JAMKO ‑ Alumnin Avautuminen

JAMKOn Ex-PJ avautuu!

Vappupuhe 30.4.2011 @ Kirkkopuisto

JAMKOn hallituksen puheenjohtaja Aku Aarvan vappupuhe 30.4.2011 Jyväskylän kirkkopuistossa.

/

Hyvä vappukansa

Arvoisa kollegani, JYYn hallituksen puheenjohtaja Virtanen, tervehti puheensa alussa lähes koko Suomea. Olen siis pakotettu toistamaan edellistä puhujaa toivottamalla juhlakansalle myös opiskelijakunta JAMKOn ja itseni puolesta hauskaa ja riehakasta vappua.

En aio puhua pitkään, sillä kaukaa viisaat päättävät tahot linjasivat puheeni kestoksi korkeintaan viisi minuuttia. Aion hypätä sen enempiä korulauseita viljelemättä suoraan kylmään asiaan.

Jyväskylässä on yli kaksikymmentätuhatta korkeakouluopiskelijaa. Kun tähän lukuun lisätään myös toisen asteen opiskelijat, meitä löytyy tästä kaupungista noin kolmekymmentätuhatta. Väkilukuun suhteutettuna Jyväskylän opiskelijamassa on Suomen suurimpia ellei peräti suurin. Tämä tosiasia on vaikuttanut ja vaikuttaa tulevaisuudessakin ratkaisevalla tavalla Jyväskylään. Kysymys onkin siitä, että vaikka me näymme kaupunkikuvassa ja byrokraattien taulukoissa, kuuleeko meitä kukaan? Olemmeko me Jyväskylän ja Keski-Suomen edelläkävijöitä, kehittäjiä ja tulevaisuus?

Emme vielä.

Viimeistään tässä kohtaa osa kuulijoista syyttänee minua itseni toistamisesta, mutta asian tärkeyden vuoksi suotakoon se tämän kerran.

Opiskelijaliikkeen hiljainen enemmistö on horrostanut vuosia niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti täällä Jyväskylässä. Sanalla opiskelijaliike en viittaa ainoastaan JAMKOn ja JYYn aktiivitoimijoihin vaan jok’ikiseen opiskelijaan tässä kaupungissa ja koko maassa. Yleisön joukossa on varmasti muutamia ihmisiä, jotka tietävät 60-luvun opiskelijaliikkeen ja ne lukuisat pitkän linjan vaikuttajat, jotka aloittivat uransa tämän valtakunnan muokkaajina, nimenomaan opiskelijaliikkeen kautta. Heillä on valta tänäkin päivänä. Me olemme antaneet sen heille.

Eduskuntaan, jonka tulisi nimensä mukaan edustaa kansaa, valittiin vuoden 2007 eduskuntavaaleissa kaksi alle 30-vuotiasta kansanedustajaa. Tämän kevään eduskuntavaaleissa valittiin kymmenen alle 30-vuotiasta kansanedustajaa, mutta ikätilastojen mukaan eduskunnassa tulisi olla heitä ainakin kaksikymmentä, jotta kansan ikäjakauma olisi edustettuna oikein. Suomeksi sanottuna: Nuoriso on liian vähän valtakuntamme huipulla ja se johtaa siihen, että meitä ei kuulla tarpeeksi.

Suunta on kuitenkin oikea.

Vuonna 2012 on kunnallisvaalivuosi. Jyväskylässä meillä opiskelijoilla olisi ainutlaatuinen mahdollisuus vaikuttaa asioihin jo pelkästään suuren määrämme avulla. Onko unenpöpperöinen opiskelijaliike valmis todelliseen muutokseen, joka kumpuaa meistä itsestämme?

Haluan näin vappuaattona muistuttaa teitä, arvon kuulijat, tämän juhlan syvemmästä merkityksestä. Vappu on perinteisesti ollut niin sanotun pienen ja sorretun ihmisen ikioma juhlapäivä. Mielestäni opiskelijat eivät tällä perusteella saa ottaa osaa vapun juhlintaan.

Me emme ole pieniä eikä meitä sorra mikään muu kuin oma passiivisuutemme. Minä uskon kuitenkin, että me olemme taas valmiita kantamaan vastuun itsestämme sekä yhteiskunnasta.

Tästä johtuen ehdotankin, että me hylkäämme uhrin roolin ja että tänä vappuna opiskelijat ja koko Suomen kansa juhlisivat uudelleen heräävää 2010-luvun opiskelijaliikettä. Me emme ole tulevaisuutta vaan täällä tänään. Tästä meidän vapussamme on mielestäni kyse.

Äänemme kuuluu nyt ja tulevaisuudessa juuri niin lujaa kuin me itse haluamme sen kuuluvan.

Olen puhunut. Kiitoksia ja vielä kerran hyvää vappua!