Innovoimaa

Innovoimaa ammattikorkeakoulujen aluevaikutukseen

Tag Archives: korkeakoulut

Tutu-seminaarin antia, osa 1: Demokratian uudet muodot

Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaari pidettiin tänä vuonna elokuun lopulla täällä meillä Jyväskylässä. Seminaarin teemana oli  Vallan uudet muodot ja tulevaisuuden elämäntavat. Pohdimme hyvin moniulotteisesti erilaisia vallan ilmentymiä – kenellä valta on tulevaisuudessa. Miten nopeasti kehittyvä tietoteknologia vaikuttaa vallan painopisteisiin? Onko valta uudenlaisella demokratialla ja uudenlaisilla joukkoliikkeillä vai nousevien talousmahtien autoritaarisella johdolla?

Tässä muutamia ajatuksia asian tiimoilta lähteenä seminaarin alustukset ja keskustelut.

Puhutaan paljon, että edustuksellinen, puoluepolitiikkaan perustuva demokratia on kriisissä, mutta mistä demokratiassa on oikein kysymys. Demokraattiset prosessit ovat yhteisöllisen tahdon ohjaamia keksimisen prosesseja sekä toisaalta yhteisöllisen järjen ohjaamia rajoittamisen prosesseja (Pauli Rautiainen). Mistä ja miten neuvotellaan ja miten löydetään uusia ratkaisuja? Millaisille sisällöllisille arvoille demokratia rakentuu? Rautiaisen mukaan demokratian kriisi on ennen kaikkea keksimisen prosessin kriisi.  Menossa on yksityisen ja julkisen rajapinnan murtuminen sekä siihen liittyvä sopimuksellisuus. Hallinnon on toimittava mahdollistajana purkamalla kansalaisyhteiskunnan omaehtoisen toiminnan esteet.

Käsitelläänkö institutionaalisia kompleksisia kysymyksiä vai ihmisen kokoisia pilkottuja kysymyksiä? Kansanvallan puitteet ovat muuttumassa: yhä koulutetumpi väestö hyödyntää kehittyvää tietoteknologiaa – kysymysten täytyy olla tartuttavissa ja hahmotettavissa. Oras Tynkkysen sanoin täytyy siirtyä kansanvallan olympialaisista pururadalle.

Pururatatyöskentely on joukkoustamista eli rajaamattoman joukon osallistamista rajattuun tehtävään – yleensä verkossa. Joukkoistamisessa työskennellään kaikille avoimen kutsun kautta rajatun tehtävän parissa. Joukkoistaminen on enemmän asenteellinen kuin tekninen kysymys. Laajan ja asiallisen osallistumismahdollisuuden tarjoaminen on tärkeää. Joukkoistaminen voi auttaa havaitsemaan virheitä ja pulmia, tuottaa uusia ideoita, ratkaisuja ja näkökulmia, tuoda keskusteluun uusia ihmisiä ja kokemuksia, sitouttaa ihmisiä lopputulokseen sekä vahvistaa uskoa demokratiaan. Oleellista on myös palautteen antaminen osallisuuden vaikutuksista. Katso vaikka: http://www.suomijoukkoistaa.fi/. Hyvänä esimerkkinä myös Jyväskylän Kankaan alueen suunnittelutyö.

Myös meillä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on testattu kevään 2013 aikana uutta kansalaisraati-mallin sovellusta kehittämistyössä. JAMK raati on uusi osallistava työkalu ratkaisemaan kiperiä ongelmia, jotka ”virallinen” koneisto saattaa jättää huomiotta, mutta jotka vaikuttavat merkittävästi ammattikorkeakoulun tuloksellisuuteen. JAMK raati kootaan tapauskohtaisesti teemasta kiinnostuneista jamkilaisista. Tarkoituksena on koota mahdollisimman kattava edustus eri rooleissa toimivista ja aiheesta kiinnostuneista henkilöstön ja opiskelijoiden edustajista. Raatiin hyväksytään henkilöitä, jotka eivät yleensä toimi luottamuselimissä tai päättämässä JAMK:n asioista. JAMK raati tekee ehdotuksensa suoraan hallitukselle.

Ensimmäisessä JAMK raadissa käsiteltävänä olleeseen vaikeaan haasteeseen löytyi käyttökelpoisia ratkaisuja, jotka JAMKin hallitus päätti viedä toteutukseen. Eli ”kansa” tuntui tietävän miten toimintaa pitäisi kehittää – joskin vaikuttavuus nähdään vasta ajan kuluessa. Seuraamme mielenkiinnolla, miten raadin esitys toteutuu.

Tavoitteena moottoritieurat vai maisemareitti?

Työelämämme on murrosvaiheessa. TEM:n raportissa, Suomen työelämä vuonna 2030, nostetaan murrosta tuottaviksi voimiksi teknologian huomattava kehittyminen, talouden globalisaation nopea eteneminen, ympäristökysymysten aktualisoituminen, väestön ikääntyminen sekä yhteisöllisissä suhteissa ja arvoissa tapahtumassa olevat muutokset.  Murros haastaa toimintatapamme ja toimintakulttuurimme. Mitä ovat kokonaan uudet työt?

Uudet teknologiat ja maailman muutosnopeus haastavat perinteiset hierarkiat. Haaste näkyy ennen kaikkea sukupolvien välillä. Mm. Ilkka Halava puhuu työn muutoksesta: tuottajakansalaisjohto kohtaa kuluttajakansalaistyötä – tarvitaan mahdollistavaa johtamista ja yhteisiä tavoitteita. Kuluttajakansalainen tuo valinnan työpaikalle, työ ei enää ole niin voimakas osa identiteettiä kuin ennen tuottajakansalaisilla. Työstä ollaan yhtä kiinnostuneita kuin ennen, siis kyse ei ole laiskuudesta. Työurat ovat purskeisempia. Miten nopea valmistuminen ja äkkiä töihin -malli sopii tähän kulttuuriin?

Leimallista tälle murrokselle on myös uudenlainen yhdessä tekeminen ohi perinteisten kanavien (vrt. JAMKraati). Kollektiivinen älykkyys haastaa asiantuntijuuden roolin: tarvitaan erilaisten osaamisien tiimejä. Perinteisesti suomalainen kulttuuri ja perhe tukee yksintekemistä. Koulussa annetaan malli, jossa kaveria ei auteta, vaan palkkion saa nopeasta suoriutumisesta. Meillä oppilaitoksissa tuetaan yksintekemistä – henkilökohtaistaminen ja yksilölliset polut mielletään etuoikeudeksi edetä omaan tahtiin yksikseen. Myös arviointi tukee tätä. Miten pääsisimme paremmin jaetun asiantuntijuuden äärelle menetelmillämme?

Uutisia vuodelta 2015: JAMK paras AMK

JAMKin strategian mukainen kehitys on tapahtunut loistavasti. JAMK on Suomen paras ammattikorkeakoulu kilpailukykyisen osaamisen kehittämiskumppanina.

Vuosikymmenen alussa Mikkosen Annikin johdolla tehdyt aikuiskoulutuksen suuntaviivat tuottavat hedelmää. Opetussuunnitelmat ovat rakenteiltaan joustavia ja mahdollistavat osatutkintojen suorittamisen. Koulutusta ja osatutkintoja on mahdollista myös myydä moduuleittain. Tämä palvelee hyvin työssä käyvää aikuista. Aikuisen oppimisprosessi on hyvin osattu ottaa keskiöön. JAMKissa on hyvin huomioitu aikuisen eri oppimisympäristöt – tärkeintä on oppiminen, ei se missä ja miten se tapahtuu. Osaaminen osataan tunnistaa ja tunnustaa luontevasti. Opiskelijapalautteesta voidaan havaita, että opiskelijat ovat tyytyväisiä etenkin ohjaukseen. Asiantuntevaa ohjausta on saatavilla hyvin koko oppimisprosessin ajan hakeutumisvaiheesta jatkoajatuksiin saakka. Ohjaus ja työpaikalla tapahtuva oppiminen kulkevat luontevasti käsi kädessä. Yhteisten prosessien kautta JAMKin vuoropuhelu elinkeinoelämän kanssa on elävää – osaamisen kehittämistyö koetaan yhteiseksi prosessiksi, sisältäen esim. rekrytoinnin, henkilöstökoulutuksen, yrityksen kehittämisen ja aluekehityksen elementtejä. Ammattikorkeakoulun aikuiskoulutus tunnistetaan alueella käteväksi osaamisen kehittämisen apparaatiksi.

JAMKin rooli kansainvälisenä kouluttajana on saanut jalansijaa virtuaalisten opintokokonaisuuksien onnistuneen tuotteistamisen ansiosta. Kansainvälinen verkosto tuo myös jatkuvasti hyvää ennakointitietoa koko alueen hyödyksi. Tämä tieto yhdistettynä alueen elinkeinoelämästä saatavaan tulevaisuustietoon muodostaa JAMKin aikuiskoulutuksen kehitystyön ytimen.

Yrittäjyyskorkeakouluna JAMKille on muodostunut tärkeä rooli Keski-Suomen innovaatiojärjestelmässä innovaatiokyvykkyyden kehittäjänä. JAMKissa on oivallettu lähteä takavuosina kehittämään innovaatiokyvykkyyttä integroiden opetusta ja tutkimusta ja kehittämistoimintaa. Oppiminen on osattu tuotteistaa menestyksekkäästi.

Koulutustuotteet rakennetaan taidolla ja niitä osataan markkinoida houkuttelevasti. JAMK-ekosysteemi elää ja hengittää!

Miten tämä saatiin aikaan? Vuonna 2012 lähdettiin rohkeaan muutokseen… (Jatka tarinaa:)

Miten tehdään Suomen paras amk?

Päivitetyn strategiansa mukaisesti JAMK haluaa olla Suomen paras ammattikorkeakoulu, jolla on vahvaa näyttöä koulutuksen laadusta, kansainvälisyydestä ja yrittäjyyden edistämisestä. Visiossa on haastetta, mutta se on toteutettavissa yhteisin ponnistuksin. Mielestäni hyvä suunta toteutumisen polulla on ollut jo tämä strategian esitysmuoto. Strategia on helppo ottaa oman työn ohjenuoraksi – sitä ei ole tarkoitettu vai johdolle, vaan meille jokaiselle Jamkilaiselle. Todellisuudessa JAMK-visio toteutuu pienistä puroista, jotka kaivautuvat oletuksemme mukaan oikeaan suuntaan. Osa uomista kuivuu – osasta kehkeytyy valtavirtaa – osasta muodostuu jotain spesiaalia.

Syksyn aikana olen päässyt mukaan vauhdittamaan muutaman puron matkaa. Esimerkiksi aikuiskoulutuksen kehittäminen on mukavassa pyörteessä. Ja RenovaatioKoutsit ovat aivan uudenlaisen toiminnan lähteillä. Molemmissa prosesseissa merkitsevää on selkeä tulevaisuusorientoituneisuus – näytetään kehitykselle suuntaan tulevaisuudesta käsin. Kaivetaan uomaa aivan kuin keväällä puroja tehdessä osittain vielä jäässä olevaan maahan – näytetään väylää ”siniselle merelle”.

Aikuiskoulutuksen kehittämisryhmän työpajassa tulevia linjauksia haettiin hyvää tulevaisuutta muistellen. Asiantuntijoiden meno-paluu tulevaisuuteen oli tuottoisa. Irtautuminen ”nykyraamista” oli onnistunut. Näillä merkeillä on hyvä jatkaa.

Mikä ihmeen RenovaatioKoutsit sitten?

RenovaatioKoutsit on uusi muotoutumassa oleva toimintamalli meillä JAMKissa. Ensimmäinen tapaaminen viime viikolla tunnusteli monialaisen tulevaisuuteen luotaavan, vapaamuotoisen foorumin tarpeellisuutta. Toistakymmentä uskalikkoa kokoontui ideoimaan sisältöä toiminnalle ja voin sanoa, että näyttää lupaavalle.

Tulevaisuusajattelu tuo kehittämistyöhömme kaivattua näkökulmaa. Laaja-alainen siiloista silloiksi-ajattelu kantanee nyt hedelmää. Näillä teemoilla jatketaan…

Miten menestytään yllätysten maailmassa?

Yllätysten maailmassa menestytään sopeutumalla automaattisesti.

IIASA:n Leena Ilmolan mukaan ekosysteemit selviävät sopeutumalla automaattisesti. Jos epävarmuudet lisääntyvät, pienten yritysten verkosto on parempi rakennemalli (huom! perheyritykset) kuin suuret yksiköt. Toimiva ekosysteemi koostuu toisensa tasapainottavista yrityksistä. Kokonaisuus ratkaisee. Kestävä portfolio on monimuotoinen, myös toimintatavoiltaan. Monimuotoisuus tuottaa vaihtoehtoja. Massatuotannosta on siirryttävä pienten erilaisten bisnesten tekoon. Tavoitteena kohtuukasvu…

 Epävarmuuksien systemaattinen analyysi tuottaa joustavuutta. Epävarmuus ei ole uhka, vaan menestystekijä.

Toimiiko tämä sama logiikka myös meillä ammattikorkeakoulussa? Helposti allekirjoittaisin tämän väittämän. Meidän aikaa kestävä kokonaisuus muodostunee erilaisista palveluista, joita painotetaan ja kehitetään tulevaisuusorientoituneesti asiakastarpeesta riippuen?