Bioenergisiä tuulahduksia

Rehellisesti biokaasusta

Tag Archives: arvot

Mihin maaseutua tarvitaan?

Provosoiva kysymys kenties….Yhtä lailla kysymyksen asettelun voisi kääntää toisin päin eli mihin kaupunkeja tarvitaan? Kumpaan kysymykseen Sinä osaisit helpommin vastata? Mitkä asiat lopulta ovat välttämättömiä ja mitkä taas eivät…? Niinpä.

Erityisesti Sitra on erilaisissa julkaisuissaan tuonut esille maaseudun asiakasnäkökulmaa, ts. pohtinut sitä, millaista kysyntää maaseudulla on, ketkä maaseutua tarvitsevat, ketkä sen tuottamia palveluita kysyvät ja kaipaavat. Tämä on mielenkiintoinen lähestymistapa myös maaseudun kehittämiselle, jossa perinteisesti on korostettu lähinnä maaseudun omia tarpeita. Nekin ovat toki tärkeitä, mutta entäpä jos uhraamme hiukan perusteellisemmin ajatuksia sille, että tosissamme mietimme vaikkapa, mitä Keski-Suomen upea maaseutu voi tarjota ja kenelle?

Vastaus kuuluu: meillä on tarjota vaikka mitä ja vaikka kenelle, puhtaasta laadukkaasta ruoasta ja uusiutuvasta energiasta mieleenpainuviin elämyksiin ja virkistäviin luontolähtöisiin hyvinvointipalveluihin!

Ilokseni olen viime viikkoina saanut olla tiiviisti mukana Keski-Suomen maaseudun kehittämisstrategiatyössä, jossa linjasimme maaseutualueidemme tulevaisuuden suuntaviivoja uudelle ohjelmakaudelle 2014-2020. Mm. seuraavat strategiset periaatteet nostettiin vahvasti esille: 1) Keski-Suomi on kokeilukulttuurin maakunta, 2) Keski-Suomi on biotalouden maakunta, 3) Keski-Suomi on lähitalouden maakunta, 4) Keski-Suomi on asiakaslähtöisesti toimiva maakunta ja 5) Keski-Suomi on yritteliäs, kannustava ja välittävä maakunta.

Uudella(kin) ohjelmakaudella Keski-Suomen maaseutualueiden kehittäminen kiteytyy seuraavaan kolmeen osa-alueeseen: 1) kestävä yrittäminen, työ & toimeentulo, 2) viihtyisä ja monimuotoinen maaseutuasuminen ja 3) vahva ja kokoava sosiaalinen pääoma. Positiivinen tahtotila, tulevaisuususko sekä kannustamisen, yhteistyön ja luottamuksen ilmapiiri pitävät ”eväspakettimme” kasassa. Maaseudusta ei todellakaan ole vaikea ”keksiä” positiivisia adjektiiveja! Annetaan niiden kantaa eteenpäin.

Kehittämistyömme taustalla ovat luonnollisesti omat vahvuutemme ja toisaalta maailman muuttumisesta johtuvat tarpeet. Esimerkiksi ”Lähitalouden Keski-Suomi” ei todellakaan tarkoita sisäänpäin sulkeutumista, vaan laajaa verkostoitumista ja yhteistyön tekemistä sekä asiakkaiden hakemista myös alueemme ulkopuolelta. Läheltä voi ponnistaa myös kauemmas ja isommille markkinoille!

Kun itse uskomme omaan tekemiseemme, osaamiseemme ja tuotteisiimme, arvostamme niitä ja näytämme uskomme ja arvostuksemme myös käytännön teoin, avaamme samalla mahdollisuuksia uudelle, alueen ulkopuolelta nousevalle kysynnälle ja uusien asiakkaiden löytämiselle.

Ei niitä uusia maaseudun asiakkaita lopulta tarvitse aluksi edes kovin kaukaa hakea. Työsarkaa ja mahdollisuuksia riittää ensi alkuun oman maakunnan sisällä ja myös lähinaapurissa olevilla kaupunkialueilla. Kaikenlainen maaseutualueiden ja kaupunkiseutujen vuoropuhelu ja yhteistyö on erittäin tervetullutta, tuoreina esimerkkeinä vaikkapa Maaseutu kaupungissa – ja Ween Maan Wiljaa – tapahtumat Jyväskylässä.

Maaseudun merkityksiä muuten udeltiin Maaseutu kaupunki –tapahtumassa syyskuun puolivälissä. Eräs vastaaja oli mm. todennut JyväsRiihi ry:n toteuttamassa katugallupissa seuraavasti:  ”Jos on hätä elämässä, menen maalle.”

Voiko sen kauniimmin ja napakammin asiaa enää ilmaista?

”Metsään huutamalla ääni menee hukkaan!”

”Sen sijaan metsänhoitoyhdistyksen valtuustovaaleissa ääntään kannattaa käyttää.” Näin kehottaa metsänhoitoyhdistysten väki metsänomistajia aktiivisuuteen parhaillaan käynnissä olevissa mhy:n valtuustovaaleissa.

Metsäsektorilla on tulossa lukuisia muutoksia jatkossa niin metsänhoitoyhdistys-, metsävero-, metsätuho- kuin kemera -lakiinkin. Lisäksi pienpuun energiatuki on edelleen Euroopan komission käsittelyssä. Seurattavaa riittää! Niinpä metsänomistajat ovat tärkeiden valintojen edessä. Toimintaympäristön ja –edellytysten muuttuessa on valtuutettujen turvattava metsänomistajille tulevat palvelut ja päätettävä niiden hinnoitteluperusteet. Edunvalvonta moninaisuudessaan on tärkein tehtävä!

Metsänomistajat ovat saaneet viime vuosina puunmyyntituloja täällä Keski-Suomessa 120–150 miljoonaa euroa vuodessa. Hakkuumäärät ja siitä saatavat tulot ovat vaihdelleet paljon eri vuosien välillä, mutta suunta on kuitenkin ollut alaspäin. Syynä tähän on se, että yksityismetsien osuus koko hakkuumäärästä on pudonnut ja on nyt noin 75 %, kun se 2000-luvun alussa oli enemmän kuin 80 %. Etämetsänomistajat myyvät puuta harvemmin ja epäsäännöllisemmin kuin esim. metsälönsä kotikunnassa asuvat maanviljelijät.  Taimikonhoitorästejäkin on liian monella metsänomistajalla. Niinpä metsänomistajien aktivoinnissa riittää niin metsänhoitoyhdistyksillä kuin muullakin metsäväellä työmaata.

Maakuntamme kantorahatulosta arviolta 80 % käytetään Keski-Suomessa, joten sektorin aluetalousvaikutus on merkittävä. Lisäksi metsäteollisuus työllistää täällä vajaat 6 000 henkilöä ja metsätalous vajaat 2 000 henkilöä.  Metsä tätä maakuntaa kovasti siis pyörittää. Vuotuisen kasvun perusteella olisi kuitenkin varaa lisätä metsän kestäviä hakkuita yli 10 %. Potentiaalia puun käytön kaikille muodoille on.

Metsällä on kuitenkin myös monia muita arvoja. Minulle metsä on työympäristö, pankki, virkistyskohde, polttoainevarasto, sijoituskohde, ruoka-aitta, eläinpuisto, kasvitarha, kulttuurimaisema, askartelutarvikevarasto, asuinympäristö, elämyspuisto ja sielunmaisema. Mitä se on Sinulle?

Entä haluatko vaikuttaa metsiesi edunvalvontaan näiden monipuolisten arvojen pohjalta? Nyt on tarjolla 71 ehdokasta Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen valtuustoon vuosille 2013–2016. Voit olla valitsemassa meistä 39 tähän maan toiseksi suurimpaan metsänhoitoyhdistykseen, jotta äänesi ei mene hukkaan. Ajatuksiamme löydät täältä: http://www.mhy.fi/keskisuomi/ehdokaslista2012/fi_FI/ehdokaslista/.

 

Hyvää metsäistä syksyä!

 

Liisa Vesterinen, metsänomistaja Keuruulta