JAMKO ‑ Alumnin Avautuminen

JAMKOn Ex-PJ avautuu!

Category Archives: ammattikorkeakoulu

Politiikan sisäänmarssi

Tänään on hyvä päivä.

SAMOK, SYL ja useat poliittiset nuorisojärjestöt ovat julkaisseet kannanoton, jossa vaaditaan poliittisille järjestöille pääsyä korkeakouluihin. Kerrankin julkaistaan kannanotto, jossa on järkeä ja jonka voi täydestä sydämestä allekirjoittaa!

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa, kuten niin monessa muussakin AMKissa, sanalla ”politiikka” on pääosin kielteinen merkitys. Vuosi sitten syksyllä JAMKOn edustajistovaalipaneelissa ehdokaslistojen edustajilta kysyttiin, haluavatko he poliittisten järjestöjen listoja JAMKOn vaaleihin. Eräs nimeltä mainitsematon koulutusalajärjestön edustaja totesi, että heidän mielestään poliittisia listoja ei pitäisi päästää vaaleihin eikä politiikkaa sotkea JAMKOn toimintaan. Syvällistä perustelua häneltä ei näkemykselleen löytynyt – kysymys oli lähinnä tunteesta. Tässä, rakkaat lukijani, piilee ammattikorkeakouluopiskelijoiden hahmotuskyvyn puutteen kulminaatio.

Opiskelijat, ja nuoret yleensä, eivät enää hahmota POLITIIKKA -sanan merkitystä ja sisältöä. Meillä kaikilla on mielipiteitä, näkemyksiä ja halu jakaa niitä – tästä politiikassa on kyse, tätä politiikka on ja tätä useimmat meistä eivät ymmärrä. Linkittäessäni uutisen profiiliini Facebookissa, minä teen politiikkaa: jaan tietoa aiheesta X ja kommentoin aihetta näkemyksieni mukaan.Koulutusalajärjestön nimettomän edustajan kommentti poliittisten listojen sulkemisesta JAMKOn edustajistovaalien ulkopuolelle on aivan samalla tavalla politiikkaa – yritys jakaa omia näkemyksiä muille ja saada niille hyväksyntä.

Poliittiset järjestöt taas eivät ole mitään muuta kuin sellaisten ihmisten yhteenliittymiä, jotka pääpiirteittäin omaavat samoja näkemyksiä asioista. Ymmärrys järjestelmästä, kontaktit kunnan ja kaupungin päättäviin elimiin, verkostot ja kyky hyödyntää niitä sekä halu vaikuttaa tekevät erilaisten järjestöjen poliittisista toimijoista usein huomattavan tehokkaita ja hyödyllisiä esimerkiksi opiskelijakunnalle – oli kyseessä sitten edustajiston tahi hallituksen jäsen, alumni tai täysin ulkopuolinen kontakti.

Miksi politiikka sitten on niin vastenmielistä, että korkeakoulujen pitää kieltää poliittisten järjestöjen näkyminen kampuksilla?

Kyse on

1) 70-luvun ylipolitisoituneen aikakauden kylmettyneestä vastareaktiosta – back in the days politiikkaa tehtiin vahvasti opiskelijaliikkeen voimin ja nuoret määräsivät tulevaisuuden suunnan

ja

2) vallanhalusta – eli suurten ikäluokkien (60-70-luvun opiskelijoiden) halusta pysyä vallan kahvassa sen sijaan, että valta luovutettaisiin niille, joita päätökset tulevaisuudessa koskettavat.

Kyse on siis pohjimmiltaan siitä, että meidän vanhempamme muistavat millaista oli olla nuori 60-70-luvulla, muistavat miten nuoret muuttivat maailmaa ja nyt jähmettyneinä pelkäävät, että me tekisimme saman.Voisinpa sanoa, että se olisi edes ajatuksen tasolla mahdollista…

Lopuksi kiitos Jyväskylän ammattikorkeakoulun viisaalle johdolle, joka antaa myös poliittisille järjestöille mahdollisuuden toimia koulun tiloissa ja tuoda politiikan ilosanomaa ihmisille. Tämä asettaa opiskelijat tasa-arvoiseen asemaan mm. JAMKOn edustajistovaaleissa ja mahdollistaa opiskelijakunnan yhden perustehtävän täyttämisen eli aktiiviseen kansalaisuuteen kannustamiseen mm. puolueiden ja demokraattisen järjestelmän ymmärtämisen kautta ja antamalla mahdollisuuden osallistua itse poliittiseen toimintaan esimerkiksi JAMKOn edustajiston kautta.

Olen puhunut.

 

 

 

Sateenkaarihallitus – opiskelijan näkökulmasta

Jyrki Kataisen hallitukseen osallistuvien puolueiden salkkujako on seuraava:

  • Kokoomus (6):
    • Pääministeri Jyrki Katainen

    • Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

    • Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

    • Hallinto-ja kuntaministeri Henna Virkkunen

    • Ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri Alexander Stubb

    • Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
  • SDP (6):
    • Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

    • Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

    • Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

    • Opetusministeri Jukka Gustafsson

    • Työministeri Lauri Ihalainen

    • Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru
  • Vihreät (2):
    • Ympäristöministeri Ville Niinistö

    • Kehitysyhteistyöministeri Heidi Hautala
  • Vasemmistoliitto (2):
    • Liikenneministeri Merja Kyllönen

    • Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki
  • RKP (2):
    • Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

    • Puolustusministeri Stefan Wallin
  • Kristillisdemokraatit (1):

Tässä meillä on Suomen historian vasemmistolaisin oikeistohallitus, joka pitää sisällään yhteensä 19 ministeriä: osa kokeneita konkareita ja osa ensikertalaisia. Tänään keskiviikkona (toivottavasti) mandaattinsa saava uusi ”SixPack”-hallitus on jo saanut kosolti huonoa mainetta julkistamalla hallitusneuvottelujen lopputuloksensa, jonka pohjalta muun muassa koulutuksesta leikataan jopa 300 miljoonaa euroa.

Leikkuri iskee suoraan ammattikorkeakouluverkostoon noin 51 miljoonan euron edestä. Nämä rahat on tarkoitus säästää ammattikorkeakouluverkon ja rahoitusjärjestelmän uudistuksina eli käytännössä ammattikorkeakouluja lakkauttamalla ja yhdistämällä.

Älkää huolehtiko – JAMK ei näytä olevan listassa ainakaan vielä. Tulevaisuus on tosin alati muuttuva, mutta olkaamme luottavaisin mielin.

Jotain hyvääkin uudessa hallitusohjelmassa on… tavallaan. Kaikki muistanevat myös Jyväskylässä kevään mittaan käydyn mittavan kampanjan opintotuen sitomisesta indeksiin 1.1.2012. Tämä JAMKOn ja Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunta JYYn yhteiskampanja oli osa kattojärjestöjemme valtakunnallista kampanjaa, jonka ansiosta opintotuki todellakin sidotaan indeksiin… tosin viiveellä.

Opiskelijat joutuvat venymään vielä kaksi vuotta ohi vaaditun ajan ja näillä näkymin opintotuki saadaan indeksiin syksyllä 2014. ”Odotusaikana” opiskelijan käteen jäävän rahan ostoarvo laskee noin 30€. Ei kiva, mutta tähän on tyytyminen tällä erää.

Pitkään kestäneen väännön, lobbauksen, uhkailun ja kiristyksen jälkeen meillä on vielä pari kysymystä ilmassa:

  1. Millainen on uusi opetusministeri, sosiaalidemokraattinen Jukka Gustafsson?
  2. Ymmärtääkö hän ammattikorkeakouluja ja korkeakoulukenttää sekä niiden tarpeita paremmin vai huonommin kuin edeltäjänsä?
  3. Miltä Suomen ammattikorkeakoulukenttä näyttää vuonna 2015 eli juuri alkaneen vaalikauden päätyttyä?

Aika näyttää, mutta me JAMKOssa olemme äärimmäisen huolestuneita nyt esitetystä leikkauslistasta. Viimeksi 90-luvulla, kun Suomi oli suurten leikkausten edessä, valtionjohdolla oli uskallusta panostaa koulutukseen. Pienen maan etu on korkea osaaminen ja sitä on tuotettu tähän päivään saakka.

Ei voi kuin toivoa, että kyseinen leikkauslista todella pyrkii kehittämään ja järkeistämään korkeakouluverkkoamme ja sitä kautta parantamaan pienen maan osaajien ammattitaitoa ja kykyä pärjätä kansainvälistyvässä kilpailussa. Jos leikkauslista on vain epätoivoinen yritys tasapainottaa valtiontaloutta ilman jalompia päämääriä me olemme niin sanotusti nesteessä.

Sanon tähän loppuun saman, minkä olen sanonut mm. EK:n ja EVA:n johdolle. Me opiskelijat saamme jo ihan tarpeeksi keppiä, kiitos. Opintotuki indeksiin on hyvä lannoite porkkanoille, mutta valitettavasti se yksin ei vielä saa satoa kasvamaan.

Me tarvitsemme koulutusinnovaatioita, panostusta pienen maan ihmisten osaamiseen ja uskallusta sijoittaa tulevaisuuteen. Antakaa ne meille ja me teemme tästä maasta menestyjän.

Olen puhunut.

TKI-toiminta opiskelijan näkökulmasta

Alla olevaan puheen esitin ARENE ry:n ammattikorkeakoulupäivillä Seinäjoella 11.5.2011.

/

Arvon rehtori Halttunen, hyvät seminaarivieraat

Aloitan puheenvuoroni kysymyksellä, jota lukuisat opiskelijat läpi koko valtakunnan ovat esittäneet: mitä on tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta ja miten se näkyy ammattikorkeakoulujen opiskelijoille?

Opetus- ja kulttuuriministeriö on yrittänyt määritellä TKI-toimintaa seuraavasti:

”Ammattikorkeakouluissa tehtävä tutkimus on pääosin työelämän tarpeista lähtevää soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä, joka kytkeytyy tavallisesti alueen elinkeinorakenteeseen ja sen kehittämiseen. Ammattikorkeakouluissa kehittämiskohteina ovat tutkimus- ja kehitystyön perusedellytysten vahvistaminen, t&K-työn ja opetuksen yhteyden vahvistaminen ja ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten verkostoitumisen edistäminen. EU:n rakennerahastot ovat ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön merkittävin rahoituslähde.”

Ainakin paperilla asia näyttää varsin selkeältä. Opiskelijan kannalta oleellista on TKI-toiminnan ja opetuksen yhteyden vahvistaminen, johon pyritään osallistamalla opiskelijat ja opetushenkilöstö aktiivisesti TKI-työhön. Valitettavasti tähän ei kuitenkaan päästä läheskään aina.

Ensimmäinen ongelma syntyy siitä, että opiskelijat eivät tunne käsitettä ”tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta” tai sen merkitys ei aukea heille. Toinen ja paljon vaikeammin ratkaistava ongelma on se tosiasia, että iso osa opiskelijoista valtakunnallisesti ei ole ottanut osaa tai ei ole tiennyt ottaneensa osaa TKI-toimintaan opintojensa aikana. TKI-toiminta ei siis ole opiskelijoille näkyvä asia vaan jonkinlainen yläkäsite, jolla ei lopulta ole opiskelijalle nykymuodossaan suurtakaan merkitystä.

Tähän on saatava muutos niin ammattikorkeakoulujen itsensä kuin opiskelijoidenkin takia. Niin kauan kuin tilanne säilyy nykyisenkaltaisena, eivät ammattikorkeakoulut täytä perustehtäväänsä.

Hyvät seminaarivieraat,

TKI-toiminnalla on niin sanotusti monet kasvot. Toiminnan käytännöt vaihtelevat ammattikorkeakoulujen välillä ja jopa niiden sisällä valtavasti.

Toiminnan kannalta ja erityisesti opiskelijoille ongelmaksi muodostuu se, että TKI-toiminta on usein opetuksesta eriytettyä. Kouluilla on omat erilliset henkilöt TKI-puolelle ja opetuspuolelle, jotka työskentelevät erikseen omissa yksiköissään, vaikka yleisen toiminnan tehokkuuden kannalta optimitilanne olisi TKI-toiminnan ja opetuksen integroiminen.

Tämä palvelisi myös ammattikorkeakoulujen työelämälähtöistä tarkoitusta ja antaisi opetushenkilöstölle mahdollisuuden saada työelämästä relevanttia ja ajantasaista tietoa. Opiskelijat taas tutustuisivat TKI-toimintaan ja saisivat mahdollisuuden opiskella aidossa työympäristössä aitojen työelämän haasteiden parissa sekä kehittää työelämäyhteyksiään mielekkäällä tavalla. Lisäksi TKI-toiminta tällä mallilla palvelisi vahvasti ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävää ja edistäisi opiskelijoiden sitoutumista opiskelupaikkakunnille.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden TKI-pisteistä valtaosa keskittyy opinnäytetöihin ja erilaisiin harjoittelujaksoihin. Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry:n tavoitteena, jonka allekirjoitan, on lisätä TKI-opintojen osuutta niin sanotuissa tavallisissa opinnoissa. SAMOKin tavoite on, että 5% opinnoista, pois lukien harjoittelut ja opinnäytetyö, tulee suorittaa TKI-opintoina. Kyseinen tavoite ei ole tuulesta temmattu, sillä opiskelijat pitävät TKI-opintoja mielekkäänä tapana opiskella ja monet edellämainituista syistä tukevat SAMOKin tavoitetta.

Opiskelijat tulee siis ottaa aidoksi ja aktiiviseksi osaksi ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa.

Hyvät seminaarivieraat,

Opetus- ja kulttuuriministeriö antaman toimeksiannon perusteella Korkeakoulujen arviointineuvosto aloitti ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan arvioinnin tämän vuoden alussa. Yksi tämän palapelin kulmapaloista on ammattikorkeakoulujen suorittama TKI-itsearviointi, jonka rooli on erittäin merkittävä koko arvioinnin tulosten kannalta.

Tästä johtuen minä haluankin muistuttaa kaikkien ammattikorkeakoulujen kaikkia päättäviä tahoja siitä, että ainoa tapa päästä kehityksen kehittämisestä toiminnan ja laadun kehittämiseen sekä konkreettisiin saavutuksiin, on avoin ja rehellinen itsearviointi, jonka tuloksia ei kaunistella tai lakaista maton alle.

Jotta tästä kaikkia ammattikorkeakouluja koskevasta TKI-arvioinnista saataisiin se todellinen ja maksimaalinen hyöty tulee ammattikorkeakoulujen kääntää katseensa eteenpäin ja miettiä pitkän aikavälin tuloksia. Puutteita ja toiminnan heikkoutta esiintyy epäilemättä jok’ikisessä ammattikorkeakoulussa, mutta aivan samalla tavalla jokaisesta ammattikorkeakoulusta löytyy myös erinomaisia toimintamalleja ja -rakenteita TKI-toimintaa ajatellen.

Arvioinnin tulosten pohjalta on lähdettävä karsimaan pois heikot toimintamallit ja korvattava ne hyväksi todetuilla ja toimivilla malleilla, joiden avulla TKI-toiminta kehittyy eteenpäin ammattikorkeakouluissa ja täyttää sen tehtävän, joka sille on määritelty.

Arvon seminaarivieraat,

TKI-toiminnalla kokonaisuudessaan on paljon suurempi merkitys kuin mitä monikaan uskoo tai ymmärtää. Sen kautta on todellinen mahdollisuus alueelliseen kehitykseen, pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen ja aitojen ja rahanarvoisten innovaatioiden luomiseen.

Kansakuntana me emme enää voi nojata Nokia-ilmiöön ja toivoa, että jostain pöytälaatikosta löytyisi se seuraava Suomen pelastaja. Tulevaisuutemme on PK-sektorissa, jonka työllistävä vaikutus tulee jatkossa vain kasvamaan. Tästä seuraa se, että myös nykyiset opiskelijamme tulevat todennäköisesti työllistymään suurelta osin PK-sektorille tai perustamaan oman yrityksen.

Ammattikorkeakouluilla on paljon vastuuta ja valtaa. TKI-toiminnan kautta on mahdollista luoda PK-sektorille kasvuyrityksiä ja kannustaa myös ammattikorkeakoulujen opiskelijoita yrittäjyyteen.

TKI-toiminnan potentiaalia on vasta raapaistu pinnalta. Minä uskon, että jatkossa ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja ammattikorkeakoulujen toiminnasta yhä suurempi osa tulee keskittymään nimenomaan aluekehitykseen TKI-toiminnan kautta. Tätä kautta ammattikorkeakoulujen on mahdollista saada konkreettista rahoitusta omalle toiminnalleen.

Ammattikorkeakoulut eivät kouluta tutkijoita vaan tekijöitä. Toimiva tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö on tekemistä parhaimmillaan ja opiskelijat ovat osoittaneet kiinnostuksensa tähän. Tässä asiassa vastuu on kuitenkin ensisijaisesti ammattikorkeakouluilla, joiden tulee käynnissä olevan arvioinnin tulosten pohjalta muovata toimintaansa oikeaan suuntaan.

Minä uskon, että näin myös tapahtuu ja tahtotila kehitykselle on olemassa.

Kiitoksia hyvät kuulijat ja innovatiivista seminaarin jatkoa kaikille.

Olen puhunut.