Innovoimaa

Innovoimaa ammattikorkeakoulujen aluevaikutukseen

Tag Archives: Aluekehitys

Aikaikkunan haasteellisuudesta kehitystyössä

Usein kuulee sanottavan, että aika ei ole kypsä jollekin muutokselle. Tai kun jotain tapahtuu, että minähän jo silloin sanoin tai että miksei tätä asiaa jo silloin päätetty tehdä näin. Aika ei ollut kypsä. Ja edelläkävijä kokee tustaa asioiden hitaasta kehittymisestä.

Onko niin, että tulevaisuuden luotaamisessa suurempana haasteena onkin oikean ajankohdan kuin tulevien muutosten tunnistaminen? Jonkun ilmiön realisoitumisen ajoittuminen riippuu usein sattumasta. Tulevia osaamistarpeita on siis todella haastavaa ennakoida.

Lainaan tässä pätkän Mika Aaltosen tekstistä (Futura 2/09). Hän on kuvannut tätä problematiikkaa niin kiehtovasti: Päätöksenteossa (ennakoinnissa, suunnittelussa, strategisessa ja taktisessa  johtamisessa) usein laiminlyödään kahta elementtiä – strateginen maisema ja aika. Nämä muodostavat yhdessä spatio-temporaalisen kontekstin, jossa subjektin ja objektin suhde ei olekaan pysyvä ja absoluuttinen vaan sosiaalisesti rakennettu ja avoin muutokselle. Eli olisi tunnistettava, että kaikilla tapahtumilla yhteiskunnassa ja organisaatioissa on omat aikajänteensä. Aikajänteiden ymmärtäminen yhdessä niihin liittyviin järjestyksen asteisiin muodostaa spatio-temporaalisen kokonaisuuden, joka antaa meille mahdollisuuden ymmärtää ja johtaa hyvinkin erilaisia tilanteita.

Korkeakoulujen aluekehitysvaikutus syntyy sosiaalisesti kyvykkäissä verkostoissa

 

Korkeakoulujen rooli pienten kaupunkiseutujen aluekehitystyössä

Mitä tarkoittaa korkeakoulujen osaamisen läsnäolo seudulla kiinteiden toimipisteiden sijaan? Mihin rooliin pienet kaupunkiseudut yliopistoja ja korkeakouluja eniten tarvitsevat? Kuinka paljon pienellä kaupunkiseudulla on todellista tarvetta korkeakoulun asiantuntijuudelle? Muutostilanteessa haikaillaan vanhojen rakenteiden perään – ainoana tarpeena nousee esiin korkeakoulupaikkakuntana olemisen imagoarvo, mutta tarvitaanko pienellä seudulla todellakin vain jonkun tietyn korkeakoulun yhden koulutusohjelman tuottamaa osaamista, vai tarvittaisiinko ennemmin eri alojen osaamista – kaikkia vähäsen.

Sotarauta ja Lester ovat kiteyttäneet korkeakoulujen roolit seutujen kehitystyössä mielestäni todella osuvasti: Korkeakoulut vaikuttavat eniten perustehtävän kautta kouluttamalla osaavaa työvoimaa alueelle. Toisaalta korkeakoulut voivat kyseenalaistaa ja tarjota keskusteluareenoja avartamaan aluekehittämisen ilmapiiriä, siis olla mukana seudun strategisen tason työskentelyssä. Aluekehittäjän on luotava siltoja eri maailmojen väliin: käytännössä uudet asiat syntyvät tilanteissa, joissa on riittävästi erilaisia ihmisiä tekemässä riittävästi erilaisia asioita esim. klustereiden rajapinnoilla. Kolmanneksi korkeakouluilla on osaamista tuottaa ratkaisuja elinkeinoelämän tarpeisiin.

Opiskelijat tuottavat uutta tietoa ja soveltavat muualla tuotettua tietoa paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi. Erilaajuisten työharjoittelujaksojen, projektien ja opinnäytetöiden kautta korkeakoulut toimivat kosketuksissa elinkeinoelämään tuottaen erilaisia sovelluksia, uutta tietoa sekä ratkaisuja. Toinen kysymys on, kykeneekö pieni kaupunkiseutu tarjoamaan kiinnostavia työpaikkoja ja olemaan tarpeeksi houkutteleva suhteessa suurempiin kaupunkeihin. Tarjoaako seutu opiskelunaikaisia mahdollisuuksia juurtua seutuun tai löytyykö seudun yrityksistä sopivia harjoittelupaikkoja, opinnäytetyönaiheita tai muita tutkimuskohteita? 

Aluekehitysvaikutus syntyy sosiaalisesti kyvykkäissä verkostoissa. Alueen kehittämisprosessi on useiden erilaisia intressejä omaavien toimijoiden ja organisaatioiden kehittämistyön yhteensovittamista. On myös muistettava, että alueen tulevaisuuden mahdollisuuksien kehittäminen on sidoksissa alueen historiaan ja perinteeseen. Jokaisen alueen on kuljettava oma kehityspolkunsa ja tehtävä sille sopivat valinnat. Alueiden täytyy resurssien houkuttelemisen lisäksi pitää kiinni saamistaan resursseista ja kasvattaa niitä. Alueen elämänlaatu ja julkisen sektorin toiminnan laadukas taso sitouttaa työvoimaa, osaamista ja investoijia alueelle.

Innovoimaa amkien aluekehitykseen

Tässä blogissani on tarkoitus pohtia aluekehittäjänä kasvamista (ehkä vähän kasvukipujakin) osana ammattikorkeakoulun asiantuntijuutta. Ehkä blogiin eksyy pohdintaa myös muista muodikkaista termeistä, kuten innovaatiovyöhyke, kehityskäytävä, sosiaalinen media yms;)

Toivon vilkasta kannanottoa – parhaimmat oivallukset syntyvät yhdessä!

”Parhaimmillaan korkeakoulut vievät kumppaninsa tutkimusmatkalle tuntemattomaan, haastavat niiden ajattelun ja siten istuttavat tulevaisuuden siemeniä ja vahvistavat sattuman tartuntapintoja” (Lester & Sotarauta 2007).