Ammattikorkeakoulujen perustaminen Suomessa 1990-luvulla perustui pitk\u00e4lti eurooppalaiseen koulutusmalliin, mutta t\u00e4lt\u00e4 osin Suomessa tultiin muuhun Eurooppaan n\u00e4hden j\u00e4lkijunassa noin 20 vuotta (Rask 2002, 32). Suomessa ammattikorkeakoulujen perustamiselle asetettiin l\u00e4hinn\u00e4 kolme tavoitetta; parantaa ammatillisen koulutuksen tasoa ja laatua, lis\u00e4t\u00e4 nuorison koulutushalukkuutta sek\u00e4 purkaa oppilassumia joka kohdistui p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti yliopistoihin. (Puoskari, 2004, 11.) Lukioverkon laajentumisesta 1950\u20131960 -luvuilla ja siit\u00e4 seuranneesta ylioppilaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n nopeasta kasvusta seurasi, ettei kaikille halukkaille ylioppilaille ollut tarjolla koulutuspaikkaa yliopistossa, vaikkakin my\u00f6s yliopistojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli tuona aikana lis\u00e4\u00e4ntynyt (ks. esim. Rinne, 2002, 81). T\u00e4st\u00e4 seuranneesta opiskelijasumasta yliopistoihin haluttiin valtakunnallisen koulutuspolitiikan mukaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon ammatillisen koulutuksen vetovoimaa lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 (Laukia, 2020).<\/p>\n\n\n\n
Ammatillisen koulutuksen uudistuksen tavoitteissa korostuivat tunnistettu v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys kansainv\u00e4listymisest\u00e4, jota tavoitteen mukaisesti pyrittiin lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n oppilaitosten kansainv\u00e4lisell\u00e4 yhteisty\u00f6ll\u00e4. T\u00e4h\u00e4n tavoitteeseen liittyi kiinte\u00e4sti ammattikorkeakoulun tutkintojen kansainv\u00e4lisen vertailtavuuden parantaminen. Ennen muuta ammattikorkeakoulutuksella haluttiin vastata ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n nopeaan muutoksen, joka oli seurausta globalisaatiosta ja teknologian kehityksest\u00e4. (Puoskari, 2004, 11.)<\/p>\n\n\n\n
Suunniteltu ja my\u00f6hemmin toteutettu laaja, p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti maakuntien keskuskaupunkeihin perustuva ammattikorkeakouluverkosto kytkeytyi my\u00f6s osaamisen merkityst\u00e4 painottavaan uuteen aluepolitiikkaan. Monialaisen ammattikorkeakoulutuksen toivottiin tukevan alueiden kehityst\u00e4 ja vahvistavan niiden infrastruktuuria sek\u00e4 ennen muuta parantavan pienten ja keskisuurten yritysten kehittymisen edellytyksi\u00e4. N\u00e4iden uudistuksen tavoitteiden on tulkittu olleen osa talouspoliittista strategiaa Suomen uusteollistamiseksi ja nostamiseksi johtavaksi tietotaloudeksi. (Puoskari, 2004, 11.) 2000-luvulla ammattikorkeakoulujen toimintaa on jatkuvasti kehitetty sek\u00e4 organisaatioiden hallinnollisia rakenteita muutettu ammattikorkeakouluja koskevan uuden lain tultua voimaan 1.1.2015 (932\/2014). Ammattikorkeakouluille on annettu my\u00f6s vastuuta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 tukevassa tutkimus- ja kehitt\u00e4mistoiminnassa (ks. esim. Rask, 2002, 35).<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 artikkeli sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 katsauksen oikeudellisesti painottuneen tradenomikoulutuksen historiaan, nykytilaan ja kehitt\u00e4mistarpeisiin Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulussa. Artikkelin kirjoittajilla on yli 16 vuoden kokemus opetusty\u00f6st\u00e4 ammattikorkeakoulussa ja my\u00f6s yliopistossa oikeustieteellisell\u00e4 koulutusalalla. Kummatkin kirjoittajat ovat osallistuneet oikeusministeri\u00f6n oikeustradenomikoulutuksen kehitt\u00e4miseen sen alkuajoista saakka.<\/p>\n\n\n\n
Oikeustradenomikoulutuksen voidaan katsoa syntyneen l\u00e4hinn\u00e4 oikeusministeri\u00f6n tarpeesta rekrytoida uutta, osaavaa henkil\u00f6kuntaa sek\u00e4 kouluttaa nykyist\u00e4 oikeushallinnon alaista henkil\u00f6kuntaa. Oikeushallinnon henkil\u00f6st\u00f6n kasvavien ammatillisten vaatimusten kehitt\u00e4minen tunnistettiin ja t\u00e4h\u00e4n haluttiin puuttua alaan kohdennetulla pitk\u00e4j\u00e4nteisell\u00e4 koulutuksella. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarpeet olivat pontimena oikeustradenomikoulutuksen suunnittelun aloittamiselle. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutosten johdosta (mm. 1993 toteutettu alioikeusuudistus) oikeudellisen asiantuntemuksen merkitys oli selke\u00e4sti korostunut erilaisissa oikeushallinnon alaisissa ammatillisissa teht\u00e4viss\u00e4, joka n\u00e4kyi siin\u00e4, ett\u00e4 rekrytoitavilta edellytettiin yh\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin hyv\u00e4\u00e4 oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4n ja lain tuntemusta. (Oikeusministeri\u00f6, 2005, 4\u20135.)<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4h\u00e4n haasteeseen vastattiin asettamalla oikeusministeri\u00f6n toimesta ty\u00f6ryhm\u00e4, joka vuosina 1999-2000 selvitti silloisen koulutuksen ja my\u00f6s tulevan tarpeen vastaavuuden, koska oikeushallinnon ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n vaatimuksia vastaavaa ammattikorkeakoulutasoista koulutusta ei Suomessa ollut. Ty\u00f6ryhm\u00e4n selvityksen lopputulema olikin, ett\u00e4 ammattikorkeakoulupohjaiselle juridiikkaan suuntautuneelle koulutukselle oli tunnistetuista syist\u00e4 tarvetta. Niinp\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2003 oikeusministeri\u00f6 ryhtyi kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n jatkohankkeessa nelj\u00e4n ammattikorkeakoulun (Turku, Vaasa, Oulu ja Laurea) kanssa oikeustradenomikoulutushanketta tarkoituksena luoda koulutus, joka tarjoaisi oikeushallinnolle osaavaa ty\u00f6voimaa ja kouluille uuden suuntautumisvaihtoehdon; oikeustradenomiopintokokonaisuuden. (Oikeusministeri\u00f6, 2005, 4\u20135.) Opintokokonaisuutta suunniteltaessa erityist\u00e4 huomiota kiinnitettiin opiskelijoiden mahdollisuuteen saada ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kannalta monipuolista osaamista eri oikeuden aloilta sek\u00e4 jo opiskeluaikana saavutettaviin taitoihin soveltaa s\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tilanteissa. (Oikeusministeri\u00f6, 2005, 7).<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4ht\u00f6kohtainen ajatus oli oikeustradenomikoulutuksen suuntaamisesta erityisesti tuomioistuin-, syytt\u00e4j\u00e4- ja ulosottolaitosten sek\u00e4 oikeusaputoimen kansliahenkil\u00f6kunnalle, avustaville ulosottomiehille ja haastemiehille. Tavoitteisiin kirjattiin my\u00f6s mahdollisuus oikeushallinnon aloilla ty\u00f6skenteleville opistoasteen tutkinnon suorittaneille t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 aikaisemmat opinnot ammattikorkeakoulututkinnoksi. (Oikeusministeri\u00f6, 2005, 5.) Opintokokonaisuuden haluttiin antavan monipuoliset valmiudet toimia paitsi julkisen sektorin, my\u00f6s yksityisen sektorin vaihtelevissa ja vaativissa teht\u00e4viss\u00e4, jotka vaativat sek\u00e4 juridista ett\u00e4 liiketaloudellista osaamista (Oikeusministeri\u00f6 2005, 7).<\/p>\n\n\n\n
My\u00f6s opetusministeri\u00f6 asetti vuonna 2005 ty\u00f6ryhm\u00e4n arvioimaan Suomessa annettavan oikeustieteellisen koulutuksen nykytilaa ja kehitt\u00e4mistarpeita. Ty\u00f6ryhm\u00e4n selvitys oikeustieteellisen koulutuksen kehitt\u00e4mistarpeita tuki oikeusministeri\u00f6n selvityst\u00e4 oikeustieteellisen ammattikorkeakoulutuksen tarpeesta. Opetusministeri\u00f6n asettama ty\u00f6ryhm\u00e4 esittikin uudenlaista oikeustieteellist\u00e4 ammattikorkeakoulututkintoa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarpeita varten. Selvitysryhm\u00e4 katsoi, ett\u00e4 ammattikorkeakouluj\u00e4rjestelm\u00e4n perustamisen j\u00e4lkeen tiedeyliopistot eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olleet oikea paikka kouluttamaan ty\u00f6markkinoilla tarvittavia oikeusnotaareja ja oikeustieteellisiss\u00e4 tiedekunnissa annettava opetus ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ollut se paras vaihtoehto. Haluttiin kehitt\u00e4\u00e4 uudenlaista oikeudellisen alan ammattikorkeakoulututkintoa, joka sis\u00e4ll\u00f6n suunnittelu l\u00e4htisi erityisesti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarpeista. Keskeist\u00e4 koulutuksen suunnittelussa on ty\u00f6nottajien kuuleminen. (Opetusministeri\u00f6 2005, 19, 49.)<\/p>\n\n\n\n
Ammattikorkeakouluissa on annettu oikeudellisesti painottunutta tradenomikoulutusta jo yli 15 vuoden ajan. Ammattikorkeakoulussa annettavaa oikeustieteellisen korkeakoulutuksen koulutustarjontaa arvioitiin ensimm\u00e4isen kerran vasta vuosina 2020\u20132021 Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvin) toimesta. (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 2021, 14). Oikeustieteellist\u00e4 ammattikorkeakouluopetusta ei ollut aikaisemmin arvioitu yll\u00e4 selostetulla tavalla, joten arvioinnissa saatiin ajantasaista tietoa muun muassa oikeustieteellisen alan osaamisesta sek\u00e4 siit\u00e4, miten korkeakoulutus ennakoi ja vastaa tulevaisuuden haasteisiin, sek\u00e4 tietoa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4relevanssista. (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 2021, 18\u201319).<\/p>\n\n\n\n
Ammattikorkeakoulusektorilla oikeustieteellinen koulutus j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n osana liiketalouden tradenomikoulutusta (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 2021, 27). Oikeustieteellisen alan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista on k\u00e4ytetty nime\u00e4 \u201doikeustradenomi\u201d, joka on johdettavissa alkujaan oikeusministeri\u00f6n kanssa laadittuun tutkinto-ohjelmaan, johon sis\u00e4ltyi juridisia opintoja alkujaan yhteens\u00e4 60 opintopistett\u00e4, joista 30 opintopistett\u00e4 oli julkisoikeutta ja 30 opintopistett\u00e4 yksityisoikeutta. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi oikeustradenomiopintoihin sis\u00e4ltyi 15 opintopisteen juridinen opinn\u00e4ytety\u00f6 ja 15 opintopisteen harjoittelu. Oikeustradenomikoulutuksen alkuvaiheessa kaikille oikeustradenomikoulusta tuottavilla ammattikorkeakouluilla oli siten yhteiset opintokokonaisuudet juridiikan suuntautumisvaihtoehtoon. (Oikeusministeri\u00f6 2005, 9.)<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kaikki ammattikorkeakoulut eiv\u00e4t noudata yll\u00e4 mainittuja oikeusministeri\u00f6n linjauksia eik\u00e4 tutkintonimike \u201doikeustradenomi\u201d ole en\u00e4\u00e4 kaikilla k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Opiskelijat suorittavat perusopintoja esimerkiksi liiketoiminnasta ja yritt\u00e4jyydest\u00e4 ja t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t osaamistaan juridisilla ammattiopinnoilla. Juridisten opintojen laajuus vaihtelee ammattikorkeakouluittain 50\u201363 opintopisteen v\u00e4lill\u00e4. Edell\u00e4 mainitusta tutkinto-ohjelmien hajautumisesta johtuen tutkinto-ohjelmat eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 profiloidu korkeakouluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 itsen\u00e4isen\u00e4 oikeusalan tutkintona eik\u00e4 tutkinnolla ole en\u00e4\u00e4 omaa tutkintonimikett\u00e4. Arviointikeskus suosittaa, ett\u00e4 oikeudellisesti painottuneet ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemm\u00e4t ammattikorkeakoulututkinnot irrotettaisiin tradenomitutkinnosta omiksi tutkinnoikseen ja ett\u00e4 niille annettaisiin oma tutkintonimike. (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 2021, 152.)<\/p>\n\n\n\n
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen ammattikorkeakoulujen arviointiraportista ilmenee, ett\u00e4 oikeudellisesti painottuneista tradenomeista on pulaa ty\u00f6markkinoinnoilla (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 2021, 151). Edell\u00e4 mainitun vuoksi on ammattikorkeakouluissa aloitettu oikeudellisesti painottuneita juridiikan koulutuksia uudelleen. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulussa oikeudellisesti painottunutta juridiikan koulutusta on tarjottu koko ajan eik\u00e4 koulutusta ole miss\u00e4\u00e4n vaiheessa lakkautettu. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulussa uusien juridiikan opiskelijoiden sis\u00e4\u00e4notto tehd\u00e4\u00e4n joka nelj\u00e4s vuosi. Seuraava sis\u00e4\u00e4notto on vuonna 2023, jolloin uusia oikeudellisesti painottuneiden tradenomiopiskelijoiden aloituspaikkoja on avoinna yhteens\u00e4 30 kappaletta. Uusien opiskelijoiden sis\u00e4\u00e4nottoa tarkastellaan alueen tarpeiden ja ty\u00f6markkinatilanteen pohjalta koulutustarvetta jatkuvasti kehitt\u00e4en ja sis\u00e4\u00e4nottoa lis\u00e4ten. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulussa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4ksi vahvistaa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen suosituksen mukaisesti oikeudellisten opintojen osuutta opintokokonaisuuksissa.<\/p>\n\n\n\n
Opetusministeri\u00f6n asettama selvitysryhm\u00e4 katsoi jo vuonna 2005, ett\u00e4 oikeustradenomikoulutuksen koulutussis\u00e4ll\u00f6t olisi otettava arvioitavaksi sen tarpeen pohjalta, joka ty\u00f6markkinoinnoilla esiintyy oikeustradenomin tutkinnon suorittaneista (Opetusministeri\u00f6 2005, 19). Edell\u00e4 oleva tavoite on samansuuntainen kuin mit\u00e4 Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi nyt esitt\u00e4\u00e4. Oikeudellisesti painottuneen tradenomikoulutuksen pit\u00e4\u00e4 vastata ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarpeisiin. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 oikeudellisesti painottuneen tradenomikoulutuksen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4teemoja ovat digitalisaatioon ja tietosuojaan liittyv\u00e4 s\u00e4\u00e4ntely, jota on mahdollista hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 nykyist\u00e4 tehokkaammin. (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 2021, 153.) Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulussa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 digitaalisia v\u00e4lineit\u00e4 opetuksessa ja monia juridiikan opintojaksoja tarjotaan joko kokonaan tai osittain verkko-opetusalustaa hy\u00f6dynt\u00e4en. My\u00f6s CampusOnlinen kehitt\u00e4minen yhdess\u00e4 yliopistojen kanssa ja t\u00e4t\u00e4 kautta juridiikan opetustarjonnan laajentaminen voisi auttaa yhten\u00e4ist\u00e4m\u00e4\u00e4n sek\u00e4 my\u00f6s vahvistamaan oikeudellisesti painottuvan tradenomikoulutuksen rakennetta ja mahdollistaisi opiskelijoille entist\u00e4 laajemman koulutustarjonnan.<\/p>\n\n\n\n
Ammattikorkeakouluopetuksessa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taidot n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t kykyn\u00e4 vastata ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarpeisiin. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarpeet saadaan selvitetty\u00e4 jatkuvalla vuoropuhelulla ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edustajien kanssa. Alla oleva esimerkki kuvaa erinomaisesti oikeudellisesti painottuneet tradenomin teht\u00e4v\u00e4kentt\u00e4\u00e4 ja merkitt\u00e4vyytt\u00e4 ty\u00f6yksik\u00f6n kannalta. <\/p>\n\n\n\n
\u201dOikeustradenomit ovat meille kullanarvoista ty\u00f6voimaa, sill\u00e4 olemme onnistuneet rekrytoimaan k\u00e4r\u00e4j\u00e4sihteerej\u00e4. Moni tulee harjoittelijoina taloon, sitten j\u00e4\u00e4v\u00e4t m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisiksi k\u00e4r\u00e4j\u00e4sihteereiksi. Saavat jopa alle vuoden kokemuksella vakinaisen viran. Oikeustradenomit ovat hyvi\u00e4 ja taitavia.\u201d <\/em>(Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 2021, 156.)<\/p>\n\n\n\n Oikeudellisesti painottuneen tradenomin keskeisimpi\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taitoja ovat asioiden perustelemisen taidon oppiminen, oikeusl\u00e4hteiden hallinnan taito sek\u00e4 opitun teorian soveltaminen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 2021, 155). Edell\u00e4 oleva on palautettavissa oikeustieteellisen koulutuksen ideaan kouluttaa lainsoveltamisosaajia. Oikeustieteellisen koulutuksen idea tuottaa valmiuksia toimia lainsoveltajana esimerkiksi viranomaisp\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 teht\u00e4ess\u00e4. (M\u00e4\u00e4tt\u00e4, Tolvanen, Kolehmainen, Kosonen, V\u00e4\u00e4t\u00e4nen & Kein\u00e4nen, 2012, 7.) Edell\u00e4 mainittu lain soveltamisen osaajien kouluttaminen sopii hyvin my\u00f6s ammattikorkeakoulussa annettavaan oikeustradenomikoulutukseen. Oikeustradenomit ty\u00f6skentelev\u00e4t laajasti niin julkisella kuin yksityisell\u00e4kin sektorilla ja oikeustradenomilta odotetaan lain soveltamisosaamista. T\u00e4m\u00e4 tulee ottaa koulutustarjonnassa huomioon. My\u00f6s Karvin raportissa sidosryhm\u00e4haastatteluissa nousi esille, ett\u00e4 ammattikorkeakoulujen koulutustarjonta palvelee laajasti niin julkista sektoria kuin yksityisen sektorin ty\u00f6nantajia kuten pankkeja ja vakuutusyhti\u00f6t\u00e4. Edelleen oikeudellisesti painottuneet tradenomit ovat t\u00e4rke\u00e4 voimavara, mutta heit\u00e4 koulutetaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 liian v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Oikeudellisesti painottuneelta tradenomilta edellytet\u00e4\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taitoja ja n\u00e4m\u00e4 taidot koskevat oikeuskysymyksen osaamista, lain soveltamisosaamista ja kyky\u00e4 hallita oikeusl\u00e4hdemateriaalia. Edell\u00e4 mainittua osaamista tarvitaan esimerkiksi k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuksissa, syytt\u00e4j\u00e4laitoksessa tai ulosotossa. My\u00f6s yksityisell\u00e4 sektorilla juridiikan hallinta ja ennen kaikkea lain soveltamistaidot ovat keskeisess\u00e4 asemassa muun muassa pankki- tai vakuutusalalla. Edell\u00e4 mainituissa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taidoissa on kyse viime k\u00e4dess\u00e4 oikeudellisesta informaatiolukutaidosta. Oikeudellinen informaatiolukutaito tarkoittaa Pajulaa (2006) lainaten kyky\u00e4 tunnistaa oikeudellinen ongelma ja oikeudelliset tiedonl\u00e4hteet, kyky\u00e4 etsi\u00e4 tietoa eri oikeudellisista tiedonl\u00e4hteist\u00e4 ja tuntea tiedonl\u00e4hteiden erityispiirteet ja lis\u00e4ksi soveltaa oikeudellisia tiedonl\u00e4hteit\u00e4 oikeudellisen ongelman ratkaisussa sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oikeudellista tietoa laillisesti ja eettisesti oikein. (Pajula 2006, 27). Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvi on arviointiraportissaan m\u00e4\u00e4ritellyt ty\u00f6el\u00e4m\u00e4relevanssin sellaisen osaamisen kasvattamiseksi, jolla varmistetaan opiskelijan valmiudet toimia valmistumisen j\u00e4lkeen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. <\/a>Pyyk\u00f6n ja muiden (2020, s. 88) mukaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4relevanssi tulisikin n\u00e4ky\u00e4 tutkinto-ohjelmien rakenteissa ja niiden sis\u00e4ll\u00f6iss\u00e4 sek\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4relevanssin liitt\u00e4misess\u00e4 kehitt\u00e4misen prosesseihin.<\/p>\n\n\n\n Oikeudellisesti painottuneen oikeustradenomin teht\u00e4v\u00e4kentt\u00e4 on laaja. H\u00e4nen tulee hallinta kaikkea oikeusl\u00e4hdemateriaalia ja osata soveltaa sit\u00e4 yksitt\u00e4iseen oikeuskysymykseen. Koulutuksen tulee antaa ev\u00e4\u00e4t t\u00e4h\u00e4n kaikkeen. Ty\u00f6markkinoilla on tarve osaavalle juridiikan ammattikorkeakouluosaajalle.<\/p>\n\n\n\n Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulussa tarjotaan oikeudellisesti painottuneita tradenomin ammattikorkeakouluopintoja, mutta tutkinto ei ole itsen\u00e4inen oikeusalan ammattikorkeakoulututkinto. Oikeusalan tradenomitutkinto kaipaa selkeytt\u00e4mist\u00e4 ja kirkastamista omaksi arvostetuksi tutkinnokseen. Tutkinnon eriytt\u00e4minen omaksi tunnustetuksi juridiikan tutkinnoksi lis\u00e4\u00e4 tutkinnon arvostusta ty\u00f6markkinoilla. Tutkinto antaa my\u00f6s valmiudet toimia julkisen sektorin sek\u00e4 yksityisen sektorin vaihtelevissa ja vaativissa juridisissa teht\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Karvin selvityksess\u00e4 ilmeni tarve oikeustradenomikoulutuksen kehitt\u00e4miselle. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu on mukana EduFuturassa, joka on Jyv\u00e4skyl\u00e4n koulutuskuntayhtym\u00e4 Gradian, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun ja Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston yhteinen yhteis\u00f6, jonka tarkoitus on kehitt\u00e4\u00e4 tulevaisuuden oppimisratkaisuja ja luoda opiskelijoille joustavat opintopolut ja mahdollistaa ristiinopiskelu. (EduFutura 2021.) Oikeustradenomitutkinto tuleekin nostaa EduFuturassa tunnustetuksi k\u00e4rkialaksi. Yhteisty\u00f6 Jyv\u00e4skyl\u00e4n koulutuskuntayhtym\u00e4 Gradian kanssa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oikeustradenomitutkintoon t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4n opintopolun ja yhteisen koulutustarjonnan luomiseksi, jolloin saadaan varmistettua saumaton siirtyminen toiselta asteelta korkeakouluasteelle. My\u00f6s korkeakouluyhteisty\u00f6t\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston kanssa tulee syvent\u00e4\u00e4 ja juridiikan opetussis\u00e4lt\u00f6jen ja materiaalien jakamista tulee tiivist\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Oikeustradenomikoulutuksessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 jatkuva vuoropuhelu ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edustajien kanssa. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulussa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 vuoropuhelun tiivist\u00e4minen ja koordinoiminen julkisen sektorin ja yksityisen sektorin kanssa. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s varmistaa riitt\u00e4v\u00e4t oikeustradenomiopiskelijoille soveltuvat harjoittelupaikat.<\/p>\n\n\n\n Hannu Juntunen, VT, HK, Lehtori, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, hannu.juntunen@jamk.fi<\/a><\/p>\n\n\n\n Sanna-Maria Klemetti, OTT, VT, Sivutoiminen tuntiopettaja, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, sanna-maria.klemetti@jamk.fi<\/a><\/p>\n\n\n\n Kirjoittajat ty\u00f6skentelev\u00e4t juridiikan opettajina Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulussa.<\/p>\n\n\n\n Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014\/932.<\/p>\n\n\n\n EduFutura Jyv\u00e4skyl\u00e4 (2021). Yksil\u00f6lliset ja joustavat opintopolu<\/em>t. Haettu 6.12.2021 osoitteesta https:\/\/edufutura.fi<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Laukia, J. (2020). Kolme n\u00e4k\u00f6kulmaa ammattikorkeakoulujen perustamiseen<\/em>. Haettu 10.11.2021 osoitteesta https:\/\/esignals.fi\/kategoria\/korkeakoulutus\/kolme-nakokulmaa-ammattikorkeakoulujen-perustamiseen\/#d841c639<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Oikeusministeri\u00f6 (2005). Ammattikorkeakouluv\u00e4yl\u00e4 oikeushallinnon alalle, ty\u00f6ryhm\u00e4mietint\u00f6<\/em> (2005:15). Haettu 10.11.2021 osoitteesta https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/75657\/om_ tr_15_2005_ammattikorkea_24_s.pdf?sequence=1<\/a>.<\/p>\n\n\n\n OPM. (2005). Oikeustieteellisen koulutuksen koulutustilan nykytila<\/em>. Opetusministeri\u00f6n ty\u00f6ryhm\u00e4muistioita ja selvityksi\u00e4 29. Haettu 20.11.2021 osoitteesta https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/80310\/tr29.pdf?sequence=1<\/a>.<\/p>\n\n\n\n M\u00e4\u00e4tt\u00e4 T., Tolvanen M., Kolehmainen A., Kosonen J., V\u00e4\u00e4t\u00e4nen U. & Kein\u00e4nen A. (2012). Oikeudellisen ajattelun perusteita.<\/em> It\u00e4-Suomen yliopiston oikeustieteellisi\u00e4 julkaisuja. Joensuu: University of Eastern Finland, Oikeustieteiden laitos.<\/p>\n\n\n\n M\u00e4h\u00f6nen, J., Airaksinen, M., Korte, A., Mattsson, A., Mielityinen, S., \u2026Huusko, M. (2021). Oikeustieteellisen alan korkeakoulutuksen arviointi<\/em>. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 22:2021. Haettu 4.12.2021 osoitteesta https:\/\/karvi.fi\/\/data\/wordpress\/htdocs\/wp-content\/uploads\/2021\/11\/KARVI_2221.pdf<\/a>. 14,18-18,27,152-153,155-156.<\/p>\n\n\n\n Pajula, S. (2006). Oikeus oikeudelliseen tietoon<\/em>. Kirjaston rooli oikeudellisen informaation v\u00e4litt\u00e4misess\u00e4<\/em>. Eduskunnan kirjaston tutkimuksia ja selvityksi\u00e4 9. Edita Prima. Helsinki. 27.<\/p>\n\n\n\n Puoskari, P. (2004). Kunta ja ammattikorkeakoulu<\/em>. Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala: Vammalan kirjapaino Oy.<\/p>\n\n\n\n Haettu 10.11.2021 osoitteesta https:\/\/kaks.fi\/\/data\/wordpress\/htdocs\/wp-content\/uploads\/2010\/04\/Puoskari.pdf<\/a>.<\/p>\n\n\n\nKoulutusta uudistamaan<\/strong><\/h5>\n\n\n\n
L\u00e4hteet<\/strong><\/h5>\n\n\n\n