Innovoimaa

Innovoimaa ammattikorkeakoulujen aluevaikutukseen

Tag Archives: ennakointi

Inspiraatiota tulevaisuuden aluekehitykseen

Kesäinen tervehdys rakas blogini lukija!

Tässä nauttiessa kesäisistä päivistä ja lomalaitumia odotellessa tuntuu vaikealta ajatella syksyä ja syksyn haasteita. Tätä on kuitenkin ennakointi ja tulevaisuuteen orientoituminen parhaimmillaan – jatkuvaa tulevaisuuden mahdollisuuksien skannausta.

Ajatuksiisi muhimaan kaksikin mielenkiintoista syksyllä alkavaa koulutusta:

JAMKissa alkaa syyskuussa  ALUESTRATEGIATYÖN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT, 30 OP. Mielenkiintoinen tulevaisuusorientoitunut kokonaisuus aluekehittäjälle. Lue lisää sivuiltamme: http://www.jamk.fi/koulutus/taydennyskoulutus/erikoistumisopinnot

Jyväskylän kesäyliopisto tarjoaa yhteistyössä Turun yliopiston kanssa Tulevaisuudentutkimuksen opintokokonaisuuden (25 op).  Mikäli tulevaisuuden tutkimus kiinnostaa enemmän – tämä koulutus sopii juuri sinulle. Tarkemmat tiedot opetusohjelmasta, ilmoittautumisohjeet ym. ovat sivulla http://avoin.utu.fi , valitse Opintotarjonta.

 Lisätietoja molemmista koulutuksista saa minulta.

Vielä vinkkejä kesälukemiseksi (tänä keväänä on tullut poikkeuksellisen paljon käytännönläheistä ennakointikirjallisuutta);

Mr and Mrs Future ja viisi suurta kysymystä http://www.talentumshop.fi/talecom/tuoteinfo/978-952-14-1802-0

Matkaopas tulevaisuuteen http://www.talentumshop.fi/talecom/servlets/ProductServlet?action=productInfo&productID=27519&backURL=http%3A%2F%2Fwww.talentumshop.fi%2Ftalecom%2Fservlets%2FProductServlet%3Faction%3DproductSubfamilies%26productFamily%3D2160%26openHier%3D.2160.

The evolution of strategic foresight http://www.ashgate.com/default.aspx?page=641&calctitle=1&pageSubject=1834&sort=title&forthcoming=1&pagecount=7&title_id=11131&edition_id=14468

Road trip to Innovation – how I came to understand future thinking http://www.trendone.com/en/products/books/road-trip-to-innovation.html

Tulevaisuusterveisin

Anne

Alueiden ennakointiseminaarin antia, OSA 3

Aluekehittämistä ja rakennemuutosta

Ilkka Mella pureutui esityksessään rakennemuutokseen – äkkiä tuli sellainen kuva, että kehäkolmosen ulkopuolella ollaan rakennemuutosaluetta kaikki tyynni :/ Viesti oli selvä: rakennemuutos voimistuu ja alueiden resurssit muuttuvat.

Mellan esityksestä löydät hyviä neuvoja rakennemuutosprosessin hoitamiseen:

  1. Proaktiivinen, analyyttinen ja koordinoitu työskentelyote
    • Ennakoiva rakennemuutosyhteistyö yrityksen kanssa
    • Neuvottelut yrityksen kanssa, sisäpiiri?
    • Tarkka analyysi tilanteesta, yritys + toimiala
    • Ennen asian julkistamista valmistellaan mm. luonnokset hallituksen toimenpiteistä
    • Julkistamishetkellä hallituksen informointi ja hallituksen toimenpidelinjauksista sopiminen
    • Työmarkkinajärjestöjen tapaaminen
  2. Yhteistyötä
    • Rakennemuutokseen reagointi –työryhmä ja sihteeristö
    • ELYn johdolla paikallisen yhteistyöverkoston käynnistäminen
    • Muutosturvayksikkö tehdasalueelle
    • TEM sisäinen matriisimainen yhteistyö (INNO, TYO, AKY, TIETO)
    • Tekes, IIF, Finnvera, TESI, Finpro…mukaan
    • Ministeriöiden välinen yhteistyö
    • Äkillisen rakennemuutoksen alueeksi nimeäminen
  3. Iskevä toimenpidepaketti
    • Alueellisella yhteistyöorganisaatiolla on oltava yhteinen tilannekuva, tilanneanalyysin pohjalta strategia (nopeat ja pitkäaikaisen vaikutuksen toimenpiteet), toimintasuunnitelma, viestintäsuunnitelma, muutosprosessin ripeän hoidon edellyttämät resurssit ja jälkihoitosuunnitelma
    • proaktiivinen ote

Tarkemmin: http://www.satakuntaliitto.fi/sivu.aspx?taso=2&id=832

Hannu Katajamäki asemoi mukavasti havainnollistaen aluekehittämisen kenttää. Blogissaan hän määrittelee tiivistäen aluekehittämisen näin: ”Aluekehittäminen on monitasoista, laaja-alaista ja alueperustaista kommunikatiivista toimintaa, jolla edistetään kestävää kehitystä. Lähtökohtana on kansalaisten hyvän elämän ja yritysten menestyksen edellytysten parantaminen. Aluekehittäminen ei ota kantaa, minkälaiset alueet voivat menestyä ja mitkä eivät. Aluekehittämisen ydin on luoda edellytyksiä erilaisille alueille kehittyä omista lähtökohdistaan.

Aluekehittämisen tärkeimmät välineet ovat maankäytön suunnitteluun ja strategioihin paneutuva aluesuunnittelu sekä aluepolitiikka, joka sisältää yhteiskunnallisen päätöksenteon perusteita ja aluevaikutuksia arvioivan laajan aluepolitiikan sekä aluekehittämisen käytännön toimia resurssoivan suppean aluepolitiikan. Perimmäisenä tavoitteena on vaikuttaa Sami Moison sanoin ”valtion tilasuhteiden sääntelyyn”.”

Enemmän Katajamäen ajatuksia aiheesta: http://blog.uwasa.fi/aluekehitys/mita_on_aluekehittaminen/

Katajamäki pohtii mielenkiintoisesti aluepolitiikan, aluesuunnittelun ja aluekehityksen riippuvuuksia. Hän maalaili aluekehittäjän sydäntä lämmittävää kuvaa edellytyksiä luovasta valtiosta hyvinvointivaltio-, kilpailuvaltio- ja metropolivaltio-ajatuksien rinnalle. Edellytyksiä luova valtio olisi kansallinen aluekehittämisen projekti, jota aluepolitiikka ja aluesuunnittelu tukisivat. Kansalaislähtöinen paikkaperustaisuus säilyisi niissä palveluissa, jotka edellyttävät tehokkuudessaan lähikontaktia. Uusi paikallisuus ja sen edistäminen, kansalaisten oma aktiivisuus ja paikallisyhteisöjen moninainen rikkaus sallittaisiin ja mahdollistettaisiin. Edellytyksiä luovassa valtiossa huomioidaan maaseutupääoma yhteisöllisyytenä ja väljyytenä, mutta myös kestävän kehityksen haasteeseen vastaavana (esim. lähiruoka, kylätoiminta) läheisyyden ekonomiana. Menneisyyteen emme voi vaikuttaa, mutta tulevaisuuteen voimme.

Alueiden ennakointiseminaarin antia, OSA 2

Työn tuottavuuden tulevaisuus

Suomalainen hyvinvointi perustuu pitkälle työn tuottavuuteen. Suomalaisia on pidetty perinteisesti ahkerina ja tunnollisina työn raskaan raatajina. Tämän päivän Hesarissa oli mielenkiintoinen kansainvälinen vertailu työn tuottavuudesta. Nykyään nautimme vapaa-ajasta – onko siis luterilainen ahkeruusmyytti enää relevantti? Tutkijat uskovat kuitenkin, että vapaampi suhtautuminen työhön voi tuottaa parempaa tulosta – ollaan tehokkaampia. Tehokkuutta tarvitaankin, sillä väestön ikääntyessä (Johanna Roton esitys) työn tekemiseen käytettyä aikaa ei voida lisätä – työn tuottavuuden lisäämiseksi tarvitaan uusia toimintamalleja (kuten prof. Pohjolakin totesi). Uudenlaisilla työnteon tavoilla voidaan lisätä sekä innovatiivisuutta että jaksamista.

Lisää seminaarin antia – esimerkiksi triviaalitietoa (hyviä tietovisailukysymyksiä) Suomen kansanvarallisuudesta Erkki Niemen esityksessä: http://www.satakuntaliitto.fi/sivu.aspx?taso=2&id=832 ja löytyy sieltä muutakin mielenkiintoista, kuten VATTin Vattage-mallin alueelliset vermeet ja TUTTUA – mm. kesua ja ammattibarometria.

Jouni Marttisen esityksessä tuli hyvä kiteytys konseptiksi ennakointiprosessille Michel Godetia mukaillen: Menestykäs ennakointiprosessi sisältää 4T:tä eli tulevaisuus – tieto – tulkinta – toiminta. Prosessi edellyttää verkostoitumista, osallistamista, avoimuutta, luovuutta ja koordinaatiota. Että näin!

Alueiden ennakointiseminaarin antia, OSA 1

Pureskelen Alueiden ennakointiseminaarin antia (29.-30.3.2012, Pori) jatkokertomuksena. Ensimmäisessä osassa edetään globalisaatiosta Suomen haasteisiin. Mikäli et jaksa odottaa seuraavaa osaa – seminaarin esitykset löytyvät myös osoitteesta www.satakuntaliitto.fi/ennakointi tai suoraan seuraavan linkin kautta: http://www.satakuntaliitto.fi/sivu.aspx?taso=2&id=832

Miten Suomen käy, kun teollisuus muuttaa lännestä itään ja vahvat tukijalkamme metsäteollisuus ja elektroniikkateollisuus menettävät vahvan asemansa meillä? Valtioiden velkaantumisen purkaminen on vasta alussa, väestö ikääntyy ja työn tuottavuuden kasvu hidastuu. Suomesta on tulossa eurooppalainen hitaan kasvun talous, jos ei uusia innovaatioita synny. Professori Pohjolan mukaan talouskasvu syntyy yleiskäyttöisen teknologian kehityksestä. Ei riitä, että uutta teknologiaa syntyy vaan sitä täytyy osata myös hyödyntää. Lisäksi tärkeää on uuden teknologian hyödyntämisen täydentävä toimintatapojen muutos. Juuri toimintatapojen muutos mahdollistaa työn tuottavuuden kasvun ja sitä myöten talouskasvun.

Professori Matti Pohjolan teesit:

Talouskasvun idea olisi löydettävä uudelleen!

  1. Suomi on palautettava yhdeksi maailman johtavista tietoyhteiskunnista
    • julkinen sektori on avainasemassa
    • tietotekniikan suurimmat hyödyt ovat vielä saavuttamatta
  2. Metsäteollisuuden uusi tulevaisuus löytyy bioenergiasta, puutuotteista, matkailusta
  3. Kasvun painopiste muuttuu teollisuudesta palveluihin ja teollisuuden sisälläkin laitteista palveluihin (- erityisesti digitaalisiin palveluihin, kuten verkkokauppaan)
  4. Osaaminen ei Suomesta ole kadonnut – joten menestymisen mahdollisuudet ovat paremmat kuin ne olivat 100 vuotta sitten!

Tulevaisuuden tutkimuksen seuran paikallistoimintaa

Olen ollut kymmenkunta vuotta mukana Tulevaisuuden tutkimuksen seuran toiminnassa eri foorumeilla ja todennut tulevaisuuden seuraamisen omaan työhön tulevan hyödyn lisäksi erittäin voimaannuttavaksi. Aluekehittäjänä toimiessani olen tietenkin pohtinut hyödyn generoitumista ympäristöön – alueelle. Tutulla ei ole ollut Keski-Suomessa paikallistoimintaa. Viime vuonna virittelin tulevaisuuspiiriä Jämsään työväenopiston suojissa – aivan huippuryhmä aktiivisia keskustelijoita asemoi Jämsän tulevaisuutta koko lukuvuoden. Kokemuksesta rohkaistuneena aloittelen toimintaa nyt myös Jyväskylään.

Lähdin liikkeelle pienellä kartoittavalla kyselyllä:

Tulevaisuuden tutkimuksen seuran paikallistoiminnalle koettiin olevan tilausta, koska sen odotetaan tarjoavan vapaamuotoisen ja riippumattoman foorumin kohdata eri tahoilta tulevia ihmisiä. Tutu nähtiin kansalaistoimintana ja  tulevaisuustyön tekemisen näyteikkunana. Toiminta tunnistettiin täydentäväksi osaksi alueen ennakointityötä – tästä olen iloinen: toiminnalle löytyy merkitys ja tavoite! Parhaimmillaan muodostamme monialaisen, käytännönläheisen ja riippumattoman ajatushautomon alueen päätöksenteon tueksi.

Ensimmäisessä tapaamisessa matkustimme vuoteen 2030 kirjottamaan lehtijuttua hyvää tulevaisuutta muistellen: Onko maakuntaa olemassa? Kuka täällä haluaa elää ja millä ehdoin? Minkälaiset arvovalinnat hyvään tulevaisuuteen ovat johtaneet? Ketkä ovat tulevaisuutemme tekijöitä? Onko hiljaisuus paras brändimme?… Ainakin meidän tulee avata nuorille positiivisia mahdollisuuksia.

Eikö olisi mielenkiintoista olla mukana tässä keskustelussa?