Innovoimaa

Innovoimaa ammattikorkeakoulujen aluevaikutukseen

Tag Archives: johtaminen

Mitä hyvää juuri minä voin tehdä paremman maailman eteen?

Näin uuden vuoden alussa muutoksesta puhutaan hyvin optimistisesti ja tulevaisuusorientoituneesti. Tehdään Uuden Vuoden lupauksia. Tulevaisuuskuvat ovat hyvin toiveikkaita. Toisaalta kuvaan voi piirtyä skeptisyyden varjoja: ei kannata luvata mitään, kun muutosta ei tapahdu kuitenkaan. Selityksiäkin löytyy – ja syyllisiä (joku Muu) muutoksen epäonnistumiseen. Minä olen mieluummin toiveikas: Uusi vuosi tuokoon runsaasti uudenlaista näkemystä ja ymmärrystä. Toivon, että osaan tehdä sosiaalisesti kestävämpiä valintoja.

Joululomaillessani selailin Talouselämä-lehteä, jossa Mika Aaltonen tarjosi mielenkiintoisesti tulevaksi uutta renessanssia. Renessanssi murtaisi vanhoja hierarkkisia rakenteita ja sääntöjä ja antaisi ihmisille tilaa nähdä ympärillään uusia mahdollisuuksia ja energiaa tarttua niihin. Vaikuttaa hyvältä – tartutaan tähän. Aaltonen kehottaa myös ottamaan henkilökohtaista vastuuta asioista, joita ei voi ulkoistaa politiikalle tai markkinavoimille tai yhteiskunnalle tai muille päättäjille. Makustellaanpa tätä – näissä ajatuksissa olisi pohjaa vaikuttaville Uuden Vuoden lupauksille.

Oppimisen sietämätön keveys – kokeillaan tulevaisuutta

Mitä tarkoitetaan tulevaisuuden rajallisuudella? Onko rajallisuuden käsittäminen suunniteltua tulevaisuuden tekemistä vai reaktiivista shokkioppimista? Suuntaammeko kohti ihannetulevaisuutta vai onko toimintamme vain uhkatulevaisuuden välttelemistä? Toteutammeko vain todennäköistä tulevaisuutta kvantitatiivisen aineiston pohjalta vai teemmekö oikeasti tulevaisuutta? Oli mielenkiintoista pysähtyä näiden kysymysten äärelle viime perjantain Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Tiedeseminaarissa.

Korostan vielä – pysähdyimme pohtimaan. Eero Ojasen sanoin: Pysähdytään oivaltamaan! Tyytymisen ja hyväksymisen kyky edesauttaa luovuutta. Jatkuva pyrkiminen ja kiirehtiminen itse asiassa estävät oppimista ja löytämistä – täytyy osata pysähtyä oivaltamaan. Oppiminen, kasvaminen ja muuttuminen ovat kauniita asioita. Nyt niistä tehdään usein pakkoja.

Varsinkin julkinen sektori painii kiihtyvän muutosaallon kourissa. Tehostamista, supistuksia, pullataikinan tavoin paisuvia tavoitteita, uusia haasteita, niukkenevia resursseja… Ei ehditä kehittämään tulipalonsammutuksilta. ”Tiedetään”, että pitäisi tehdä toisin, mutta juostaan silti kohti todennäköistä tulevaisuutta. Mitä jos pidettäisiin luova tauko ja lähdettäisiin tekemään mahdollista tulevaisuutta? Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen kiteytti tämän hienosti. Olemme aiemmin toimineet maailmassa, jossa tiedettiin ongelmat ja siihen sopi hierarkkinen toimintamalli, jolle oli tyypillistä työnjako. Nyt toimintaympäristö on muuttunut, mutta toimintamalli on edelleen sama – siksi se ei toimi ja siksi esimerkiksi teknologian tuomat uudet työkalut eivät toimi – toimintamallia tulisi muuttaa. Nykyisen ja myös tulevaisuuden toimintaympäristön ongelmat ovat kompleksisia, jotka vaativat eri näkökulmia kokonaisuuden selvittämiseksi. Viisaus löytyy hajautuneena asiantuntijuutena verkostoista. Lähdetään rohkeasti muuttamaan toimintakulttuuria. Kokeillaan, pilotoidaan, tehdään yhdessä – analysoidaan, mitataan tuloksia, OPITAAN! Varmistetaan, että opit siirtyvät päätöksentekoon. Tehdään tulevaisuutta 🙂

Uutisia vuodelta 2015: JAMK paras AMK

JAMKin strategian mukainen kehitys on tapahtunut loistavasti. JAMK on Suomen paras ammattikorkeakoulu kilpailukykyisen osaamisen kehittämiskumppanina.

Vuosikymmenen alussa Mikkosen Annikin johdolla tehdyt aikuiskoulutuksen suuntaviivat tuottavat hedelmää. Opetussuunnitelmat ovat rakenteiltaan joustavia ja mahdollistavat osatutkintojen suorittamisen. Koulutusta ja osatutkintoja on mahdollista myös myydä moduuleittain. Tämä palvelee hyvin työssä käyvää aikuista. Aikuisen oppimisprosessi on hyvin osattu ottaa keskiöön. JAMKissa on hyvin huomioitu aikuisen eri oppimisympäristöt – tärkeintä on oppiminen, ei se missä ja miten se tapahtuu. Osaaminen osataan tunnistaa ja tunnustaa luontevasti. Opiskelijapalautteesta voidaan havaita, että opiskelijat ovat tyytyväisiä etenkin ohjaukseen. Asiantuntevaa ohjausta on saatavilla hyvin koko oppimisprosessin ajan hakeutumisvaiheesta jatkoajatuksiin saakka. Ohjaus ja työpaikalla tapahtuva oppiminen kulkevat luontevasti käsi kädessä. Yhteisten prosessien kautta JAMKin vuoropuhelu elinkeinoelämän kanssa on elävää – osaamisen kehittämistyö koetaan yhteiseksi prosessiksi, sisältäen esim. rekrytoinnin, henkilöstökoulutuksen, yrityksen kehittämisen ja aluekehityksen elementtejä. Ammattikorkeakoulun aikuiskoulutus tunnistetaan alueella käteväksi osaamisen kehittämisen apparaatiksi.

JAMKin rooli kansainvälisenä kouluttajana on saanut jalansijaa virtuaalisten opintokokonaisuuksien onnistuneen tuotteistamisen ansiosta. Kansainvälinen verkosto tuo myös jatkuvasti hyvää ennakointitietoa koko alueen hyödyksi. Tämä tieto yhdistettynä alueen elinkeinoelämästä saatavaan tulevaisuustietoon muodostaa JAMKin aikuiskoulutuksen kehitystyön ytimen.

Yrittäjyyskorkeakouluna JAMKille on muodostunut tärkeä rooli Keski-Suomen innovaatiojärjestelmässä innovaatiokyvykkyyden kehittäjänä. JAMKissa on oivallettu lähteä takavuosina kehittämään innovaatiokyvykkyyttä integroiden opetusta ja tutkimusta ja kehittämistoimintaa. Oppiminen on osattu tuotteistaa menestyksekkäästi.

Koulutustuotteet rakennetaan taidolla ja niitä osataan markkinoida houkuttelevasti. JAMK-ekosysteemi elää ja hengittää!

Miten tämä saatiin aikaan? Vuonna 2012 lähdettiin rohkeaan muutokseen… (Jatka tarinaa:)

Miten tehdään Suomen paras amk?

Päivitetyn strategiansa mukaisesti JAMK haluaa olla Suomen paras ammattikorkeakoulu, jolla on vahvaa näyttöä koulutuksen laadusta, kansainvälisyydestä ja yrittäjyyden edistämisestä. Visiossa on haastetta, mutta se on toteutettavissa yhteisin ponnistuksin. Mielestäni hyvä suunta toteutumisen polulla on ollut jo tämä strategian esitysmuoto. Strategia on helppo ottaa oman työn ohjenuoraksi – sitä ei ole tarkoitettu vai johdolle, vaan meille jokaiselle Jamkilaiselle. Todellisuudessa JAMK-visio toteutuu pienistä puroista, jotka kaivautuvat oletuksemme mukaan oikeaan suuntaan. Osa uomista kuivuu – osasta kehkeytyy valtavirtaa – osasta muodostuu jotain spesiaalia.

Syksyn aikana olen päässyt mukaan vauhdittamaan muutaman puron matkaa. Esimerkiksi aikuiskoulutuksen kehittäminen on mukavassa pyörteessä. Ja RenovaatioKoutsit ovat aivan uudenlaisen toiminnan lähteillä. Molemmissa prosesseissa merkitsevää on selkeä tulevaisuusorientoituneisuus – näytetään kehitykselle suuntaan tulevaisuudesta käsin. Kaivetaan uomaa aivan kuin keväällä puroja tehdessä osittain vielä jäässä olevaan maahan – näytetään väylää ”siniselle merelle”.

Aikuiskoulutuksen kehittämisryhmän työpajassa tulevia linjauksia haettiin hyvää tulevaisuutta muistellen. Asiantuntijoiden meno-paluu tulevaisuuteen oli tuottoisa. Irtautuminen ”nykyraamista” oli onnistunut. Näillä merkeillä on hyvä jatkaa.

Mikä ihmeen RenovaatioKoutsit sitten?

RenovaatioKoutsit on uusi muotoutumassa oleva toimintamalli meillä JAMKissa. Ensimmäinen tapaaminen viime viikolla tunnusteli monialaisen tulevaisuuteen luotaavan, vapaamuotoisen foorumin tarpeellisuutta. Toistakymmentä uskalikkoa kokoontui ideoimaan sisältöä toiminnalle ja voin sanoa, että näyttää lupaavalle.

Tulevaisuusajattelu tuo kehittämistyöhömme kaivattua näkökulmaa. Laaja-alainen siiloista silloiksi-ajattelu kantanee nyt hedelmää. Näillä teemoilla jatketaan…

Miten menestytään yllätysten maailmassa?

Yllätysten maailmassa menestytään sopeutumalla automaattisesti.

IIASA:n Leena Ilmolan mukaan ekosysteemit selviävät sopeutumalla automaattisesti. Jos epävarmuudet lisääntyvät, pienten yritysten verkosto on parempi rakennemalli (huom! perheyritykset) kuin suuret yksiköt. Toimiva ekosysteemi koostuu toisensa tasapainottavista yrityksistä. Kokonaisuus ratkaisee. Kestävä portfolio on monimuotoinen, myös toimintatavoiltaan. Monimuotoisuus tuottaa vaihtoehtoja. Massatuotannosta on siirryttävä pienten erilaisten bisnesten tekoon. Tavoitteena kohtuukasvu…

 Epävarmuuksien systemaattinen analyysi tuottaa joustavuutta. Epävarmuus ei ole uhka, vaan menestystekijä.

Toimiiko tämä sama logiikka myös meillä ammattikorkeakoulussa? Helposti allekirjoittaisin tämän väittämän. Meidän aikaa kestävä kokonaisuus muodostunee erilaisista palveluista, joita painotetaan ja kehitetään tulevaisuusorientoituneesti asiakastarpeesta riippuen?