Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät ja valmennusten startti
Mitkä asiat vaikuttavat ammatillista koulutusta käyvän nuoren jaksamiseen? Miten opiskelijoiden ja opettajien hyvinvointia voidaan koulupäivien aikana edistää? Ammatillisessa koulutuksessa olevien opiskelijoiden hyvinvointiin paneuduttiin SAKU ry:n Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivillä Helsingissä.
Tutkijatohtori Antti Maunu kuvasi tutkimustuloksissaan, mitä on ammattiin opiskelevien hyvä elämä heidän itsensä kuvaamanaan. Hyvä elämä koostui kahdesta elementistä: 1) ihmissuhteet ovat kunnossa arjessa (perhe, kaverit, ryhmä koulussa) ja 2) arjessa on rytmi ja suunta mitä kohdin mennä. Maunu nostaakin esiin oppilaitosten yhteisöllisyyden vahvistamisen sekä opiskelijoiden ryhmiin kiinnittymisen edistämisen tärkeiksi hyvinvoinnin tekijöiksi. Sosiaalisen luottamuksen kasvattaminen kun edistää osaltaan opiskelijoiden ja opettajien terveyskäyttäytymistä. Maunu kehottaakin entistä enemmän kiinnittämään huomiota ryhmäytymiseen ja sosiaalisten valmiuksien harjaannuttamiseen oppilaitoksen arjessa.
Ryhmässä kannattaa myös liikkua yhdessä. Juuri nyt on avattu Liikkuva amis -sivusto (http://www.liikkuvaamis.fi/), jossa innostetaan tekemään pieniä asioita arkipäivän aikana. Sivuilta kannattaa poimia ideoita ja ottaa ne käyttöön! Tutkija Heidi Syväoja korosti päivien aikana miten kaikenlainen liikunta ja fyysinen aktiivisuus parantavat nuorten toiminnanohjausta (muisti, tarkkaavaisuus, ajattelu). Esimerkiksi nuoret miehet, jotka nostivat kuntoaan, saivat paremmat tulokset älykkyystesteissä kuin ne, joiden kunto laski. Hyvällä fyysisellä kunnolla on siis selkeä yhteys muistin paranemiseen, tarkkaavaisuuden lisääntymiseen ja ajattelua vaativien tehtävien parempaan suorittamiseen.
Hyvinvointipäivillä esille nostetut asiat ovat oleellisessa roolissa juuri alkaneissa eBossin hyvinvointivalmennuksissa. Valmennusryhmiin valituista vajaasta 70 nuoresta reilusti puolelle on nyt tehty alkukartoitukset ja aktiivisuusmittarit on otettu käyttöön. Nuorten yksilöllisissä tavoitteissa näkyy selkeästi halu liikkumisen lisäämiseen, syömisen monipuolistamiseen ja unen parantamiseen. Samoin sosiaalisista suhteista on keskusteltu nuorten kanssa ja osalla valmennuksen päätavoitteeksi on noussut nimenomaan sosiaalisten suhteiden vahvistaminen ja huomion kiinnittäminen omiin vuorovaikutustaitoihin. Valmennukset aloitetaan kaikkien valittujen kanssa ennen joulua, ja valmennusryhmät jatkuvat keväälle. Aloitusvaihe kestää vajaan kuukauden, ja sen aikana selvitetään osallistujan elämäntilannetta ja määritetään tavoitteet valmennukselle sekä otetaan aktiivisuusmittarit käyttöön. Varsinainen ryhmämuotoinen, aktiivinen valmennusvaihe kestää kolme kuukautta. Tämän jälkeen nuoria kontaktoidaan vielä kaksi kertaa valmennusten tulosten pysyvyyden varmistamiseksi ja jatkosuunnitelmien työstämiseksi.