Toiminta tiloilla on pitk\u00e4lle perinteist\u00e4<\/strong>, vuosisatojen saatossa sukupolvilta toisille siirtynytt\u00e4 osaamista. Tilojen infra on vanhentunutta ja raskasta. Rakennuksia on runsaasti, samoin koneita, jotka ovat omassa omistuksessa. Urakointi tilalta toiselle on v\u00e4h\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n Maatila ty\u00f6llist\u00e4isi useamman ihmisen, mutta taloudellisista syist\u00e4 toinen puolisoista k\u00e4y palkkaty\u00f6ss\u00e4 muualla. Ulkopuolista apua palkataan vain viimeisess\u00e4 h\u00e4d\u00e4ss\u00e4. Jaksaminen on tiukoilla.<\/p>\n Uusia m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 ja s\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4 tulee koko ajan<\/strong>, pitk\u00e4lle t\u00e4ht\u00e4\u00e4vi\u00e4 suunnitelmia on vaikea tehd\u00e4.<\/p>\n Tilan energia ja polttoaineet ostetaan ulkoa<\/strong>, samoin ravinteet ja rehut. Munat ovat aika lailla yhdess\u00e4 korissa. Maitoa ja lihaa myyd\u00e4\u00e4n, muita luonnonantimia jalostetaan vain omaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n Halua ja osaamista olisi laajentaa ja monipuolistaa tilan toimintaa, mutta ulkopuolista rahoitusta on vaikea saada<\/strong>, ja uusia taloudellisia riskej\u00e4 ei uskalleta ottaa, koska kannattavuus on muutenkin heikkoa. Eiv\u00e4tk\u00e4 edes pankit ole kiinnostuneita lainoittamaan maatilojen investointeja, koska pit\u00e4v\u00e4t vakuuksia heikkoina.<\/p>\n Keski-Suomessa on kuitenkin tiloja, joissa on vahvaa edell\u00e4k\u00e4vijyytt\u00e4<\/strong>, kuten Kalmarin HRV Farm ja Paavolan tila Karstulassa, jossa muiden muassa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n robotiikkaa ja el\u00e4inten lanta separoidaan el\u00e4inten kuivikkeeksi, n\u00e4in ei tuoda vierasta faunaa esimerkiksi turpeen muodossa tilalle. My\u00f6s yhteishankinnoista hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 on Koskenkyl\u00e4n hankintarengas. N\u00e4ill\u00e4 yhteishankinnoilla saadaan kustannuksia alennettua merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n Mit\u00e4 tapahtuu Keski-Suomessa ja Saarij\u00e4rvell\u00e4 vuonna 2030?<\/strong><\/p>\n Kehityksen moottori on osaaminen<\/strong><\/p>\n Olen visioinut keskisuomalaiseksi maatilaksi Paavon tilan.<\/strong> T\u00e4m\u00e4 siksi, ett\u00e4 Suomen ensimm\u00e4inen, laajalti tunnettu biotalouden innovaattori ja edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4 oli talonpoika Paavo Saarij\u00e4rvelt\u00e4. H\u00e4n teki ruokavallankumouksen jo 1800-luvulla ja h\u00e4n my\u00f6s osoitti, ett\u00e4 aina kun suomalaista maaseutua on kohdannut kriisi, se on voitettu kovalla ty\u00f6ll\u00e4, innovatiivisuudella ja per\u00e4\u00e4nantamattomuudella. Tarvaalan Biotalouskampuksella tuota ty\u00f6t\u00e4 jatketaan tuleville vuosikymmenille.<\/p>\n Biotalousinstituutissa syksyll\u00e4 2020 alkanut agribusiness-koulutus on osoittautunut menestykseksi.<\/strong> Agrologikoulutuksen ytimeksi nostettiin tuolloin liiketoimintaosaaminen. Opiskelijoita alettiin entist\u00e4 vahvemmin perehdytt\u00e4\u00e4 biotalousalan kest\u00e4v\u00e4\u00e4n ja kannattavaan liiketoimintaan, innovaatio- ja kehitysty\u00f6h\u00f6n ja johtamiseen. My\u00f6s kansainv\u00e4lisell\u00e4 vaihdolla on ollut suuri vaikutus sille, ett\u00e4 hyvi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 on benchmarkattu maailmalta Keski-Suomeen.<\/p>\n Keskisuomalaiset oppilaitokset ja tutkimuslaitokset ovat rakentaneet laajaa yhteisty\u00f6t\u00e4<\/strong>. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu ja yliopisto, Poke, Gradia, EduFutura, VTT ja Luke sek\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4n Yritystehdas ja biotalouden yrityskiihdytt\u00e4m\u00f6 BioPaavo ovat viimeisen vuosikymmenen panostaneet erityisesti siihen, ett\u00e4 koulutus, innovaatiot ja tutkimus ovat skaalautuneet uudeksi, kest\u00e4v\u00e4ksi, bio- ja kiertotalouteen perustuvaksi yritystoiminnaksi, ja samalla ne ovat auttaneet alueen perinteisemp\u00e4\u00e4 yrityskentt\u00e4\u00e4 uudistumaan liiketoimintaansa ilmastoyst\u00e4v\u00e4llisemm\u00e4ksi ja resurssitehokkaammaksi.<\/p>\n Pois fossiilitaloudesta<\/strong><\/p>\n Vuonna 2030 Keski-Suomi on vahva uusiutuvan energian tuottaja. Tuulivoimaa on rakennettu ja aurinkoenergian k\u00e4ytt\u00f6 on skaalautunut merkitt\u00e4v\u00e4ksi Jyv\u00e4skyl\u00e4n VTT:n kehitt\u00e4m\u00e4n aurinkoenergian varastoinnin ansiosta. VTT:n johdolla on skaalattu ansiokkaasti my\u00f6s hukkal\u00e4mm\u00f6n hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 ja hiilidioksidin kierr\u00e4tyst\u00e4.<\/p>\n My\u00f6s uudenlaista vetytaloutta on rakennettu osaksi p\u00e4\u00e4st\u00f6t\u00f6nt\u00e4 energiaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Vetyh\u00e4n ei itses\u00e4\u00e4n ole energianl\u00e4hde, vaan energian kantaja, joten vety on ensin valmistettava, ja valmistusprosessi kuluttaa paljon energiaa. VTT:ss\u00e4 on kehitetty uusiutuvalla energialla tuotettua vety\u00e4, joka on ollut yksi keskeisist\u00e4 ratkaisuista koko maailman kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseksi.<\/p>\n Ei tarvitse sanoa, ett\u00e4 Keski-Suomi on vuonna 2030<\/strong> ollut jo useita vuosia, ei ainoastaan hiilineutraali vaan hiilinegatiivinen<\/strong>. Eik\u00e4 alueella k\u00e4ytet\u00e4 en\u00e4\u00e4 fossiilisia energial\u00e4hteit\u00e4.<\/p>\n My\u00f6s maatiloilla on otettu uusiutuva energia k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n<\/strong>, aurinkoenergian lis\u00e4ksi biokaasuntuotannolla on ollut keskeinen rooli. Biotalousinstituutin BIND-hankkeessa syntynyt konttikokoluokan biokaasulaitos on ollut huikea menestys ja liikuteltavuutensa vuoksi ratkaissut maatilojen energiatarpeen. Biokaasutuksessa k\u00e4ytett\u00e4vien puhtaiden biomassojen ansiosta my\u00f6s m\u00e4d\u00e4tteist\u00e4 on syntynyt alueella vahvaa kierr\u00e4tyslannoitteisiin ja uusiin kasvualustoihin perustuvaa yritystoimintaa. T\u00e4m\u00e4 on ollut ratkaiseva tekij\u00e4 alueen ravinteiden kierr\u00e4tyksess\u00e4. My\u00f6s vesist\u00f6t ovat pysyneet puhtaina, kun ravinnevalumia ei en\u00e4\u00e4 maataloudessa synny.<\/p>\n Biokaasun jakelupisteit\u00e4 Keski-Suomeen on noussut kuin sieni\u00e4 sateella.<\/p>\n Keski-Suomi ei pys\u00e4hdy \u2013 oppia ik\u00e4 kaikki<\/strong><\/p>\n Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020 alkanut pandemia pys\u00e4hdytti ja pel\u00e4stytti ihmiset<\/strong>, mutta n\u00e4in vuosikymmenen p\u00e4\u00e4st\u00e4 katsottuna korona on osoittautunut my\u00f6s jonkinlaiseksi uudistumisen moottoriksi.<\/p>\n Keski-Suomi puhtaine luontoineen ja vesist\u00f6ineen on houkutellut vapaa-ajan asukkaita<\/strong> jo aiemmin, mutta vuoden -20 j\u00e4lkeen vetovoima on vain lis\u00e4\u00e4ntynyt. Alueelle on siirtynyt uutta yritystoimintaa, my\u00f6s et\u00e4ty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 ja merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 erikoisosaamista on alueelle etabloitunut.<\/p>\n Kest\u00e4v\u00e4 matkailu ja Green Care<\/strong> ovat entist\u00e4 vahvempia toimialoja, ja ne ovat tuoneet runsaasti uutta mikroyritt\u00e4jyytt\u00e4 maaseudulle. Summassaaren kest\u00e4v\u00e4\u00e4n matkailuun profiloitunut Matkailukeidas kukoistaa, vaikka kes\u00e4ll\u00e4 -20 tilanne n\u00e4ytti lohduttomalle. Summassaari on linkittynyt Tarvaalan Biotalouskampuksen toimintaan, ja alueen ruokayritt\u00e4v\u00e4t tarjoavat matkailijoille gastronomista parastaan.<\/p>\n Tarvaalassa on panostettu voimakkaasti elinik\u00e4iseen oppimiseen<\/strong> ja yritysyhteisty\u00f6n rakentamiseen, jolla on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 rooli ty\u00f6n ja tekij\u00f6iden kohtaamisessa.<\/p>\n Toimivat verkkoyhteydet<\/strong><\/p>\n Yhten\u00e4 syyn\u00e4 alueen vetovoimaan ovat vahvat ja toimivat verkkoyhteydet<\/strong>. Alkusys\u00e4ys t\u00e4lle ty\u00f6lle on ollut vuoden -20 lopulla Saarij\u00e4rvell\u00e4 ja Tarvaalassa alkanut 5G pilotointi ja maaseudun digitalisaatioon perustavan oppimis- ja kehitt\u00e4misymp\u00e4rist\u00f6n pitk\u00e4j\u00e4nteinen rakentaminen. Nyth\u00e4n me puhumme jo Uuden biokiertotaloussukupolven 9G-kehitt\u00e4misymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4.<\/p>\n Alkuper\u00e4iseen 5G hankkeeseen tulivat my\u00f6s yritykset innolla mukaan. Esimerkiksi Valtra on tuon pilotin j\u00e4lkeen kehitt\u00e4nyt t\u00e4ysin uuden traktori- ja maatilakoneiden tuotannon. Valtra valmistaa kierr\u00e4tetyist\u00e4 metalleista sek\u00e4 musta kierr\u00e4tysmateriaaleista t\u00e4ysin autonomisia ja uusiutuvalla energialla liikkuvia traktoreita ja koneita. <\/strong><\/p>\n Kaikki edell\u00e4 mainittu n\u00e4kyy Paavon tilalla vuonna 2030<\/strong><\/p>\n El\u00e4imi\u00e4 Paavon tilalla on edelleen<\/strong>, mutta esimerkiksi lehm\u00e4t ovat vahvoja br\u00e4ndi- ja luksustuotteita. Lehmien ruuansulatus on kehittynyt niin, ettei metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 en\u00e4\u00e4 tule. Ruuakseen ne saavat hiilineutraalia nurmea ja kotimaista soijaa.<\/p>\n Valtaosa ihmisten ja elintarviketeollisuuden k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 \u201dmaidosta\u201d ja \u201dlihasta\u201d tuotetaan, niin kuin Lauri Reuter on ennustanut, bioreaktoreissa.<\/p>\n My\u00f6s monenlaisia vaihtoehtoisia proteiineja tuotetaan<\/strong>. Maatiloilla on Spirulina-lev\u00e4n kasvatusta, hy\u00f6nteisi\u00e4, toukkia ja monenlaisia uusia sienilajikkeita. Pellosta haetaan lis\u00e4arvoa hiiliviljelyll\u00e4 sek\u00e4 monipuolisilla lajikkeilla kuten morsingo, hamppu ja kumina. My\u00f6s eritt\u00e4in korkean lis\u00e4arvon l\u00e4\u00e4keaineita, kuten tiukasti valvottu kannabistuotanto on sallittua.<\/p>\n El\u00e4imi\u00e4 tiloilla on siis edelleen. Aidosta lehm\u00e4nmaidosta on tullut luksustuote<\/strong>, josta ollaan maailmalla valmiita maksamaan mit\u00e4 vain. Onneksi lypsylehmien alasajo lopetettiin heti 2000-luvun toisen vuosikymmenen alussa, jolloin niit\u00e4 oli vain noin 270\u00a0000 tuhatta, nyt tuo luku on liki kaksinkertaistunut. Suomalaisella tuottajalla on syyt\u00e4 hymyyn. Maailmalla tilanne tuotantoel\u00e4inten suhteen on ilmastonmuutoksen seurauksena huomattavasti heikompi. T\u00e4m\u00e4 siksi, ett\u00e4 rehua ei en\u00e4\u00e4 kannata el\u00e4imille tuottaa, koska vett\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 h\u00e4din tuskin ihmisten juotavaksi.<\/p>\n Maatiloilla on panostettu vahvasti my\u00f6s jakamis- ja alustatalouteen<\/strong>. Koneita ja ty\u00f6voimaa kierr\u00e4tet\u00e4\u00e4n tiloilta ja yritykselt\u00e4 toiselle. My\u00f6s yhteishankinnat ovat t\u00e4t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n Tuotteet myyd\u00e4\u00e4n joko suoraan tilalta, tai kansainv\u00e4lisille nettikaupoille<\/strong>, kuten Amazon ja Alibaba. Agritech ja foodtech ovat kehittyneet harppauksin ja niinp\u00e4 maatiloilla n\u00e4hd\u00e4\u00e4n entist\u00e4 enemm\u00e4n monikansallisten teknologiaj\u00e4ttien laitteita ja my\u00f6s monikansallista osaamista hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n entist\u00e4 paremmin. T\u00e4m\u00e4n kehityksen on mahdollistanut Tikkakosken lentokent\u00e4n laajennus. Tikkakoskesta on kasvanut merkitt\u00e4v\u00e4 risteyskentt\u00e4 lentorahdille sek\u00e4 bisnes- ja vapaa-ajan matkustajille.<\/p>\n Maalle paluun ovat tehneet my\u00f6s maailmalla kouluttautuneet huippuosaajat<\/strong>, jotka haluavat ty\u00f6skennell\u00e4 ja kasvattaa perheens\u00e4 turvallisessa ja puhtaassa maaseutuelinymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n Eik\u00e4 Paavojenkaan tarvitse en\u00e4\u00e4 k\u00e4rvistell\u00e4 ilman em\u00e4nt\u00e4\u00e4<\/strong>. Vaissin Juho n\u00e4ytti jo vuonna 2019 esimerkki\u00e4, ett\u00e4 morsiamen voi hakea tilalle muualta. Samalla h\u00e4n n\u00e4ytti mallia, kuinka maaseutu pidet\u00e4\u00e4n elinvoimaisena. Niinp\u00e4 BioPaavo on laajentanut toimintaansa perinteisest\u00e4 biotalouden liiketoiminnan kehitt\u00e4misest\u00e4 my\u00f6s suhdetoimintaan, jolla etsit\u00e4\u00e4n Paavoille puolisoita.<\/p>\n My\u00f6s Saarij\u00e4rven l\u00e4hikunnissa tapahtuu<\/strong><\/p>\n \u00c4\u00e4nekosken biojalostuslaitos tuottaa puupohjaista tekstiili\u00e4 p\u00e4\u00e4osan tuotannostaan. Spinnova on siirtynyt kotimaiseen kuituun<\/strong> ja on asettunut \u00c4\u00e4nekoskelle. My\u00f6s BioPaavon projektip\u00e4\u00e4llik\u00f6n unelma: Ruokaa tehtaan varjosta<\/strong> on toteutunut. Tehtaan sivuvirtoja ei en\u00e4\u00e4 hy\u00f6dynn\u00e4 ainoastaan Valio, vaan monenlaisia ruoka-alan yrityksi\u00e4, kuten sieni-, kala-, vihannes-, ilmaperuna- ja niin edelleen, on syntynyt teollisuusalueelle. My\u00f6s l\u00e4\u00e4ke- ja kosmetiikkateollisuus n\u00e4kyy vahvasti.<\/p>\n Karstulan puurakentaminen on kansainv\u00e4list\u00e4 huippubisnest\u00e4<\/strong> ja Konnevesi on br\u00e4nd\u00e4nnyt kirkkaat vetens\u00e4 <\/strong>yhteisty\u00f6ss\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston antiviraali-tutkimuksen kanssa. Konnevedell\u00e4 pakataan kansainv\u00e4liseen vientiin antiviraalia vett\u00e4 Gradiassa kehitettyihin antibakteerisiin ja biopohjaisiin pakkauksiin. Tuolla vedell\u00e4 uskotaan olevan vahva vaikutus siihen, ett\u00e4 pandemiat ovat tyrehtyneet l\u00e4hes kokonaan.<\/p>\n Tilanne vuonna 2030 on se, ett\u00e4 maapallolla pit\u00e4\u00e4 tuottaa ruokaa liki 8 miljardille ihmiselle.<\/strong> Ilmastonmuutos on edennyt ja ruuantuotanto on k\u00e4ynyt perinteisill\u00e4 menetelmill\u00e4, ja laajenevissa osissa maapalloa haastavaksi. Keski-Suomi on osoittanut korkealla koulutuksella, osaamisen ristip\u00f6lytt\u00e4misell\u00e4 ja innovatiivisuudellaan edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4ksi erityisesti agribisneksess\u00e4 ja kest\u00e4v\u00e4ss\u00e4 biokiertotaloudessa. Sit\u00e4 osaamista on ollut helppo skaalata maailmalle.<\/p>\n Jatketaan t\u00e4t\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja ollaan siit\u00e4 ylpeit\u00e4 my\u00f6s tulevina vuosikymmenin\u00e4.<\/p>\n Merja Rehn, projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, JAMK Biotalousinstituutti<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Merja Rehnin puheenvuoro \u00c4lykk\u00e4\u00e4t maaseudut – Keski-Suomen aluetilaisuudessa 1.10.2020 Vuonna 2020 maanseutu viel\u00e4 p\u00e4rj\u00e4ilee, mutta kehumista ei ole. Tuottajat ovat huolissaan maatalouden heikosta kannattavuudesta ja k\u00e4rsiv\u00e4t arvostuksen puutteesta. Lis\u00e4ksi ruuantuottaja kantaa raskasta ymp\u00e4rist\u00f6taakkaa. Kuluttajat haluavat kasvista, eik\u00e4 el\u00e4inper\u00e4ist\u00e4 ruokaa en\u00e4\u00e4 saisi tuottaa \u2013 ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset ovat liian suuret. Toiminta tiloilla on pitk\u00e4lle perinteist\u00e4, vuosisatojen saatossa […]<\/p>\n","protected":false},"author":1290,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[14507,288,533],"class_list":["post-29","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-biotalous","tag-maaseutu","tag-tulevaisuus"],"acf":false,"yoast_head":"\n![\"decorative](\"https:\/\/blogit.jamk.fi\/biopaavo\/wp-content\/uploads\/sites\/644\/2020\/10\/Dia3-300x169.jpg\")
<\/p>\n