Hannu Ikonen & Harri Keurulainen<\/p>\n
Yhteiskunnassa ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 elet\u00e4\u00e4n murrosvaiheessa. Siihen johtaneita ja toisiinsa kietoutuneita muutosvoimia ovat teknologian kehittyminen, talouden globalisaatio, ymp\u00e4rist\u00f6kysymysten ajankohtaistuminen, v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyminen sek\u00e4 arvoissa ja yhteis\u00f6llisiss\u00e4 suhteissa tapahtumassa olevat muutokset. Keskeisen\u00e4 muutosta ohjaavana pohjavirtana on taloudellis-tekninen muutos, joka perustuu varsinkin tieto- ja viestint\u00e4teknologian nopeaan kehitykseen.<\/p>\n
N\u00e4m\u00e4 muutokset vaikuttavat my\u00f6s maamme korkea-asteen koulutuksen rakenteelliseen ja sis\u00e4ll\u00f6lliseen kehittymiseen. My\u00f6s Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu on uusien haasteiden edess\u00e4.<\/p>\n
Alueellisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta tarkasteltuna l\u00e4hivuosien muutoshaasteita ovat mm. kasvukeskuksien kehitt\u00e4minen. Keski-Suomessa on eri aloilla suunnitteilla merkitt\u00e4vi\u00e4 investointeja, jotka eiv\u00e4t ole vain infrastruktuurin rakentamista, vaan my\u00f6s ja ennen kaikkea osaamiseen ja palvelurakenteisiin liittyvi\u00e4 kokonaisuuksia. T\u00e4llaisia ovat mm Uuden Sairaalan, Hippoksen alueen, \u00c4\u00e4nekosken tehtaan, Cyber Security Cityn, Kankaan tehtaan, Himoksen ja resurssiviisaan biotalouden kysymykset. Taustalla vaikuttavia isoja asioita ovat my\u00f6s sote-rakenteiden uudistaminen, palveluliiketoiminnan digitalisoituminen ja perinteisten\u00a0 ammattirakenteiden ennustettu murtuminen. ETLAN ja SITRAn viimeaikaisia kirjoituksia lukiessa vahvistuu ajatus, ett\u00e4 l\u00e4hitulevaisuuden korkeakouluosaamisen vaatimukset j\u00e4sent\u00e4v\u00e4t uudenlaisia, ennenkokemattomia ammatillisia profiileja, ammatteja ja teht\u00e4vi\u00e4. Innovatiivista oppimista vaaditaan sek\u00e4 eri asteiden opiskelijoilta, ett\u00e4 heit\u00e4 ohjaavilta asiantuntijoilta ja koulutusorganisaatioilta.<\/p>\n
Kaikki t\u00e4m\u00e4 haastaa osaamisen kehitt\u00e4misen sis\u00e4ll\u00f6lliset ja pedagogiset ratkaisut. Uuden pedagogiikan l\u00e4ht\u00f6kohtana voidaan pit\u00e4\u00e4 vaikkapa Fullanin ja Langworthyn (2014) j\u00e4sennyst\u00e4, jossa oppimistoiminnan syd\u00e4mess\u00e4 ovat syv\u00e4suuntautuneet oppimisteht\u00e4v\u00e4t (deep learning tasks) ja uusien oppimiskumppanuuksien kehitt\u00e4minen (new learning partnerships). N\u00e4iden kahden tekij\u00e4n\u00a0 mahdollistamiseksi on oleellista, ett\u00e4 erilaisia digitaalisia v\u00e4lineit\u00e4\u00a0 ja resursseja (digital tools and resources) hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n tarkoituksenmukaisella tavalla.<\/p>\n
JAMKin pedagogiikkaa kehitet\u00e4\u00e4n siten, ett\u00e4\u00a0 oppiminen ja opiskelu on aiempaa opiskelijal\u00e4ht\u00f6isemp\u00e4\u00e4. Oppimisen l\u00e4ht\u00f6kohtana suositaan mielekk\u00e4it\u00e4, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kehitt\u00e4mist\u00e4 palvelevia oppimisteht\u00e4vi\u00e4, joita ty\u00f6stet\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 erilaisten yhteisty\u00f6kumppaneiden kanssa erilaisia digitaalisia ratkaisuja hy\u00f6dynt\u00e4en. Oppimisen uusi malli tarkoittaa, ett\u00e4 opiskelijasta tulee oppimisensa subjekti, JAMK on\u00a0 oppimisen mahdollistaja ja valmentaja. Lab- ja Factory-malleja tutkitaan edelleen opiskelijoiden oppimisalustoina. JAMKin pedagogisen kehitt\u00e4misen erityinen teht\u00e4v\u00e4 kohdistuukin siihen, miten oppilaitoksen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n todellisuudet kohtaavat opiskelijan oppimisessa – t\u00e4m\u00e4 rajapinta tulee ”uudessa pedagogiikassa” l\u00e4p\u00e4ist\u00e4 ammattikorkeakoulujen pedagogisissa ratkaisuissa uudella tavalla l\u00e4hivuosina.\u00a0 T\u00e4ss\u00e4 rajapinnassa my\u00f6s opettajuus muuttuu entist\u00e4 enemm\u00e4n erilaisia teknologioita (analogisia ja digitaalisia) oppimiseen soveltavan asiantuntija-valmentajan rooliksi.<\/p>\n