Bioenergisiä tuulahduksia

Rehellisesti biokaasusta

Tag Archives: maaseudun mahdollisuudet

Mihin maaseutua tarvitaan?

Provosoiva kysymys kenties….Yhtä lailla kysymyksen asettelun voisi kääntää toisin päin eli mihin kaupunkeja tarvitaan? Kumpaan kysymykseen Sinä osaisit helpommin vastata? Mitkä asiat lopulta ovat välttämättömiä ja mitkä taas eivät…? Niinpä.

Erityisesti Sitra on erilaisissa julkaisuissaan tuonut esille maaseudun asiakasnäkökulmaa, ts. pohtinut sitä, millaista kysyntää maaseudulla on, ketkä maaseutua tarvitsevat, ketkä sen tuottamia palveluita kysyvät ja kaipaavat. Tämä on mielenkiintoinen lähestymistapa myös maaseudun kehittämiselle, jossa perinteisesti on korostettu lähinnä maaseudun omia tarpeita. Nekin ovat toki tärkeitä, mutta entäpä jos uhraamme hiukan perusteellisemmin ajatuksia sille, että tosissamme mietimme vaikkapa, mitä Keski-Suomen upea maaseutu voi tarjota ja kenelle?

Vastaus kuuluu: meillä on tarjota vaikka mitä ja vaikka kenelle, puhtaasta laadukkaasta ruoasta ja uusiutuvasta energiasta mieleenpainuviin elämyksiin ja virkistäviin luontolähtöisiin hyvinvointipalveluihin!

Ilokseni olen viime viikkoina saanut olla tiiviisti mukana Keski-Suomen maaseudun kehittämisstrategiatyössä, jossa linjasimme maaseutualueidemme tulevaisuuden suuntaviivoja uudelle ohjelmakaudelle 2014-2020. Mm. seuraavat strategiset periaatteet nostettiin vahvasti esille: 1) Keski-Suomi on kokeilukulttuurin maakunta, 2) Keski-Suomi on biotalouden maakunta, 3) Keski-Suomi on lähitalouden maakunta, 4) Keski-Suomi on asiakaslähtöisesti toimiva maakunta ja 5) Keski-Suomi on yritteliäs, kannustava ja välittävä maakunta.

Uudella(kin) ohjelmakaudella Keski-Suomen maaseutualueiden kehittäminen kiteytyy seuraavaan kolmeen osa-alueeseen: 1) kestävä yrittäminen, työ & toimeentulo, 2) viihtyisä ja monimuotoinen maaseutuasuminen ja 3) vahva ja kokoava sosiaalinen pääoma. Positiivinen tahtotila, tulevaisuususko sekä kannustamisen, yhteistyön ja luottamuksen ilmapiiri pitävät ”eväspakettimme” kasassa. Maaseudusta ei todellakaan ole vaikea ”keksiä” positiivisia adjektiiveja! Annetaan niiden kantaa eteenpäin.

Kehittämistyömme taustalla ovat luonnollisesti omat vahvuutemme ja toisaalta maailman muuttumisesta johtuvat tarpeet. Esimerkiksi ”Lähitalouden Keski-Suomi” ei todellakaan tarkoita sisäänpäin sulkeutumista, vaan laajaa verkostoitumista ja yhteistyön tekemistä sekä asiakkaiden hakemista myös alueemme ulkopuolelta. Läheltä voi ponnistaa myös kauemmas ja isommille markkinoille!

Kun itse uskomme omaan tekemiseemme, osaamiseemme ja tuotteisiimme, arvostamme niitä ja näytämme uskomme ja arvostuksemme myös käytännön teoin, avaamme samalla mahdollisuuksia uudelle, alueen ulkopuolelta nousevalle kysynnälle ja uusien asiakkaiden löytämiselle.

Ei niitä uusia maaseudun asiakkaita lopulta tarvitse aluksi edes kovin kaukaa hakea. Työsarkaa ja mahdollisuuksia riittää ensi alkuun oman maakunnan sisällä ja myös lähinaapurissa olevilla kaupunkialueilla. Kaikenlainen maaseutualueiden ja kaupunkiseutujen vuoropuhelu ja yhteistyö on erittäin tervetullutta, tuoreina esimerkkeinä vaikkapa Maaseutu kaupungissa – ja Ween Maan Wiljaa – tapahtumat Jyväskylässä.

Maaseudun merkityksiä muuten udeltiin Maaseutu kaupunki –tapahtumassa syyskuun puolivälissä. Eräs vastaaja oli mm. todennut JyväsRiihi ry:n toteuttamassa katugallupissa seuraavasti:  ”Jos on hätä elämässä, menen maalle.”

Voiko sen kauniimmin ja napakammin asiaa enää ilmaista?

OPTI-MAALLISTA – maaseudun kehittäminen kaukonäköisempää kuin keskittäminen

Tällä kertaa ajatuksiaan tuo julki bioenergiatiimimme esimies, asiantuntija Markku Paananen.

Kylmä koura karsii syrjäseutujen viimeisiä vihreitä oksia. Kun elinvoimaa ylläpitävät lehdet ovat poissa, kuolee runko nopeasti ja jää törröttämään joksikin aikaa muistoksi menneestä tai kaatuu ja häviää maisemasta saman tien. Hallinnollisilla päätöksillä lopetetaan yhteiskunnan ylläpitävät rakenteet maakunnista ja niiden maaseudullisilta osilta. Näin kuolee viimeinenkin toivo, että maaseutua ylläpitävää elinkeinotoimintaa voitaisiin luoda. Suomen kansa halutaan keskittää Etelä-Suomeen.

Politiikalle on haettu perusteet. On laskettu tehokkuuslukuja ja jaettu niukkuutta. On pyritty optimoimaan. Sanotaan, että keskittyminen on luonnollinen prosessi, jota vastaan on turha potkia. On vain jäänyt näkemättä, ehkä tarkoituksella, että keskittäminen on osaoptimointia. Mitä lyhyemmällä tähtäimellä asioita tarkastellaan, sitä optimaalisemmalta keskittäminen vaikuttaa – ja päinvastoin. Suurten yhteiskunnallisten rakenteiden kehittämisen pitää olla hidas prosessi, jonka hallintaan tarvitaan kauas katsovaa kokonaisnäkemystä.

Kansakunta on kuin talo. Luonnollinen prosessi pyrkii rapauttamaan taloa. Varmasti näyttää mukavalta laittaa ylläpitopanokset keittiön ja makuuhuoneen ehostamiseen, mutta pitkällä tähtäimellä kylmä koura tavoittelee omia nilkkoja, jos koko taloa ei pidetä kunnossa.

Sanotaan, että katsokaa mitä Ruotsissa tapahtuu. Syytä onkin katsoa. 70-luvulla Ruotsissa tehtiin linjapäätös, että kehittäminen keskitetään asutuskeskuksiin. Tulokset ovat nähtävissä. Koko Pohjois-Ruotsi on autio. Pohjoisin yliopisto on Vaasan korkeudella. Entäpä, jos katsoisimme Ruotsin yli Norjaan? Siellä tuetaan valtion toimin pohjoista asutusta, muun muassa verohelpotuksin. Koko Pohjois-Norja on vireää ja asuttua. Esimerkiksi Hammerfestissä, huomattavasti Utsjoen pohjoispuolella, on korkeakoulu.

Mikäli osa Suomesta autioituu, menetämme ne mahdollisuudet mitä kyseisiin alueisiin liittyy. Viime kädessähän kaikki tulee maasta. Eikö maaseudun mahdollisuuksien hyödyntäminen pitäisi olla eräs tie, jota pitkin etsimme huomisen menestystä? Metsäntutkimuslaitoksen johtaja on muiden muassa kiinnittänyt tähän huomiota. Luonnonvarainstituutissa ainakin uskomme siihen.

Markku Paananen