![\"\"](\"https:\/\/blogit.jamk.fi\/fbb\/wp-content\/uploads\/sites\/609\/2019\/10\/child-labor--300x205.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
Professori Markku Kuisma (2019) totesi: \u201dMaailmassa nyt reiluus ei ole kovin arvostettava ominaisuus\u201d. Postigate osoitti t\u00e4m\u00e4n kev\u00e4\u00e4n ja erityisesti nyt syksyn aikana, kun paljastui Postin palkitsemisskandaali. Lindtman (2019) kiteytt\u00e4\u00e4 perusongelman osuvasti: \u201dEi mahdu ihmisten oikeuden tuntoon, ett\u00e4 siell\u00e4 duunareitten palkkoja painetaan alasp\u00e4in ja herrat porskuttaa miljoonapalkoilla. Jokin roti pit\u00e4\u00e4 olla herrojenkin palkoissa.\u201d Postigate sis\u00e4lsi kaksi ongelmaa: valtion yhti\u00f6n p\u00e4\u00e4johtajalle rakennettu ep\u00e4onnistunut palkitsemisj\u00e4rjestelm\u00e4 ja toisaalta samaan aikaan ty\u00f6ntekij\u00f6ille esitetty palkkojen alentaminen. Voidaan my\u00f6s kysy\u00e4, ovatko muissakaan valtion monopolin suojaamissa yhti\u00f6iss\u00e4 johdon palkat reiluja ja eettisi\u00e4.<\/p>\n
Sipil\u00e4n hallituksen aikainen omistajaohjaus vaikutti Postin johdon nyt saamiin kohtuuttomiin palkkoihin ja palkkioihin. Taustalla oli ajatus siirt\u00e4\u00e4 Posti p\u00f6rssiin ja t\u00e4m\u00e4n vuoksi palkkioj\u00e4rjestelm\u00e4 uusittiin. P\u00f6rssiin ei kuitenkaan menty ja p\u00e4\u00e4johtajalle j\u00e4i mahdollisuus jopa 60 % palkkioihin peruspalkan p\u00e4\u00e4lle.<\/p>\n
Kontula (2019) ihmettelee: \u201dYhteinen ty\u00f6maa ja yhteinen tulos ja siell\u00e4 toiset, ne joilla on valmiiksi eniten, niin ne saa 50 % lis\u00e4\u00e4. Ne, joilla on valmiiksi v\u00e4hiten, niin niilt\u00e4 leikataan 50 % pois.\u201d Samaan aikaan, kun p\u00e4\u00e4johtaja tienaa miljoonaliksaa, l\u00e4htee johto TES-shoppailemaan, jotta ty\u00f6ntekij\u00f6iden jo ennest\u00e4\u00e4n alaa heikommat palkat laskettaisiin. \u201dMik\u00e4\u00e4n laki ei est\u00e4 ty\u00f6ehtoshoppailua\u201d, toteaa ty\u00f6oikeuden emeritusprofessori Koskinen (Tuomasjukka, 2019). Lain mukaan n\u00e4in voi toimia, mutta t\u00e4llainen toiminta ei ole eettist\u00e4 ja oikeudenmukaista.<\/p>\n
Helsingin Sanomat uutisoi, ett\u00e4 Postin palkka-alennukset kohdistuisivat jopa 8000 henkil\u00f6\u00f6n. On totta, ett\u00e4 markkina kutistuu ja kilpailu kovenee. Postin hallituksen puheenjohtaja on Hesarin mukaan todennut, ett\u00e4 \u201dt\u00e4ytyy l\u00f6yt\u00e4\u00e4 joku ratkaisu, joka takaa kilpailukyvyn\u201d. Miksi se kilpailuetu halutaan nyt repi\u00e4 pienipalkkaisten postin ty\u00f6ntekij\u00f6iden palkasta? Onko niin, ett\u00e4 kaikki muut keinot on jo koluttu, eik\u00e4 muuta voida? Vai onko huomattavasti heikompaan ty\u00f6ehtosopimukseen siirt\u00e4minen ja muut pysyv\u00e4t palkka-alet se helpoin ja varmin tapa parantaa kilpailukyky\u00e4 sek\u00e4 varmistaa johdon ylisuuret palkkiot? Kilpailukyvyn parantamisen peruste usein antaa yritykselle hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n luvan ja oikeutuksen tehd\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden asemaa heikent\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja, eik\u00e4 kyse v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole aina siit\u00e4.<\/p>\n
Postin tapauksessa digitalisaatio ja kansainv\u00e4linen kilpailu on muuttanut ja muuttaa edelleen markkinaa oleellisesti. T\u00e4m\u00e4 mainittiin t\u00e4rkeimm\u00e4ksi ty\u00f6ntekij\u00f6iden palkkojen halpuuttamisen perusteeksi, kuten my\u00f6s se, ett\u00e4 muilla alalla toimivilla olisi jo pienemm\u00e4t palkat. Keskeiset kilpailijat Matkakeskus (Jakola, 2019) ja PostNord (Starck, 2019) eiv\u00e4t kuitenkaan ole edes ajatelleet k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kilpailukyvyn parantamisen ty\u00f6kalupakissaan TES-shoppailua. Ne miettiv\u00e4t muita ratkaisuja. Matkakeskuksen toimitusjohtaja Janne Jakola (2019) pit\u00e4\u00e4 Postin suunniteltuja palkanalennuksia j\u00e4rkytt\u00e4vin\u00e4 ja perusteluja valheellisina. Matkakeskus maksaa omille ty\u00f6ntekij\u00f6illeen 37 % korkeampaa keskipalkkaa kuin alalla yleisesti (Jakola, 2019). Postin v\u00e4ite omien palkkakustannusten korkeammasta tasosta erityisesti pakettibisneksess\u00e4 oli perusteeton.<\/p>\n
Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 toisessa yhti\u00f6ss\u00e4 siirrettiin p\u00f6rssiin vuosituhannen alkupuolella. Ulkopuolinen taho rakensi osakeoptio-ohjelman. Koko henkil\u00f6kunta koottiin isoon auditorioon, jossa ohjelma julkistettiin. Optio-oikeudet jaettiin siten, ett\u00e4 johto sai lukum\u00e4\u00e4r\u00e4isesti noin 100-kertaisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n alimpaan ty\u00f6ntekij\u00e4luokkaan n\u00e4hden. Henkil\u00f6kunnan joukosta joku kysyi, miksi optio-oikeuksia ei jaettu tasan kuten henkil\u00f6kunta oli muissakin yrityksiss\u00e4 kuullut tehdyn. T\u00e4h\u00e4n konsernijohtaja vastasi: \u201dJos osake-oikeudet olisi jaettu tasan, olisi se tarkoittanut, ett\u00e4 kaikki olisivat saaneet 100 kpl. Jos joku yst\u00e4vist\u00e4ni olisi kysynyt, kuinka paljon min\u00e4 sain, olisi minua h\u00e4vett\u00e4nyt kertoa tuota m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.\u201d Auditoriossa tuli hiiren hiljaista. Ihmiset eiv\u00e4t uskoneet, mit\u00e4 he juuri olivat kuulleet. Suurin osa oli saanut mahdollisuuden lunastaa 20 tai 40 kpl. Joukossa oli paljon viisinkertaisen h\u00e4pe\u00e4n omaavia henkil\u00f6it\u00e4.<\/p>\n
Johtajien ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden v\u00e4linen ansiokuilu on kasvanut koko vuosituhannen ajan. Miksi sitten johdon palkkoihin syntyy ep\u00e4reiluja rakenteita? Syit\u00e4 t\u00e4h\u00e4n kehitykseen lienee globaali markkinatalous, mutta on my\u00f6s esitetty ylimm\u00e4n johdon kuplasokeutta ja ammattitaitoisen johdon menett\u00e4misen pelkoa. Toisaalta johtajat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t neuvottelemaan laajasti erilaisista eduista, jotka eiv\u00e4t koske ty\u00f6ntekij\u00e4tasoa. On my\u00f6s olemassa tutkimustuloksia, joiden mukaan vahvat yritysjohtajat pystyv\u00e4t vaikuttamaan palkkioidensa tavoitetasoihin, jotka ovat heille itselleen edullisia, mutta eiv\u00e4t itse yritykselle (Abernethy, Kuang & Qin, 2015).<\/p>\n
Kuplasokeus on riski johdon eettisyydelle. Yritysten hallitukset sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t henkisesti saman n\u00e4k\u00f6isi\u00e4 hyvi\u00e4 tyyppej\u00e4, miehi\u00e4 ja naisia, koska ihmisill\u00e4 on taipumus kokea yhteytt\u00e4 samalla tavalla ajatteleviin ja samasta taustasta tuleviin ihmisiin (Kuisma, 2019). \u201dValta ja menestys tuottavat vauhtisokeutta ja johto saattaa tulla immuuniksi muiden k\u00e4rsimyksille. Eih\u00e4n p\u00e4\u00e4majassa haluta k\u00e4rsi\u00e4 samalla tavalla kuin sotamies etulinjan juoksuhaudassa\u201d, Kuisma toteaa. Samansuuntaisesti kertoo Kontula (2019): \u201dHallitusammattilaisia on v\u00e4h\u00e4n. Tuntevat toisensa ja py\u00f6riv\u00e4t samoissa kokouksissa ja vapaa-ajalla tekemisiss\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n. Suuri riski siihen, ett\u00e4 syntyy sellainen kupla, jossa asiat l\u00e4htev\u00e4t k\u00e4t\u00f6sist\u00e4.\u201d Osin samat ihmiset istuvat hallituksissa ristiin ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t toistensa palkoista.<\/p>\n
Hyv\u00e4 ja ammattitaitoinen johtaja on palkkansa ansainnut. T\u00e4st\u00e4 voimme olla yht\u00e4 mielt\u00e4. J\u00e4rkev\u00e4 taso palkassa koetaan oikeudenmukaiseksi. Perustelut yh\u00e4 nouseville johtajien palkoille esitet\u00e4\u00e4n mantrana, jonka mukaan johtajat l\u00e4htisiv\u00e4t pois Suomesta. Pel\u00e4t\u00e4\u00e4n aivo- ja osaamispakoa, vaikka sellaista ei ole ollut eik\u00e4 ole n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4. Harkimo (2019) sivaltaa: \u201dToimitusjohtajien palkat nousee keskim\u00e4\u00e4rin 10-15 %, joka on ihan karmivan paljon. Aina sanotaan siit\u00e4, ett\u00e4 ne l\u00e4htee muuten muualle. Mihin ne l\u00e4htis muualle? En tied\u00e4 yht\u00e4\u00e4n ulkomailla olevaa suomalaista toimitusjohtajaa. Ei ne mihk\u00e4\u00e4n l\u00e4hde. Ne nostaa omia palkkojaan ja haluaa sitten omilta ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4\u00e4n kannattavuutta pois.\u201d Ei ole olemassa sellaista tutkimustietoa, jonka mukaan kohtuullisella ja pienemm\u00e4ll\u00e4kin palkalla ei yrityksi\u00e4 osattaisi johtaa ammattitaitoisesti ja tuloksellisesti.<\/p>\n
Suomessa on my\u00f6s yrityksi\u00e4, joissa toimitaan kannustavasti ja eettisesti. N\u00e4iss\u00e4 organisaatiossa huolehditaan kaikista ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4, luottamus ihmisten v\u00e4lill\u00e4 on korkealla tasolla ja palkitseminen reilua. Esimerkiksi Pekkaniska (2019) tukee henkil\u00f6kunnan kuntoiluharrastuksia ja terveellisi\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapoja innovatiivisella kuntobonus-j\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4. Reiluun ja motivaatiota parantavaan palkitsemiseen sis\u00e4ltyy ihmiselle annettu tunnustus ty\u00f6st\u00e4, osallistamis- ja vaikutusmahdollisuudet sek\u00e4 mahdollisuus ansaita v\u00e4h\u00e4n lis\u00e4\u00e4 (Kauhanen, 2010). Palkitsemisessa korkein tehokkuus saavutetaan sek\u00e4 sis\u00e4isten ett\u00e4 ulkoisten tarpeiden t\u00e4ytt\u00e4misell\u00e4 (Pink, 2010). Toimivan palkkaus- ja palkkioj\u00e4rjestelm\u00e4n avulla voimme ohjata henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 oikeaan suuntaan, mik\u00e4 parantaa tuottavuutta (Liinalaakso, Moisio & Tiihonen, 2016). Harkimo (2019) toteaa: \u201dSellaiset bonusj\u00e4rjestelm\u00e4t ovat hyvi\u00e4, jotka menev\u00e4t l\u00e4pi koko henkil\u00f6kunnan.\u201d T\u00e4llaista yrityst\u00e4, joka kohdistaa palkkiot koko henkil\u00f6kunnalle voidaan kuvata ehj\u00e4n\u00e4 arvoyhteis\u00f6n\u00e4, jossa ty\u00f6hyvinvointi on korkealla ja henkil\u00f6st\u00f6n vaihtuvuus pieni. Ja nekin, jotka joskus ovat l\u00e4hteneet pois, jonottavat p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen takaisin.<\/p>\n
Pit\u00e4isik\u00f6 meid\u00e4n hyv\u00e4ksy\u00e4 suuntaus kasvavaan ep\u00e4reiluun ja -eettiseen palkitsemiskulttuuriin osaksi suomalaista yhteiskuntaa? Toivon, ett\u00e4 nykyinen tapa toimia muuttuisi reilummaksi, mutta en usko, ett\u00e4 globaalia p\u00e4\u00e4suuntaa voisi en\u00e4\u00e4 muuttaa. Sit\u00e4 ei voi muuttaa ainakaan lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Historia on osoittanut, ett\u00e4 \u201doma suu l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 kuin kontin suu\u201d -ilmi\u00f6 on ollut aina l\u00e4sn\u00e4.<\/p>\n
Kirjoittaja KTT, KM Sami Kalliomaa ty\u00f6skentelee Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulussa yliopettajana. H\u00e4n tutkii ja opettaa johtamista sek\u00e4 vastaa organisaation ja talouden johtamisen Master-tason YAMK-tutkinnosta.<\/em><\/p>\n sami.kalliomaa@jamk.fi<\/em><\/p>\n Abernethy, M. A., Kuang, Y. F. & Qin, B. (2015). The Influence of CEO Power on Compensation Contract Design. The Accounting Review<\/em>, 90(4), 1265-306.<\/p>\n Bhose, C. (30.8.2019). Postin p\u00e4\u00e4johtaja tienaa 82 100 euroa kuussa – Kauppalehti kysyi, voisiko h\u00e4n laskea talkoohengess\u00e4 omaa palkkaansa. Kauppalehti, <\/em>Haettu osoitteesta https:\/\/www.kauppalehti.fi\/uutiset\/<\/p>\n Harkimo, H. (5.9.2019). Postin pomon posketon palkka. Niva, J. Yle A-Talk.<\/em><\/p>\n Jakola, J. (2019). Mit\u00e4 ajattelevat Postin kilpailijat? Malhotra, R. Ylen Aamu-tv<\/em> 13.9.2019. Haastateltavana Matkahuollon tj. Janne Jakola ja PostNordin tj. Johanna Starck. Yle Areena.<\/p>\n Kauhanen, J. (2010). Henkil\u00f6st\u00f6voimavarojen johtaminen.<\/em> Helsinki: WSOYpro.<\/p>\n Kontula, A. (5.9.2019). Postin pomon posketon palkka. Niva, J. Yle A-Talk.<\/em><\/p>\n Kuisma, M. (19.1.2019). Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n suuri muutos – luottamus vaihtui kontrolliin, keppiin ja kuriin. Flinkkil\u00e4, A. Flinkkil\u00e4 & Tastula<\/em>.<\/p>\n Lindtman, A. (5.9.2019). Postin pomon posketon palkka. Niva, J. Yle A-Talk.<\/em><\/p>\n Liinalaakso, V., Moisio, E. & Tiihonen, J. (2016). Reilu palkitsemisj\u00e4rjestelm\u00e4. Pk-yrityksen opas palkkauksesta ja palkitsemisesta. <\/em>Teknologiateollisuus ry. Grano Oy.<\/p>\n Pekkaniska (7.10.2019). Yrityksen kotisivut. Haettu osoitteesta https:\/\/www.pekkaniska.com\/tietoa-meista\/kuntobonukset\/<\/p>\n Pink, D. H. (2010). Drive \u2013 The Surprising Truth about what motivates us.<\/em> New York: Riverhead Books.<\/p>\n Raeste, J-P. (11.9.2019). Postissa vireill\u00e4 jopa 8000 ty\u00f6ntekij\u00e4n palkka-ale. Helsingin Sanomat,<\/em> A6-A7.<\/p>\n Starck, J. (13.9.2019). Mit\u00e4 ajattelevat Postin kilpailijat? Malhotra, R. Ylen Aamu-tv<\/em> 13.9.2019. Haastateltavana Matkahuollon tj. Janne Jakola ja PostNordin tj. Johanna Starck. Yle Areena.<\/p>\n Tuomasjukka, T. (29.8.2019). Posti laski palkkoja vaihtamalla ty\u00f6ehtosopimusta \u2013 asiantuntijalta tiukat kommentit sopimusshoppailusta: “Aikamoinen villi l\u00e4nsi”. Haastateltavana ty\u00f6oikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen. Aamulehti<\/em>, Haettu osoitteesta https:\/\/www.aamulehti.fi\/a\/8cd70aeb-3412-456b-8994-a5795afe4ebf<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Professori Markku Kuisma (2019) totesi: \u201dMaailmassa nyt reiluus ei ole kovin arvostettava ominaisuus\u201d. Postigate osoitti t\u00e4m\u00e4n kev\u00e4\u00e4n ja erityisesti nyt syksyn aikana, kun paljastui Postin palkitsemisskandaali. Lindtman (2019) kiteytt\u00e4\u00e4 perusongelman osuvasti: \u201dEi mahdu ihmisten oikeuden tuntoon, ett\u00e4 siell\u00e4 duunareitten palkkoja painetaan alasp\u00e4in ja herrat porskuttaa miljoonapalkoilla. Jokin roti pit\u00e4\u00e4 olla herrojenkin palkoissa.\u201d Postigate sis\u00e4lsi kaksi […]<\/p>\n","protected":false},"author":1295,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[51454,38550],"tags":[],"class_list":["post-69","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-leadership","category-management"],"acf":false,"yoast_head":"\nL\u00e4hteet\u00a0\u00a0 <\/strong><\/h4>\n