JAMK toteuttaa visiota digitaalisesta, uuden sukupolven korkeakoulusta

Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK ottaa lähivuosina merkittävän digiloikan kohti ”Uuden sukupolven korkeakoulua”. Tavoitteena on hyödyntää täysimääräisesti digitalisaatiokehityksen mukanaan tuomia mahdollisuuksia korkeakoulun toiminnassa. Uskomme vahvasti siihen, että Uuden sukupolven korkeakoulu tarjoaa perinteistä koulua paremman oppimisympäristön. Nuoret opiskelijat käyttävät jo digitaalisia alustoja luontevasti perinteisten opiskelumuotojen rinnalla. Tällainen hybridimallinen koulutus mahdollistaa tehokkaamman oppimisen ja on myös motivoiva tekijä Z-sukupolveen…

Jatka lukemista

We did it – once again!

Matka kansainvälisen akkreditoinnin saamiseen on pitkä ja työntäyteinen, mutta palkitseva. JAMKin liiketoimintayksikkö aloitti International Business -tutkinto-ohjelman (IB) kansainväliseen EPAS-akkreditointiin valmistautumisen syksyllä 2009. EPAS-akkreditoinnit myöntävä European Foundation for Management Development (EFMD) kelpuutti meidät hakijaksi toukokuussa 2011, minkä jälkeen käynnistimme itsearviointiraportin valmistelun. Raportti valmistui alkuvuodesta 2012, ja kansainvälinen arviointiryhmä vieraili JAMKissa saman vuoden huhtikuussa. Toukokuun lopussa saimme…

Jatka lukemista

Koulutusvienti haastaa laadun

Korkeakouluille ja sittemmin myös toisen asteen oppilaitoksille on asetettu tavoitteita koulutusviennissä. Toiminnan pääperiaatteet on kirjattu lainsäädäntöön. On luonnollista, että oppilaitoksia kannustetaan vientiin, sillä niillä on runsain mitoin maailmanlaajuisesti korkeatasoiseksi tunnustettua koulutusosaamista sekä suuri määrä valmiita tutkintotuotteita ja henkilöstöä niiden toteuttamiseen. Koulutusorganisaatioissa on laatujärjestelmät, jotka kattavat koko toiminnan, joten koulutusviennin laadunhallintakin lienee kunnossa. Vai onko sittenkään?…

Jatka lukemista

Männikkömetsät, Päijänne jylhä ja korpipolut matkailun maailmankartalle

Matkailu on maailman nopeimmin kasvava elinkeino. Suomikin on vahvasti kasvussa mukana. Syitä on monia. Suomen luonto on poikkeuksellisen upea. Turvallisuus, puhtaus, rauha ja hiljaisuus ovat harvinaisia ja maailmalla arvostettuja. Fasiliteetit, infrastruktuuri ja liikenneyhteydet ovat kunnossa, liikunta- ja kulttuuritarjonta moninaisia, ja suomalainen palveluosaaminen ja henkilöstön kielitaito kestävät hyvin kansainvälisen vertailun. Vuodenaikojen vaihtelu, revontulet, valo, pimeys, harvaanasuttu…

Jatka lukemista

Uusi työ: miten teemme mahdottoman mahdolliseksi?

Olemme keskellä murrosta, joka vähentää ja synnyttää työtä mutta pääasiassa muuttaa sitä. Tunnistamme teknologian kehityksen esimerkkejä kuten esineiden internet, digitalisaatio, robotiikka, Big Data, lisätty todellisuus, keinoäly, 3D tulostus ja bioteknologia. Uudet teknologiat ja niistä juontuvat sosiaaliset innovaatiot muuttavat elämäntapaamme ja kulttuuriamme. Muutos ei tapahdu rysäyksellä vaan hiljalleen. Koska työelämä muuttuu yhä pirstaleisemmaksi, ovat uudenlaiset työelämätaidot…

Jatka lukemista

Laatutyötä Azerbaizanissa

Euroopan Unioni antaa meille tuttujen aluerahoitusten ohella rahoitusta myös EU:n naapureiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Yksi rahoitusmuoto on Twinning- hankkeet, joihin mekin olemme osallistuneet mm. kehittämällä Egyptin koulutusjärjestelmän arviointia. JAMKin edustajia on ollut mukana myös Poliisiammattikorkeakoulun ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) hankkeissa. Twinning-hankkeet kuuluvat EU:n laajenemis- ja naapuruuspolitiikkaan ja niillä halutaan edistää kohdemaiden hallinnon ja lainsäädännön…

Jatka lukemista

Yrittäjyys…kasvatus!

Avasin taannoin perheyrittäjyyden seminaarin Muuramessa, ja kerroin kuinka minulla, opettajaperheen lapsena oli ollut yrittäjinä toimineet isovanhemmat: toiset kauppiaina Nurmossa ja toiset maatalousyrittäjinä Puumalassa. Seuraavana aamuna ovikelloa soitti paikallinen maanviljelijä. Hän toi pussillisen maatilansa tuotteita ja kiitti, että olin laskenut maanviljelijätkin yrittäjiksi! Hän oli kokenut, että maanviljelijöitä ei riittävästi tunnisteta yrittäjinä. Jos on joskus ollut vaikea…

Jatka lukemista

Rahoitusmalli ohjaa meitä

Joskus olen pohtinut sitä, mikä meitä ammattikorkeakouluja perimmältään ohjaa tekemään työtämme. Vastauksia voi olla useita: JAMKin johto, osakeyhtiön hallitus vaiko OKM? Ehkä osaltaan myös TKI-työn rahoittajat ja asiakkaat. Vai olemmeko itseohjautuvia? Oli niin tai näin, ainakin yksi on varmaa. Uudella rahoitusmallilla on hyvin voimakas vaikutus tekemisiimme. Vanhoina aikoina, joita usein hyviksi kehutaan, ammattikorkeakouluilla oli rahoituksen…

Jatka lukemista

Ammatillinen koulutus murroksessa

Ammatillisen koulutuksen reformi yhdistää nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen, vie oppimista enemmän työpaikoille ja yksilöllistää opinpolut. Kun koulutussopimuksilla työssäoppimassa olevien opiskelijoiden määrä lisääntyy, samaan aikaan myös korkeakoulujen opiskelijoita tulee entistä enemmän yrityksiin opiskelemaan, työtä opinnollistetaan korkeakouluissakin. Lukiokoulutuksesta toivotaan myös työelämälähtöisempää. Jos olisin oppilaitosmyönteinen työelämän edustaja keskisuomalaisessa PK-yrityksessä, saattaisin ihmetellä tilannetta, jossa opiskelijoita tulee yritykseeni eri…

Jatka lukemista

Mistä kehittämisraha sote- ja maakuntauudistukseen?

Sote- ja maakuntauudistus on Suomen historian suurin hallinnon ja toimintatapojen uudistus. Kohteena on koko palvelujärjestelmä mm. rahoituksen, ohjauksen ja verotuksen osalta. Muutos koskettaa meitä kaikkia. Hankkeen esivalmistelu kestää 1.7.2017 saakka, väliaikainen valmistelutoimielin alkaa työhön 1.7.2017 ja jatkaa 28.2.2018 asti. Valittavat maakuntavaltuustot ovat tehtävässään 1.3.-31.12.2018 välisen ajan ja järjestämisvastuu vihdoin siirtyy maakunnalle 1.1.2019. Käytetyn sanonnan mukaan…

Jatka lukemista