Innovoimaa

Innovoimaa ammattikorkeakoulujen aluevaikutukseen

Monthly Archives: joulukuu 2009

Leppoisaa ja lämmintä joulumieltä

Nyt on aika antaa ajatusten muhia ja rauhoittua.

Keskittykäämme nauttimaan Joulun tunnelmasta.

Kiitokset mielenkiinnosta blogini lukijoille ja kommentoijille. Jatkakaamme yhteisiä pohdintoja ensi vuonnakin.

Oikein Hyvää Joulua kaikille

t. Anne the Bloggaaja

Verkostoidu tai kuole!

Verkostoituminen on yksi aikamme muotiteema. Verkostoitumisen tärkeyttä korostetaan melkein joka tilanteessa. Miksi verkostoituminen on juuri nyt niin tärkeää? Yhteistyön tekeminen on niin kovin vaikeaa – toiset ei ymmärrä, ideat varastetaan, aikaa kuluu hukkaan, kemiat ei kohtaa – mutta kuitenkin… Ilman yhteistyötä ei pärjää! Nykyisessä muutostilanteessa pysyy parhaiten aallon harjalla yhteistyön voimin. Yhteistyössä syntyy parasta oppimista, uusia näkökulmia ja innovaatioita. Olin viime viikolla verkosto-osaamisen koulutuksessa ja ainakin pari hyvää oivallusta porukalla synnytettiin. Nimittäin tukeekohan organisaatiomme todella verkostomaisen toiminnan kehittymistä? Onko meillä ammattikorkeakoulussa käytössä verkostoitumista tukevaa mittaristoa?  Millaisin mittarein organisaatiomme siis parhaiten voisi tukea tiimiytymistä organisaatiorajojen yli?

Taito toimia yhdessä on oleellista myös seudun kehitystyössä. Uusi osaaminen syntyy nopeimmin kumppanuuksien kautta ja riskien jakaminen mahdollistaa laajemman innovaatiotoiminnan. Kumppanuuden edellytyksenä on tietopääoman yhdistäminen, luottamus sekä lisäarvon tuottaminen molemmille (win-win). Luottamuksen rakentaminen syntyy vuorovaikutuksessa, jossa saadaan tietoa toisen arvoista, osaamisesta ja aikomuksista. Toimivat verkostot edellyttävät avoimuutta, yhdessä oppimista ja reviirien murtumista. Organisaatioiden rajat himmenevät todellisessa strategisen tason yhteistyössä. Yritysten, kuntaorganisaation ja oppilaitosten (Triple-helix) yhteistyöllä on mahdollista muodostaa pienen seutukunnan innovaatioympäristö, joka tukee yritysten kehittymistä ja alueen hyvinvointia.

Yhteistyössä ei juurikaan kannata murehtia toisten mahdollista ”ilmaiseksi” saatua hyötyä – kopioijat eivät kehity, vaan tulevat aina jäljessä!

Korkeakoulujen aluekehitysvaikutus syntyy sosiaalisesti kyvykkäissä verkostoissa

 

Korkeakoulujen rooli pienten kaupunkiseutujen aluekehitystyössä

Mitä tarkoittaa korkeakoulujen osaamisen läsnäolo seudulla kiinteiden toimipisteiden sijaan? Mihin rooliin pienet kaupunkiseudut yliopistoja ja korkeakouluja eniten tarvitsevat? Kuinka paljon pienellä kaupunkiseudulla on todellista tarvetta korkeakoulun asiantuntijuudelle? Muutostilanteessa haikaillaan vanhojen rakenteiden perään – ainoana tarpeena nousee esiin korkeakoulupaikkakuntana olemisen imagoarvo, mutta tarvitaanko pienellä seudulla todellakin vain jonkun tietyn korkeakoulun yhden koulutusohjelman tuottamaa osaamista, vai tarvittaisiinko ennemmin eri alojen osaamista – kaikkia vähäsen.

Sotarauta ja Lester ovat kiteyttäneet korkeakoulujen roolit seutujen kehitystyössä mielestäni todella osuvasti: Korkeakoulut vaikuttavat eniten perustehtävän kautta kouluttamalla osaavaa työvoimaa alueelle. Toisaalta korkeakoulut voivat kyseenalaistaa ja tarjota keskusteluareenoja avartamaan aluekehittämisen ilmapiiriä, siis olla mukana seudun strategisen tason työskentelyssä. Aluekehittäjän on luotava siltoja eri maailmojen väliin: käytännössä uudet asiat syntyvät tilanteissa, joissa on riittävästi erilaisia ihmisiä tekemässä riittävästi erilaisia asioita esim. klustereiden rajapinnoilla. Kolmanneksi korkeakouluilla on osaamista tuottaa ratkaisuja elinkeinoelämän tarpeisiin.

Opiskelijat tuottavat uutta tietoa ja soveltavat muualla tuotettua tietoa paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi. Erilaajuisten työharjoittelujaksojen, projektien ja opinnäytetöiden kautta korkeakoulut toimivat kosketuksissa elinkeinoelämään tuottaen erilaisia sovelluksia, uutta tietoa sekä ratkaisuja. Toinen kysymys on, kykeneekö pieni kaupunkiseutu tarjoamaan kiinnostavia työpaikkoja ja olemaan tarpeeksi houkutteleva suhteessa suurempiin kaupunkeihin. Tarjoaako seutu opiskelunaikaisia mahdollisuuksia juurtua seutuun tai löytyykö seudun yrityksistä sopivia harjoittelupaikkoja, opinnäytetyönaiheita tai muita tutkimuskohteita? 

Aluekehitysvaikutus syntyy sosiaalisesti kyvykkäissä verkostoissa. Alueen kehittämisprosessi on useiden erilaisia intressejä omaavien toimijoiden ja organisaatioiden kehittämistyön yhteensovittamista. On myös muistettava, että alueen tulevaisuuden mahdollisuuksien kehittäminen on sidoksissa alueen historiaan ja perinteeseen. Jokaisen alueen on kuljettava oma kehityspolkunsa ja tehtävä sille sopivat valinnat. Alueiden täytyy resurssien houkuttelemisen lisäksi pitää kiinni saamistaan resursseista ja kasvattaa niitä. Alueen elämänlaatu ja julkisen sektorin toiminnan laadukas taso sitouttaa työvoimaa, osaamista ja investoijia alueelle.

Innovoimaa amkien aluekehitykseen

Tässä blogissani on tarkoitus pohtia aluekehittäjänä kasvamista (ehkä vähän kasvukipujakin) osana ammattikorkeakoulun asiantuntijuutta. Ehkä blogiin eksyy pohdintaa myös muista muodikkaista termeistä, kuten innovaatiovyöhyke, kehityskäytävä, sosiaalinen media yms;)

Toivon vilkasta kannanottoa – parhaimmat oivallukset syntyvät yhdessä!

”Parhaimmillaan korkeakoulut vievät kumppaninsa tutkimusmatkalle tuntemattomaan, haastavat niiden ajattelun ja siten istuttavat tulevaisuuden siemeniä ja vahvistavat sattuman tartuntapintoja” (Lester & Sotarauta 2007).