Kirjasto on verkossa – ja vähän kirjastossa

Tieteellisten kirjastojen vuoden 2017 tilastot on kerätty ja ne on julkaistu kirjastojen yhteisessä tilastotietokannassa. Tilastotiedot herkistävät ainakin tilastovastaavan tekemään analyysiä siitä missä ollaan nyt ja mihin ollaan mahdollisesti menossa. Pohdinnassa olen keskittynyt JAMKin kirjaston tilastolukuihin liittyen yleisesti aineistoihin, asiakkaisiin ja aukioloaikoihin. Tilastoihin on kerätty paljon muutakin kiinnostavaa numerotietoa, esimerkiksi tiedonhankinnan opetukseen ja kirjaston talouteen liittyen, mutta ne jäävät nyt johonkin toiseen mahdolliseen käsittelykertaan.

Aineisto on digitaalista, perinteinen lainaus vähenee
Suurin osa kirjaston aineistoista on jo siirtynyt verkkoon. Esimerkiksi JAMKin kirjaston asiakkailleen hankkimista kirjoista ja lehdistä melkein 70 % on digitaalisessa muodossa. Painetut kirjat ja lehdet muodostavat enää hieman yli 30 % osan kokoelmista. Viimeisten vuosien mittaan esimerkiksi pääkampuksen kirjastossa on luovuttu yhdestä lehtikaapista per vuosi. Samoin kirjahyllyt vähenevät vääjäämättömään tahtiin. Uutta painettua aineistoa hankitaan koko ajan, mutta digitaalista vielä enemmän. Samaan aikaan poistetaan vanhentunutta tai muutoin tarpeetonta painettua materiaalia.

Kirjat ja lehdet vuonna 2017

Painetun aineiston lainaus on tällä hetkellä huomattavasti vähäisempää verrattuna digitaalisen aineiston käyttöön. Yhteneväistä laskutapaa kaiken digitaalisen aineiston käytölle ei ole olemassa, mutta esimerkiksi FinELibin kautta hankittujen elektronisten kirjojen tietokannoissa oli tilastojen mukaan kertynyt dokumenteille noin 170 000 katsomiskertaa. Kaikkea painettua aineistoa oli puolestaan lainattu noin 51 000 kertaa.

Painetun aineiston lainaus verrattuna FinELibin e-kirjojen käyttöön vuonna 2017

Kirjastossa käydään silti
Asiakkaat käyvät JAMKin kirjastossa sekä paikan päällä, että virtuaalisesti. Tilastojen mukaan käynnit jakaantuvat lähes puoliksi. Kirjastokäyntejä oli 202 231 (tämä lukema oli hieman noussut edellisestä tilastovuodesta!) ja virtuaalisia kirjastokäyntejä 198 342. Virtuaalisiksi kirjastokäynneiksi lasketaan käynnit kirjaston www-sivuilla. Digitaalisten aineistojen käyttömäärät lasketaan erikseen.

Kirjastokäynnit vuonna 2017

Vaikka suurin osa kirjaston aineistoista on saavutettavissa ilman varsinaista kirjastokäyntiä, kirjasto tilana vetää puoleensa. Hävinneiden hyllyjen tilalle on tuotu pöytiä, tuoleja ja sohvia, jotka mahdollistavat esim. ryhmätöiden tekemisen kirjastossa. Tyhjän tilan täyttäminen pelkästään kalusteilla ei kuitenkaan riitä tekemään kirjastotilasta uuden sukupolven korkeakoulukirjastoa. Tilaan tarvitaan myös idea siitä, mikä sen tarkoitus asiakkaille on. Tämä on nähdäkseni asia, joka tarvitsee vielä kirkastamista.

Kirjastokortti on kasvattanut suosiotaan ja itsepalvelu lisääntynyt
Vaikka digitaalisen aineiston käyttö onnistuu JAMKin verkkotunnuksilla, perinteiselle kirjastokortille on kuitenkin tarvetta. Jos vertailee uusina asiakkaina rekisteröityneiden määriä esimerkiksi vuosina 2012-2017, luku on ollut nousussa. Viime vuonna uusiksi asiakkaiksi rekisteröityi 2802 henkilöä. Kirjastokortilla voi lainaamisen lisäksi myös käyttää omatoimikirjastoa palveluaikojen ulkopuolella. Omatoimikirjaston käyttöönotto onkin lisännyt kirjaston keskimääräistä aukioloaikaa viikossa. Vuonna 2012 luku oli kaikki kirjaston toimipisteet yhteen laskettuna 80 h. Vuonna 2017 lukema oli 132 h. Toki palveluaika on puolestaan laskenut samalla aikavälillä noin kymmenen tuntia. Samoin kirjastohenkilökunnan lukumäärä on laskenut 25 henkilöstä 22 henkilöön.

Rihmasto on uusi kirjasto?
Kirjasto on nyt yhdistelmä kahden ulottuvuuden aineistoja, itsepalvelua ja palvelua sekä tiloja. Yksi erittäin mielenkiintoinen asia on se, mitä kirjastolle tapahtuu tilana kirjahyllyjen kadotessa. Voiko kaikki fyysisessä ulottuvuudessa tapahtuva ”perinteinen” kirjastotoiminta jopa loppua ja leviääkö kirjastopalvelu rihmaston kaltaisesti pitkin verkkoa ja pitkin kampusta kirjastopalvelua tuottavien työasemilta tietoa tarvitsevien työasemille? Tämän suuntaisia ratkaisuja on jo nähty. Itse kuvittelisin kuitenkin, että ainakin kaksi fyysistä asiaa säilyisi, kirjaston asiakkaat sekä kirjaston henkilökunta. Kaikkein oleellisinta lienee se, että näiden kahden toimijan välillä tietosisältö, ohjaus ja palvelu liikkuvat tarpeen mukaisesti, olipa muoto mikä tahansa.

Näihin tunnelmiin, kirjastossa omassa työhuoneessa tilastointivuonna 2018 🙂
Kirsi Laasasenaho

Jätä kommentti