![\"\"](\"https:\/\/blogit.jamk.fi\/fbb\/wp-content\/uploads\/sites\/609\/2021\/04\/woman-5678998_1920-200x300.jpg\")
<\/p>\nHarjoittelu kuuluu pakollisena osana kaikkiin ammattikorkeakoulun tutkinto-ohjelmiin ja se on laajin yksitt\u00e4inen opintojakso. Harjoittelun tavoitteena on perehdytt\u00e4\u00e4 opiskelija ohjatusti tutkinto-ohjelman tai siihen sis\u00e4ltyv\u00e4n suuntautumisvaihtoehdon n\u00e4k\u00f6kulmasta keskeisiin ty\u00f6teht\u00e4viin. Harjoittelu ammattikorkeakoulussa opintojen rinnalla t\u00e4ht\u00e4\u00e4 siihen, ett\u00e4 opiskelijan kasvu asiantuntijuuteen k\u00e4ynnistyy jo opintojen aikana. Samalla harjoittelu on yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 koulutusta ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 yhdist\u00e4vist\u00e4 opintojaksoista.<\/p>\n
Ammattitaidolla tarkoitetaan yksil\u00f6n valmiutta tai p\u00e4tevyytt\u00e4 toimia m\u00e4\u00e4r\u00e4tyss\u00e4 ammatissa. Asiantuntijuuden k\u00e4site poikkeaa ammattitaidon k\u00e4sitteest\u00e4 siten, ett\u00e4 se ei ole ammattiin sitoutuvaa, vaan asiaan, aiheeseen tai teht\u00e4v\u00e4- ja ongelma-alueeseen liittyv\u00e4\u00e4 osaamista. Asiantuntijuutta on tutkittu monesta n\u00e4k\u00f6kulmasta: mik\u00e4 on asiantuntijuuden sis\u00e4lt\u00f6, miten asiantuntijuus syntyy ja miten se ilmenee. Useille m\u00e4\u00e4rittelyille on yhteist\u00e4 se, ett\u00e4 asiantuntijuus syntyy teoreettisen tiedon, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tiedon ja metakognitiivisen tiet\u00e4myksen vuorovaikutuksen tuloksena – sek\u00e4 formaalin ett\u00e4 informaalin oppimisen avulla. (Tynj\u00e4l\u00e4 & Nuutinen, 1997; Etel\u00e4pelto, 1997).<\/p>\n
Kehittyminen asiantuntijaksi syntyy pitk\u00e4n ajan ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6skentelyn tuloksena (Kolb, 1984) ja asiantuntijaksi kehittymisess\u00e4 on kolme keskeist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa: tiedon omaksuminen, osallistuminen ja tiedon luominen (Hakkarainen, Palonen, Paavola & Lehtinen, 2004). Asiantuntijalle on tunnusomaista jatkuva oman osaamisen kehitt\u00e4minen, sill\u00e4 asiantuntijuus ei ole pysyv\u00e4, kerran saavutettu ominaisuus, vaan toimintatapa. (Helakorpi & Olkinuora, 1997; Otala, 1996; Etel\u00e4pelto, 1997.)<\/p>\n
Asiantuntijaksi kehittymiseen ja kokemukselliseen oppimiseen liittyy konstruktiivinen oppimisk\u00e4sitys, jonka mukaan oppija rakentaa eli konstruoi tiedon itse (Tynj\u00e4l\u00e4 & Nuutinen, 1997). Oppija tulkitsee omia havaintojaan aikaisemman tiet\u00e4myksens\u00e4 ja kokemustensa pohjalta ja rakentaa kuvansa maailmasta ja sen ilmi\u00f6ist\u00e4 yh\u00e4 uudelleen uuden havainnon pohjalta. Samalla h\u00e4n tulkitsee uutta informaatiota aikaisemman tietonsa, k\u00e4sitystens\u00e4 ja uskomustensa valossa. (Smith 2004, Springer & Borthick, 2004; Tynj\u00e4l\u00e4, 1997).<\/p>\n
Informaali oppiminen on kaikkea sellaista oppimista, joka liittyy ty\u00f6ntekoon ja ty\u00f6prosesseihin ja jolla pyrit\u00e4\u00e4n helpottamaan osaamisen levi\u00e4mist\u00e4 yksil\u00f6lt\u00e4 toiselle. Ammattikorkeakoulussa harjoittelu on merkitt\u00e4v\u00e4 informaalin oppimisen muoto, jossa opiskelija saa oppia ja kokemuksia aidossa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kontekstissa. (Aalto & Sarala, 1991). Informaali oppiminen on kokemuksellista oppimista vuorovaikutuksessa ymp\u00e4rist\u00f6n kanssa ja siin\u00e4 korostuu se, ett\u00e4 oppiminen on ensisijaisesti tiedonluomisprosessi, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ristiriitojen ratkaisemista ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n sopeutumista (Kolb, 1984).<\/p>\n
Harjoittelu toimii sek\u00e4 oppimisen v\u00e4lineen\u00e4 ett\u00e4 toisaalta koulutuksen sis\u00e4ll\u00f6n sek\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kehitt\u00e4misen v\u00e4lineen\u00e4 (Lavikainen. 2010; Salonen. 2005). Harjoittelu sijoittuu koulu- ja ty\u00f6paikkakulttuurin rajalle. Ajattelua painottavassa kouluty\u00f6skentelyss\u00e4 tyypillist\u00e4 on keskittyminen erilaisiin symbolisiin esityksiin ja esitt\u00e4miseen, esimerkiksi kirjoittamiseen ja lukemiseen, ja oppimisessa pyrit\u00e4\u00e4n tavoittelemaan yleisp\u00e4tevi\u00e4 taitoja ja periaatteita sek\u00e4 useassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 soveltamiskelpoista osaamista. Ty\u00f6paikoilla olennaista on toiminnan tehokkuutta ja taloudellisuutta lis\u00e4\u00e4vien v\u00e4lineiden etsiminen, tunnistaminen ja hy\u00f6dynt\u00e4minen. Oppiminen tapahtuu tilannesidonnaisesti ja on luonteeltaan erikoistumista, joka ei ole mekaanisesti siirrett\u00e4viss\u00e4 toiseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. (Tynj\u00e4l\u00e4, V\u00e4limaa & Sarja, 2003.)<\/p>\n
Finanssialalla toimii yrityksi\u00e4, jotka tarjoavat pankki-, vakuutus- tai sijoituspalveluja. Harjoittelussa n\u00e4m\u00e4 ty\u00f6paikat muodostavat informaalin oppimisen oppimisymp\u00e4rist\u00f6n. Asiantuntijuus saa perustansa koulutuksessa ja finanssialan yrityksiss\u00e4 tapahtuvan oppimisen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 ammattikorkeakoulussa hankittua osaamista. N\u00e4in opiskelijalla on mahdollisuus teoreettisten tietojen soveltamiseen, vallitsevien k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen oppimiseen ja omien tietojensa reflektointiin.<\/p>\n
Finanssitoimialan osaamistarpeet ovat muutoksessa. Tyypillist\u00e4 finanssialan osaamistarpeille on Finanssiala ry:n tutkimusten (Finanssiala kyvykkyydet 2020, 2012; Joustava ty\u00f6 ja osaaminen finanssialalla, 2016; T\u00f6iss\u00e4 finanssialalla 2015; Yhteinen matka finanssialan tulevaisuuteen. 2015) mukaan se, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n finanssialalle yksil\u00f6it\u00e4vi\u00e4 osaamisia, vaan ennemminkin yleisi\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvittavia osaamisia kuten liiketoiminta- ja teknologiaosaaminen, palvelu- ja muotoiluosaaminen, verkosto-osaaminen, kansainv\u00e4lisyys ja vastuullisuus. Lis\u00e4ksi osaamistarpeisiin kuuluu ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n metataitoja, kuten el\u00e4m\u00e4nhallinta ja omasta jaksamisesta huolehtiminen, itsen\u00e4isyys, muutos- ja luovuustaidot sek\u00e4 kyky kehitt\u00e4\u00e4 omaa osaamistaan.<\/p>\n
Osaamisvaatimuksiin vaikuttaa my\u00f6s uudenlainen ty\u00f6kulttuuri, jossa ty\u00f6n tekemisen tavat muuttuvat. Ty\u00f6markkinoille tulevat uudet sukupolvet haastavat nykyiset ty\u00f6n tekemisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t odottamalla ty\u00f6teht\u00e4vilt\u00e4 enemm\u00e4n itsen\u00e4isyytt\u00e4, joustavuutta ja ty\u00f6n sis\u00e4ll\u00f6n merkityksellisyytt\u00e4. Samanaikaisesti on huolehdittava ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n toimineiden osaajien jaksamisesta. Finanssitoimialalle ei ole ennakoitavissa ty\u00f6ntekij\u00e4m\u00e4\u00e4rien kasvua, mutta koulutustason n\u00e4hd\u00e4\u00e4n nousevan ja osaamisen kehitt\u00e4misvaatimusten lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n.<\/p>\n
<\/p>\n
Finanssialan toimintaymp\u00e4rist\u00f6 muuttuu. Megatrendit kuten ilmastonmuutos ja digitalisaatiot vaikuttavat osaltaan my\u00f6s finanssialaan. Vastuullinen sijoittaminen ja siihen liittyv\u00e4t teemat ovat viime vuosina olleet paljon esill\u00e4. Finanssialalla ja erityisesti pankkisektorilla regulaatio on lis\u00e4\u00e4ntynyt huomattavasti viime vuosina. T\u00e4m\u00e4 kehitys on jo osaltaan vaikuttanut pankkien rekrytointiin ja harjoittelupaikkoihin. Harjoittelijalta vaaditaan usein jo ennen harjoittelua riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tietoperustaa. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu on tarjonnut opiskelijoille mahdollisuuden suorittaa sijoituspalvelualan tutkintoa (APV1) jo opintojen aikana. Osa pankeista voikin edellytt\u00e4\u00e4 toimialan s\u00e4\u00e4ntelyyn liittyvien tutkintojen suorittamista jo ennen harjoittelua.<\/p>\n
Asiakkaiden suhtautuminen finanssitoimialaan – asenteet, tavat ja arvot \u2013 muuttuvat, ja asiakkaiden itseohjautuvuus, kiinnostus tuote- ja palvelukehitykseen sek\u00e4 uudet asiointitavat ja -paikat muuttavat osaamisvaatimuksia. Tarvitaan yh\u00e4 enemm\u00e4n vuorovaikutus-, viestint\u00e4- ja neuvottelutaitoja. Samanaikaisesti tarvitaan kyky\u00e4 ty\u00f6skennell\u00e4 itsen\u00e4isesti ja johtaa omaa ty\u00f6t\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 ty\u00f6 on yh\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n ajasta ja paikasta riippuvaista, kun palvelu tuotetaan erilaisissa verkostoissa. Toimintaymp\u00e4rist\u00f6n ja palveluketjun kompleksisuus lis\u00e4\u00e4 tarvetta hallita suuria tietom\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja kyky\u00e4 analysoida tietoa. Ennakointivalmiuksien merkitys korostuu ja vastuullisuus, eettisyys ja kest\u00e4v\u00e4 kehitys nousevat entist\u00e4 keskeisimmiksi osiksi finanssialan yritysten toimintaa.<\/p>\n
Opiskelijoille harjoittelujakso on t\u00e4rke\u00e4 ja hy\u00f6dyllinen oppimiskokemus. Harjoittelun onnistumiseen vaikuttaa eniten ty\u00f6nantajien positiivinen suhtautuminen, hyv\u00e4 perehdytys ty\u00f6teht\u00e4viin ja mielekk\u00e4\u00e4ksi koettujen ty\u00f6teht\u00e4vien tekeminen. Ty\u00f6nantajat ovat arvostaneet erityisesti harjoittelijoiden hyv\u00e4\u00e4 asennetta, oma-aloitteisuutta sek\u00e4 uusien ideoiden ja ajatusten esille tuomista. Pitk\u00e4\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 olleet finanssialan ammattilaiset ovat voineet oppia nuoremmilta harjoittelijoilta esimerkiksi digiosaamista ja digitaalista asiakaspalvelua. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu pyrkii opintotarjonnassaan huomioimaan sen, ett\u00e4 harjoittelijoilta vaaditaan tulevaisuudessa entist\u00e4 laajempaa valmiutta asiantuntijuuden kehittymisen pohjaksi.<\/p>\n
<\/p>\n
Eskola Anne, KTT, FM, Yliopettaja<\/p>\n
Karsikas Ari, KTM, Lehtori<\/p>\n
<\/p>\n
Kirjoittajat toimivat finanssialan suuntautumisvaihtoehdon kouluttajina Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulussa<\/p>\n
<\/p>\n
Aalto, T. & Sarala, U. (1991). Organisaatiossa oppimisen esteet ja mahdollisuudet. Teoksessa E. Raivola & E. Ropo (toim.) Jatkuva koulutus ja elinik\u00e4inen oppiminen<\/em>. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia A 49, 362\u2013365.<\/p>\n Etel\u00e4pelto, A. (1997). Asiantuntijuuden muuttuvat m\u00e4\u00e4ritykset. Teoksessa J. Kirjonen, P. Remes & A. Etel\u00e4pelto (toim.) Muuttuva asiantuntijuus<\/em>. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos, 86\u2013102.<\/p>\n Finanssialan kyvykkyydet 2020 \u2013 Luotaus tulevaisuuteen. Raportti. (2012).<\/p>\n Hakkarainen, K., Palonen, T., Paavola, S., & Lehtinen, E. (2004).\u00a0Communities of networked expertise: Professional and educational perspectives<\/em>. Amsterdam: <\/em>Elsevier Scientific Publ. Co.<\/p>\n Helakorpi, S. & Olkinuora, A. (1997). Asiantuntijuutta oppimassa. Ammattikorkeakoulupedagogiikkaa<\/em>. Porvoo: WSOY.<\/p>\n Joustava ty\u00f6 ja osaaminen finanssialalla. Hyvinvointia ja tuottavuutta. (2016). Haettu 12.4.2020 osoitteesta https:\/\/issuu.com\/finanssialankeskusliitto\/docs\/joustava_tyo_ja_osaaminen_finanssia.<\/p>\n Kolb, D. (1984). Experiential learning. Experience as the source of learning and development.<\/em> Englewood Cliffs, NJ: Prentice-Hall.<\/p>\n Lavikainen, E. (2010). Opiskelijan ammattikorkeakoulu 2010. Tutkimus ammattikorkeakouluopiskelijoiden koulutuspoluista, koulutuksen laadusta ja opiskelukyvyist\u00e4<\/em>. Turku: Opiskelijaj\u00e4rjest\u00f6jen tutkimuss\u00e4\u00e4ti\u00f6 Otus rs 35\/2010.<\/p>\n Otala, L. (1996). Oppimisen etu \u2212 kilpailukyky\u00e4 muutoksessa<\/em>. Ekonomia-sarja. Porvoo: WSOY.<\/p>\n Salonen, P. (2005). Ohjaako harjoittelu asiantuntijuuteen? Selvitys ammattikorkeakouluopiskelijoille toteutetusta harjoitteluaiheisesta kyselyst\u00e4.<\/em> Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. B: Ajankohtaista \u2013 Aktuellt.<\/p>\n Smith, P. (2001). Understanding Self-Regulated Learning and Its Implications for Accounting Educators and Researchers. Issues in Accounting Education,<\/em> 16(4), 663\u2013700.<\/p>\n Springer, C. & Borthick, F. (2004). Business Simulation to Stage Critical Thinking in Introductory Accounting: Rationale, Design, and Implementation. Issues in Accounting Education,<\/em> 19(3), 277\u2013303.<\/p>\n Tynj\u00e4l\u00e4, P. (1997). Developing education students\u2019 conceptions of the learning process in different learning environments. Learning and Instruction,<\/em> 7(3), 277\u2013292.<\/p>\n Tynj\u00e4l\u00e4, P. & Nuutinen, A. (1997). Muuttuva asiantuntijuus ja oppiminen korkeakoulutuksessa. Teoksessa J. Kirjonen, P. Remes & A. Etel\u00e4pelto (toim.) Muuttuva asiantuntijuus<\/em>. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos, 182\u2013196.<\/p>\n Tynj\u00e4l\u00e4, P., V\u00e4limaa, J. & Sarja, A. (2003). Pedagogical Perspectives into the relationships between Higher Education and Working Life. Higher Education,<\/em> 46, 147\u2013166.<\/p>\n T\u00f6iss\u00e4 finanssialalla. (2015). Haettu 12.4.2020 osoitteesta https:\/\/www.finanssiala.fi\/\/data\/wordpress\/htdocs\/wp-content\/uploads\/2019\/04\/FA_Toissa_finanssialalla_2019.pdf.<\/p>\n Yhteinen matka finanssialan tulevaisuuteen. Hyvinvoiva finanssiala 2014\u20132015 -hankkeen loppuraportti. (2015) Haettu 12.4.2020 osoitteesta https:\/\/oma.tsr.fi\/api\/projects\/75cb3b1f-2f13-4bc4-adcf-4ec80a8cb3e2\/attachment\/48663493-0a20-4aa4-b6ad-d04a58a2c644.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Harjoittelu kuuluu pakollisena osana kaikkiin ammattikorkeakoulun tutkinto-ohjelmiin ja se on laajin yksitt\u00e4inen opintojakso. Harjoittelun tavoitteena on perehdytt\u00e4\u00e4 opiskelija ohjatusti tutkinto-ohjelman tai siihen sis\u00e4ltyv\u00e4n suuntautumisvaihtoehdon n\u00e4k\u00f6kulmasta keskeisiin ty\u00f6teht\u00e4viin. Harjoittelu ammattikorkeakoulussa opintojen rinnalla t\u00e4ht\u00e4\u00e4 siihen, ett\u00e4 opiskelijan kasvu asiantuntijuuteen k\u00e4ynnistyy jo opintojen aikana. Samalla harjoittelu on yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 koulutusta ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 yhdist\u00e4vist\u00e4 opintojaksoista. Ammattitaidolla tarkoitetaan yksil\u00f6n valmiutta […]<\/p>\n","protected":false},"author":1294,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[103390,103663],"tags":[],"class_list":["post-277","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-accounting","category-business-pedagogy"],"acf":false,"yoast_head":"\n