonvaratalouden osaajia, biotalouden asiantuntijoita. Biotalous on nykyisin aika tavalla ”hottia” ja terminä trendikäs. Hienoa sinänsä, että laajemmissakin piireissä asiaan on viime aikoina havahduttu. Hiukan purevasti voisi kyllä todeta, että luonnonvara-alalla kyse on vanhasta asiasta. Me olemme olleet asian ytimessä jo pitkään.

Toki jatkuvaa kehittämistyötä pitää meidän ”vanhojen jäärienkin” tehdä . Ehkä suurimpana ja myös opiskelijoille näkyvimpänä asiana lähitulevaisuudessa on biotalouskampuksen kehittäminen Saarijärvelle, Luonnonvarainstituutin ja POKEn yhteyteen. Suunnitelmissa on rakentaa mm. innovatiivisia oppimisympäristöjä ja demopajoja, kohtauspaikkoja joissa yritykset, asiantuntijat ja opiskelijat pääsevät yhdessä viemään esim. kehittämishankkeita eteenpäin kohti kaupallistamista, uusia tuotteita ja palveluita. Nähtäväksi jää, mitä kaikkea uutta saadaan aikaan, kun nuoret voimat ja ideat saadaan entistä paremmin liittoutumaan kokeneiden konkareiden kanssa. 🙂

*********

Hyvin ajankohtainen biotalouden teema liittyy ravinteiden kierrätykseen. Lannoitteiden hinnat nousevat ja uusiutumaton fosfori on loppumassa maapallolta noin 50 vuoden sisällä. Fosforilannoitetta ei voi korvata mitenkään, joten maataloustuotantoa odottaa raju supistuminen. Kierrätyslannoitteet ovat tulevaisuudessa välttämättömiä.

JAMK Luonnonvarainstituutti järjestää yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun Maaseutustrategia-hankkeen kanssa ravinteiden kierrätystä koskevan työpajan ti 2.4.2013 Luonnonvarainstituutissa Saarijärvellä. Tavoitteena on ideoida toimenpiteitä, joiden avulla ravinteiden kierrätyksestä saataisiin kannattavaa liiketoimintaa pohjoiseen Keski-Suomeen. Työpajaan on ilmoittautunut useita aiheesta kiinnostuneita yrittäjiä Saarijärven seudulta.

Tilaisuuden alustajana toimii biokaasuyrittäjä, maanviljelijä Antti Laitinen Juvalta. Antti opiskeli AMK-agrologiksi JAMKissa ja on osakkaana mukana Juvan Bioson Oy:ssä. On aina kiva saada näitä meidän alumneja visiitille entiseen opinahjoonsa. Tällä kertaa roolit siis niin päin, että oppilas opettajiaan opettaa. 🙂

 

 

Kommentit pois päältä artikkelissa Ammatiksi agrologi, biotalouden asiantuntija? JESS!!!

Lämpöpumppukeskustelussa osatotuuksia

Tämän blogitekstin on laatinut bioenergiatiimin asiantuntija Markku Paananen, etunimi.sukunimi@jamk.fi.

STT uutisoi, kuinka Kirkkonummen Sundsberginrannan alueelle rakennetaan maakaasua ja maalämpöä hyödyntävä kaukolämpöjärjestelmä. Toteuttajat, kaasuyhtiö ja rakennusliike, kuvaavat että ”alhaisten hiilidioksidipäästöjen lisäksi maalämmön ja luonnonkaasun yhdistelmä pitää myös alueen lähi-ilman puhtaana, sillä kummankaan energianlähteen käytöstä ei synny lainkaan rikki- tai hiukkaspäästöjä.” Tämäntyyppistä uutisointia on nähty muissakin yhteyksissä, jopa ympäristöjärjestöjen taholta.

Väite voisi pitää paikkaansa vaikkapa Ruotsissa, jossa sähkö tehdään lähes täysin ydin- ja vesivoimalla. Sen sijaan Suomessa käytännössä kaikki lisäsähkö lämmitykseen joudutaan tekemään hiililauhteella. Kun huomioidaan lauhdetuotannon ja sähkönsiirron hyötysuhteet, maalämpöpumpun tarvitseman sähkön tuotantoon tarvitaan enemmän fossiilista polttoainetta kuin hyvin toimivaan öljypannuun. Uudisrakennusten liittäminen ja öljyjärjestelmien muuttaminen lämpöpumppujärjestelmiin merkitseekin hiilidioksidipäästöjen kasvua ja paineita sähkön hinnan korotuksille.

Mikäli maalämpö alkaa vallata markkinoita kaukolämmitykseltä, lyödään vielä toisellekin poskelle, sillä samalla syödään mahdollisuuksia ympäristöystävälliseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon.

Ei voi kuin hämmästellä, kuinka heikosti alan toimijat tiedostavat asian. Asiantuntemattomille kuluttajille on helppo myydä ympäristöystävällisyyttä, kun ne päästöt, jotka toteutuvat jossakin muualla, jätetään kertomatta. Bioenergia on ylivoimaisesti ympäristöystävällisin vaihtoehto tällaisissa kohteissa – ja se pitää saada myös näkyväksi.

Kommentit pois päältä artikkelissa Lämpöpumppukeskustelussa osatotuuksia

Bioenergia ja Afrikka

Käsiini sattui mielenkiintoinen, vast’ikään julkaistu verkkojulkaisu ”Myths and Facts about Bioenergy in Africa”, julkaisijana PANGEA (Partners for Euro African Green Energy).

Tekijät ovat sisällöntuottamisen lisäksi selvästi paneutuneet myös julkaisun ulkoasun hiomiseen houkuttelevaksi. Esimerkiksi aikakauslehdistä tuttua ”pläjäystekniikkaa” on sovellettu onnistuneesti, toisin sanoen lukijan koukuttamiseksi ja kiinnostuksen herättäjäksi on tekstistä nostettu esiin keskeisiä asioita, osuvia ilmauksia ja puhuttelevia faktoja.

Samalle sivulle on koottu faktojen lisäksi myös myyttejä, sopivasti. Tällaiseen raporttiin tarttuu mielellään. Vankkaa asiasisältöä ei tarvitse pukea ankeaan harmauteen, perinteiseen ja tiukkaan raporttiformaattiin. Ehkä tärkeintä onkin se, että viesti menee perille ja että lukija jaksaa syventyä itse sanomaan.

Mitä sanotte tällaisista nostoista, fakta-myytti –pareista, joiden varaan julkaisun koko juju rakentuu. Fakta: 0,05% maapallon biopolttoaineista tuotetaan Afrikassa. Myytti: Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ei pitäisi tuottaa lainkaan biopolttoaineita, sillä siitä aiheutuu haittaa ruoantuotannolle.

Tai toinen fakta-myytti-pari. Fakta: Ruoan hinta on yhä enemmän sidoksissa öljyn hintaan, ei biopolttoaineiden hintaan. Myytti: Euroopan ja USA:n bioenergiapolitiikat johtavat ruoan hinnan nousuun Afrikassa.

Tai kolmantena esimerkkinä fakta: Kehittyvien maiden naiset voivat hyötyä taloudellisesti biopolttoaineiden tuotannossa syntyneistä sivutuotteista ja siitä, että biopolttoaineiden hajautettua tuotantoa lisätään. Myytti: Biopolttoaineiden tuotanto lisää sukupuolten välistä epätasa-arvoa.

Raportissa, joka muuten on pituudeltaankin mukavan lukukelpoinen eli riittävän lyhyt (9 sivua), on monia muitakin tällaisia selkokielisiä toteamuksia ja puhuttelevaa tekstiä. Jos Afrikka kiinnostaa, kannattaa julkaisua vilkaista.

Kommentit pois päältä artikkelissa Bioenergia ja Afrikka

Keski-Suomen Energiapäivän antia

Keski-Suomen energiaväki kokoontui taas sydäntalviseen, jo perinteiseksi käyneeseen tapahtumaansa, Keski-Suomen Energiapäivään. Tällä kertaa erityisesti energiatoimialan yritysten ääni kuului kiitettävästi. Esillä oli niin keskitettyjä kuin hajautettuja ratkaisuja, samoin kokemuksia niin täältä kotikulmilta kuin kansainvälisiltäkin markkinoilta. Kiitos tilaisuuden järjestäjille ja erityisesti mielenkiintoisten puheenvuorojen esittäjille! Päivä oli antoisa ja onnistunut! Esitykset ilmaantunevat lähiaikoina Keski-Suomen Energiatoimiston sivuille.

Päivän avasi Jyväskylän Energia Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Kantola, joka toivoi energiapolitiikan ohjauskeinojen tasoittavan maailman turbulensseja. ”Tällä hetkellä näin ei ole”, Kantola harmitteli.

Edistystä Euroopassa

Benet Oy:n johtava asiantuntija Dan Asplund tarjosi yleisölle katsauksen uusiutuvan energian edistämistoimista Euroopan tasolla. Esimerkiksi Saksa ja Ranska porskuttavat jo hyvää vauhtia yli välitavoitteidensa. Tätä menoa nämä isot maat saavuttavat kevyesti vuoden 2020 kansalliset velvoitteensa. Taustalla on jämeriä toimia niin lainsäädännön, investointitukien, verotuksen kuin syöttötariffienkin osalta. Summa summarum: harkitut ja pitkäjänteiset ohjauskeinot (so. regulaatio) ovat osoittautuneet tehokkaiksi, eikä todennäköisesti puhtaalla markkinalähtöisellä hypetyksellä olisi tällaiselle kehityspolulle päästy.

Maailman tuulia

VTT:n teknologiapäällikkö Jouni Hämäläinen, Benet Oy:n toimitusjohtaja Asko Ojaniemi sekä KVL-Tekniikka Oy:n controller Marja-Terttu Raiskinmäki valoivat uskoa siihen, että suomalaisen osaamisen siivet kantavat myös maailmalla. Leijukattilaosaamisemme on huipputasolla, ja esimerkiksi kaukolämpöhankkeilla on valtavasti mahdollisuuksia esimerkiksi Chilessä. Pääministeri Katainenkin piipahti vast’ikään eteläisessä Amerikassa myynninedistämismatkalla, eli Suomea ja CleanTech-osaamistamme on tehty tunnetuksi ylintä valtiojohtoa myöten. Ihan niin kauas ei välttämättä tarvitse mennä: esimerkiksi KVL-Tekniikka on onnistuneesti rakentanut Viroon kaukolämpöverkostoa, mistä näimme ja kuulimme kokemuksia.

Positiivista puhetta yrityksiltä

Yrityspuheenvuorot olivat kaikessa konkreettisuudessaan energiapäivän parasta antia. Ariterm Oy:n Veijo Kilkkilä kertoili konttiratkaisuista lähilämpöliiketoiminnassa, Jyväskylän Energia Oy:n Suvi Harsunen puolestaan energiayhtiön lähitulevaisuuden suunnitelmista hajautetun lämmön toimittajana ja Propellet Oy:n Kimmo Martikainen taas pellettien hyödyntämisen ja lämpöyrittämisen mahdollisuuksista kaukolämpöverkon kupeessa, jyväskyläläisille tuttuna esimerkkinä Kaunisharjun kaupunginosa Vaajakoskella. Harri Ylikulju puolestaan valaisi Lämpöykkönen Oy:n lämpöpumppuratkaisuja, ja Benet Oy:n Asko Ojaniemi ja Suomen Metsäkeskuksen Veli-Pekka Kauppinen kertoivat Lievestuoreen taajaman uusista lämmitysratkaisuista ja öljystä luopumisesta.

Biotaloudesta puhtia kansantalouteen!

Laajempiin sfääreihin yleisöä johdatteli kehitysjohtaja Marika Ryyppö Jyväskylä Innovation Oy:stä. Termit biotalous, resurssiviisaus, vihreä talous, luonnonvaratalous, kierrätystalous, kiertotalous, kokeilukulttuuri jne. jne. ovat ajan hermolla. Bioenergialla on vahva rooli Keski-Suomen biotaloudessa. Toivotaan nyt, että myös aivan uudenlaisia avauksia ja ennen kaikkea uutta liiketoimintaa saataisiin viritettyä!

Biokaasu on teemana mielenkiintoinen esimerkki biotalouden mahdollisuuksista, Kalmarin tila ja Metener Oy puolestaan mainioita esimerkkeinä rohkeudesta ja ennakkoluulottomasta otteesta, vieläpä täällä Keski-Suomessa. Kuten Vambion Oy:n kehityspäällikkö Eeli Mykkänen totesi, biokaasu yhdistää oikeastaan kolme toimialaa: energiatuotannon, biojätehuollon ja lannoitetuotannon. ”Kyse on verkostomaisesta toiminnasta ja kokonaisuuksien hallinnasta”, Mykkänen korosti.

Entä jos vaihdetaankin näkökulmaa?

Biokaasua voi tosiaan tarkastella useasta näkökulmasta. Entäpä, jos otammekin ”ympäristökiikarit” silmille ja mietimme asiaa ennen kaikkea ravinteiden kierrätyksen ja tehokkaan jätehuollon näkökulmasta? Avautuisiko biokaasusta tätä kautta uusia mahdollisuuksia? Kaupan päälle saadaan sitten myyntikelpoista energiaa: lämpöä, sähköä, liikennepolttoaineita. Mutta entäpä jos sivutuotteena pidetty luomukelpoinen lannoite tosiaan olisikin se päätuote?

Ehkä ajatteluamme jossain määrin rajoittaa/ on rajoittanut perinteinen toimialajaottelu. Biokaasu jos mikä rikkoo rajoja: se koskee niin energiatoimialaa, maataloutta kasvinviljelystä karjatalouteen sekä ympäristöliiketoimintaa kaikessa kirjossaan.

Kommentit pois päältä artikkelissa Keski-Suomen Energiapäivän antia