![\"\"](\"https:\/\/blogit.jamk.fi\/fbb\/wp-content\/uploads\/sites\/609\/2019\/12\/dialogi_3-1-300x206.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun henkil\u00f6st\u00f6lle tarjotaan monipuolisesti sis\u00e4ist\u00e4 koulutusta. Viime vuosina on erityisesti panostettu verkko-pedagogiikan ja vuorovaikutustaitojen kehitt\u00e4miseen. Liiketoimintayksik\u00f6ss\u00e4 on ymm\u00e4rretty ihmisten merkitys organisaation menestyksess\u00e4, mink\u00e4 vuoksi on kehitetty erityisesti dialogitaitoja. N\u00e4m\u00e4 taidot ovat t\u00e4rkeit\u00e4 koko henkil\u00f6st\u00f6lle.<\/p>\n
Syksyn suunnittelup\u00e4iv\u00e4, johon koko liiketoimintayksik\u00f6n henkil\u00f6kunta osallistui, alkoi professori Risto Harisalon alustuksella, jossa h\u00e4n nosti esiin dialogin merkityksen strategian uudistajana. H\u00e4n perusteli dialogin merkityst\u00e4 strategian kehitt\u00e4misess\u00e4. Sen avulla tulevaisuuden kuvaa voidaan kirkastaa ja muuttaa strategian suuntaa (Harisalo, 2019). Useat strategisen johtamisen teoreetikot korostavat kaikkien ty\u00f6ntekij\u00f6iden yhdenvertaista osallistumista tulevaisuuden mahdollisuuksien l\u00f6yt\u00e4miseen ja ratkaisemiseen (Harisalo & Talkkari, 2018). Harisalo (2019) esitt\u00e4\u00e4 keinoksi dialogisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon uuden ty\u00f6kalun. Dialogi rakentaa yhteyden nykyisist\u00e4 ja konkreettisista asioista tuleviin ideoihin, n\u00e4kemyksiin ja oivalluksiin, joilla on usein merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus organisaation menestykselle (Harisalo & Talkkari, 2018).<\/p>\n
Dialogin vaiheet uudessa ty\u00f6kalussa ovat 1) yhdist\u00e4v\u00e4 rupattelu, 2) avaava keskustelu, 3) selkeytt\u00e4v\u00e4 v\u00e4ittely ja 4) katalyyttinen dialogi. Ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa luodaan yhteys tunnetasolla vuorovaikutuksen toiseen osapuoleen. T\u00e4t\u00e4 vaihetta kuvaa parhaiten k\u00e4site small talk, jossa keskustellaan yleisest\u00e4 tai yhdist\u00e4v\u00e4st\u00e4 asiasta toista osapuolta kunnioittaen. (Harisalo, 2019). Avaavassa vaiheessa keskustelun kohteeksi nostetaan tavoiteltava asia ja sen ratkaiseminen tai kehitt\u00e4minen. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa tarkastellaan aihetta tai ongelmaa eri n\u00e4k\u00f6kulmista ja tunnistetaan mahdolliset heikkoudet ja virheet sek\u00e4 haetaan yhteisymm\u00e4rryst\u00e4. Avaavan keskustelun tavoitteena on erilaisten n\u00e4kemysten tunnistaminen yksimielisyyden sijaan. Kaikki keskusteluun osallistuvat saavat tuoda esille omat n\u00e4kemyksens\u00e4, joita arvostetaan ja kunnioitetaan. T\u00e4m\u00e4 vaihe auttaa k\u00e4sitysten ja tulkintojen syvent\u00e4misess\u00e4. (Harisalo & Aarrevaara, 2015.)<\/p>\n
Jos asioista ei olla samaa mielt\u00e4 tai niist\u00e4 ei olla varmoja, k\u00e4ynnistyy kolmas p\u00e4\u00e4vaihe eli selkeytt\u00e4v\u00e4n v\u00e4ittelyn vaihe. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n perusteltu rakentava kritiikki, pohditaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon arviointikriteerej\u00e4 ja vahvistetaan vuorovaikutuksen osapuolten yhteisty\u00f6t\u00e4. Katalyyttisen dialogin tavoitteena on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4isen ongelman ylitt\u00e4v\u00e4 ratkaisu. Dialogin ytimess\u00e4 on taito perusteelliseen ymm\u00e4rryst\u00e4 luovaan kuunteluun. Toiseksi siihen liittyy taito motivoida ihmisi\u00e4 ottamaan osaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon. Kolmanneksi tarvitaan taitoa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 strategisesti, ett\u00e4 kokonaisuuden etu on osatekij\u00f6it\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi. (Harisalo & Aarrevaara, 2015.)<\/p>\n
Marraskuussa KTT Elina Henttonen Valtaamosta ohjasi puolip\u00e4iv\u00e4isen koulutusp\u00e4iv\u00e4n ns. Er\u00e4tauko-keskustelusta, joka on toimintamalli rakentavan keskustelun k\u00e4ymiseen. Se perustuu dialogiin ja tasavertaisiin kohtaamisiin, joissa tavoitteena on ymm\u00e4rryksen lis\u00e4\u00e4minen asioista, toisista ihmisist\u00e4 ja itsest\u00e4. Dialogisuus on asennoitumista, joka pyrkii vahvistamaan kunnioitusta ja lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rryst\u00e4 ihmisten vuorovaikutuksesta. (Henttonen, 2019.) Er\u00e4tauko-koulutus on syntynyt Sitran hankkeena useiden asiantuntijoiden yhteisty\u00f6ss\u00e4 (Sitra, 2019).<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/blogit.jamk.fi\/fbb\/wp-content\/uploads\/sites\/609\/2019\/12\/Dialogi_4-300x212.jpg\")
<\/p>\n
Kuva 1. Elina Henttonen ohjaa ryhm\u00e4\u00e4 seuraavaan harjoitukseen<\/p>\n
Henttosen (2019) mukaan dialogissa kaikki n\u00e4k\u00f6kulmat ovat yht\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4. Dialogissa ei selvitet\u00e4 parasta argumenttia (vrt. v\u00e4ittely), ei t\u00e4hd\u00e4t\u00e4 sopimukseen (vrt. neuvottelu) eik\u00e4 pyrit\u00e4 yksimielisyyteen (vrt. konsensus). Dialogissa voi olla j\u00e4nnitteit\u00e4 ja ristiriitoja, mutta se ei sovellu kriisitilanteiden hoitamiseen. Se soveltuu erityisen hyvin esimerkiksi opetus-, esimies- ja ohjausty\u00f6h\u00f6n, organisaatioiden kehitt\u00e4miseen, mediakeskusteluihin ja strategia- ja tulevaisuusty\u00f6h\u00f6n. Dialogi edellytt\u00e4\u00e4 aikaa ja tilaa sek\u00e4 luottamusta. Luottamus puolestaan syntyy osaltaan vastavuoroisuudesta. Kuten Harisalo (2019) niin Henttonenkin (2019) esitt\u00e4\u00e4 dialogin hy\u00f6dyiksi osallisuuden ja yhteis\u00f6llisyyden kehittymisen, ymm\u00e4rryksen syvenemisen, uusien ideoiden syntymisen ja yhteiseen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, ratkaisuihin sek\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon sitoutumisen. Dialogitaidoilla on pitk\u00e4kantoisia my\u00f6nteisi\u00e4 vaikutuksia edell\u00e4 mainittujen hy\u00f6tyjen vuoksi. (Henttonen, 2019.)<\/p>\n
Keskustelut eiv\u00e4t kehity dialogisiksi itsest\u00e4\u00e4n, vaan niihin on kiinnitett\u00e4v\u00e4 huomiota. Dialogitaidot ovat opittavissa. Taitojen ytimess\u00e4 on kuuntelutaito. Toinen olennainen asia on liittyminen keskusteluun esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tarkentavia kysymyksi\u00e4. Kolmas asia on omien kokemusten jakaminen, jotka ovat vaikuttaneet omiin n\u00e4kemyksiin k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4st\u00e4 asiasta. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s osoittaa kehollisuuden ja empaattisuuden kautta kuuntelevansa (ks. kuvio 1). On v\u00e4\u00e4rin mietti\u00e4 omaa argumenttia kesken toisen puheen. Jos syntyy pakottava halu sanoa jotain v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n aikaan, niin voi kirjoittaa asiansa paperille ja arvioida my\u00f6hemmin, onko sit\u00e4 syyt\u00e4 edes en\u00e4\u00e4 sanoa. On oikein puhutella muita suoraan ja toisaalta aktivoida kaikkia keskustelun osapuolia mukaan. (Henttonen, 2019.)<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/blogit.jamk.fi\/fbb\/wp-content\/uploads\/sites\/609\/2019\/12\/kolmas-dialogikuva-300x279.png\")
<\/p>\n
Kuvio 1. Dialogitaitojen kolme ydinosaamista (Mukailtu Henttonen, 2019)<\/p>\n
Sitran internetsivuilta l\u00f6ytyy Er\u00e4tauko-malliin liittyen paljon materiaalia, joiden avulla voi kehitt\u00e4\u00e4 omia dialogitaitoja. Materiaalia l\u00f6ytyy esimerkiksi siit\u00e4, siit\u00e4 miten voi syvent\u00e4\u00e4 keskustelua, kuinka aktivoida hiljaisia, miten ohjata dominoivaa keskustelijaa, miten p\u00e4\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in pattitilanteesta, miten esitt\u00e4\u00e4 dialogisia kysymyksi\u00e4 ja miten hoitaa tunteenpurkauksia keskustelussa. (Sitra, 2019.)<\/p>\n
Jokainen korkeakoulussa ty\u00f6skentelev\u00e4 tapaa arjessa ihmisi\u00e4 lukuisissa erilaisissa kohtaamisissa, joten kaikki hy\u00f6tyv\u00e4t dialogisen keskustelun rakentamisesta. Aika, jonka korkeakoulu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 dialogisen oppimisymp\u00e4rist\u00f6n ja henkil\u00f6kunnan dialogitaitojen kehitt\u00e4miseen, maksaa itsens\u00e4 monin kerroin takaisin tyytyv\u00e4isin\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6in\u00e4 ja opiskelijoina, parempina koulutuksina sek\u00e4 innovatiivisina palveluina ja tutkimushankkeina.<\/p>\n
<\/p>\n