JAMKO ‑ Alumnin Avautuminen

JAMKOn Ex-PJ avautuu!

Category Archives: Opiskelijakulttuuri

Vappuvaikuttamista, marsseja ja skumppaa

Vappu on suomalaisen työn juhla, virallinen liputuspäivä, ylioppilaiden päivä ja kevään karnevaali. Se on sekoitus vanhan oikeiston ja vasemmiston perinteitä, pakanallisuutta, ruotsalaista ylioppilasperinnettä, suomalaista työväenperinnettä ja korkeakouluopiskelijoiden juhlaa.

Minulle vappu merkitsee ennen kaikkea opiskelijoiden juhlaa, mutta vaikka humalassa toikkaroivat opiskelijat kaupunkien viheralueilla ovatkin osa perinnettä, on kyse myös paljonsuuremmista asioista. 1800-luvun lopulla Ranskassa kokoontunut työläisten Toinen Internationaali linjasi, että 1. toukokuuta 1890 on maailmanlaajuinen mielenosoitusten uhrien päivä ja ajankohta määrättiin kansainväliseksi työläisten mielenosoituspäiväksi. Vapun rooli on täten myös tuoda esiin heikommassa asemassa olevien kansanosien ääni ja tänäkin vappuna vasemmisto ympäri Suomea järjestää vappumarsseja yrittäen tuota visiota noudattaa.

Vaikka itse olenkin terassilla edellä mainittujen marssien aikana, tunnen silti opiskelijana kanssasorrettujeni tuskan. Opiskelijat ovat tässä maassa liian pitkään olleet se hiljainen kansanosa, jonka yli on helppo kävellä. Kauas jäivät 60-luvun opiskelijaliike ja opiskelijoiden asema tulevaisuuden suunnannäyttäjinä. Tilalle astui hiljainen ja väsähtänyt massa, jolle syötettiin illuusio vaikutusmahdollisuuksien puutteesta, oli kyse sitten kurssipalautteen antamisesta tai yhteiskunnallisesta kannanotosta. Meidät kasvatettiin passiivisiksi nössöiksi, joita suuret ikäluokat, nuo entiset opiskelijaliikkeen veturit, veivät kuin pässiä narussa.

Opiskelijoiden kollektiivinen ääni kuului kevään eduskuntavaalien yhteydessä ensimmäistä kertaa vuosiin vahvana ja haastavana Keski-Suomessa. Monien tahojen vastareaktio, joka mielestäni osaltaan kertoo työmme onnistumisesta, oli myös vahva. Yhteiskunta ei ole enää tottunut kantaaottaviin ja etujaan puolustaviin opiskelijoihin. Älkää kuitenkaan huolehtiko, te totutte nopeasti, sillä ilmassa olevien opintoaikojen ja opintososiaalisten etujen tiukennusten ansiosta opiskelijat ovat heräämässä horroksestaan.

Massiiviset kampanjat eivät kuitenkaan ole ainoa tapa tuoda opiskelijoiden ilosanomaa tahi hätähuutoa kansan tietoon. Esimerkiksi vappuna opiskelijat erottaa perusmassasta opiskelijahaalarit, nuo opiskelijoiden virkapuvut ja kulttuurimme symbolit, jotka kertovat mihin heimoon opiskelija kuuluu. Kulttuurimme tuo paljon enemmän vaikutuskeinoja, kuin edes itse ymmärrämme. Verkostomme on vahva, tarvitsemme vain rohkeuden hyödyntää sitä. Odotan yhä päivää, jona opiskelijat osoittavat mieltään kahlitsemalla itsensä alasti Kuokkalan siltaan.

Keskisuomalaista opiskelijoiden vappua vietetään vappuaattona Kirkkopuistossa Minna Canthin patsaan lakituksen ja vappupuheiden merkeissä. Vapunpäivänä kokoonnumme perinteiselle Harjun piknikille juhlimaan, laulamaan ja nauramaan. Tervetuloa rientoihin!

Olen puhunut.

JAMKin opiskelijakulttuuria luomassa – 2. osa: Haalarikulttuuri

Opiskelijahaalarit rantautuivat Suomeen 80-luvulla. Ylläripylläri tämäkin kulttuurin muoto on lähtöisen läntisestä naapuristamme Ruotsista, jossa haalareita käytettiin osana opiskelijoiden sitsikulttuuria. Wikipedia, tuo aina niin luotettava tiedonlähde, kertoo, että opiskelijahaalarit rantautuivat Suomeen ja otettiin käyttöön lähes samanaikaisesti Vaasan Kauppakorkeakoulussa ja Otaniemen Teknillisessä Korkeakoulussa (nyk. osa Aalto-yliopistoa). Kuten lähes aina niin myös opiskelijahaalarien tapauksessa syyllisiä ovat teekkarit – heidän kauttaan haalarikulttuuri yleistyi Suomessa.

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa haalarikulttuuri taannehtii. Alunperin opiskelijahaalareista vastasivat koulutusalajärjestöt itsenäisesti, mutta JAMKOn saatua jalansija koulussa toiminta siirrettiin opiskelijakunnan hoidettavaksi. Tämä malli ei kuitenkaan toiminut ja pian palattiin takaisin vanhaan malliin. Vuonna 2010 allekirjoittanut, yhdessä koulutusalajärjestöjen puheenjohtajistosta muodostuvan hallintojaoston kanssa, linjasi uudesta yhteistyömallista, jossa opiskelijakunnan edustaja toimi koordinaattorina työryhmälle, joka koostui KAJ:n hallituksien jäsenistä. Tällä mallilla saatiin ensimmäistä kertaa JAMKissa yhteinen ja toimiva haalaritilaus aikaiseksi ja haalarikulttuuria aimo harppaus eteenpäin.

Tänä vuonna jatketaan samalla konseptilla ja nyt mukana on myös Jyväskylän Insinööriopiskelijat – JIO ry. Tavoitteena on saada valtaosa uusista opiskelijoista tilaamaan haalarit.

Opiskelijahaalarit ovat näkyvä ja hyvin konkreettinen symboli. Ne ovat osoitus aktiiviseen opiskelijaelämään osallistumisesta, käyttökelpoinen suojavaruste yössä, osoitus yhteenkuuluvuudesta ja ne ilmaisevat kantajansa opiskelupaikan ja koulutusohjelman. Haalarimerkit, joita haalareihin ommellaan, ovat opiskelijalle kuin kunniamerkkejä ja toimivat todisteena esimerkiksi Kauppakadun Approbaturin suorittamisesta. Haalarit ovat myös ainakin allekirjoittaneelle selkeä statuskysymys – en tuntisi itseäni aidoksi opiskelijaksi ilman haalareitani ja vinoa pinoa haalarimerkkejä, joita ei koskaan ehdi ommella kiinni.

JAMKissa opiskelijahaalarien merkitys vaihtelee suuresti riippuen siitä, millä alalla opiskellaan: liiketalouden opiskelijoilla kulttuuri on vahva, mutta löytyy myös esimerkkejä koulutusaloista, joiden opiskelijoista vain 10% tilaa haalarit. Kulttuuri kuitenkin kehittyy ja vahvistuu hyvän yhteistyön ja haalaribileiden kautta. Tapahtumia, joissa haalarit ovat virka-asuna, ei todellakaan ole liikaa.

Osana haalarikulttuuria minulla on visio sitsikulttuurin jalkauttamisesta ammattikorkeakouluun. Siitäkin huolimatta, että osa yliopiston opiskelijoista pitää mustasukkaisesti kiinni ”heidän akateemisesta kulttuuristaan”. Me teemme sitseistä ammattikorkeakouluopiskelijoiden näköiset ja luomme uutta, omaa kulttuuriamme, johon yhdistyy uutta ja vanhaa.

Seuraava sarjan osa käsittelee opiskelijabileitä.

Olen puhunut.

Pitkän linjan opiskelija yllään opiskelijan virkapuku.

Pitkän linjan opiskelija yllään opiskelijan virkapuku.

JAMKin opiskelijakulttuuria luomassa – 1. osa

Tulevissa kirjoituksissa käsittelen mm. orastavaa alumnitoimintaa, perinteisiä ammattikorkeakouluopiskelijoiden tapahtumia ja visioin JAMKin opiskelijakulttuurin tulevaisuutta.Haasteita on aina edessä, mutta kuten tähänkin asti me vastaamme niihin ennakkoluulottomalla innolla.

____________________________________________________________________________________

Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK University of Applied Sciences, F/K/A Jyväskylä University of Applied Sciences) perustettiin Herran vuonna 1994 ja on siis 17-vuotias. JAMK on monialainen ammattikorkeakoulu, johon kuuluu neljä koulutusyksikköä ja jossa opiskelee yli 8 000 opiskelijaa. Jyväskylän lisäksi toimipaikkoja on Saarijärvellä.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta JAMKO syntyi Herran vuonna 2000, aluksi rekisteröitynä yhdistyksenä ja vuonna 2005 nykymuodossaan lakisääteisenä opiskelijakuntana. JAMKO täyttää siis laskutavasta riippuen tänä vuonna joko kuusi tai yksitoista vuotta. Opiskelijakunta on päätynyt käyttämään jälkimmäistä laskutapaa.

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY täytti tänä vuonna 77. Rakas yhteistyökumppanimme taistossa suurten ikäluokkien sortajia vastaan on siis itse ehtinyt varsin kunnioitettavaan ikään. Ilokseni voin todeta tämänkin vuoden todistaneen, että aika ei ole hidastanut vanhusta vaan tahdissa pysytään puolin jos toisinkin.

Edellä on mainittu pari vertailukohdetta itse aiheeseen johon päästään juurikin seuraavassa kappaleessa.

JAMKin ja JAMKOn opiskelijakulttuuri kumpuaa vahvasti koulutusalajärjestöistä. Vanhin koulutusalajärjestömme Jysäri eli Jyväskylän tekniikan opiskelijat ry perustettiin Herran vuonna 1961, mikä tekee tästä vuodesta Jysärin 50. juhlavuoden. Juhlamieltä tosin laskee se tosiasia, että kyseisen koulutusalajärjestön taival päättyy tähän vuoteen kun toiminta, joka on jo muutaman vuoden ollut jäissä, ajetaan lopullisesti alas ja rekisteröity yhdistys lakkautetaan. Vielä vuonna 2009 Jysärin toimintaa pyrittiiin Facebookin ryhmän tietojen mukaan elvyttämään. Toisin kävi.

Tämä ei kuitenkaan kerro JAMKin opiskelijakulttuurin heikosta tilasta vaan enemmänkin siitä murroksesta, joka konkretisoitui vuonna 2005 kun opiskelijakuntien asema määriteltiin ammattikorkeakoululakiin. Opiskelijat keskittivät erittäin kaukonäköisesti voimansa uuden opiskelijakunnan kehittämiseen, tukemiseen ja vahvistamiseen – linjaus, jonka tuloksena JAMKissa on Suomen parhaimmistoon kuuluva opiskelijakunta. JAMKO toteuttaa laissa määriteltyä edunvalvontatehtäväänsä, mutta sen toinen ja mielestäni yhtä tärkeä tehtävä on toimia suunnannäyttäjänä ammattikorkeakoulun opiskelijakulttuurin luomisessa.

Ammattikorkeakoulun opiskelijakulttuurilla on monia yhteneväisiä piirteitä yliopisto-opiskelijoiden perinteisiin ja kulttuuriin, mutta myös lukuisia omia vivahteita ja juonteita, jotka ajan kanssa vaalimalla nousevat kukoistukseensa. Opiskelijakunnan tehtävä on toimia luotsina ja opiskelijoita yhdistävänä tekijänä yhteistyössä koulutusalajärjestöjen kanssa.

Vastuu on suunnaton, sillä opiskelijakulttuurin, perinteiden ja yhteenkuuluvuuden tunteen kautta mahdollistetaan JAMKin kehittyminen yhä paremmaksi ja arvostetummaksi korkeakouluksi opiskelijoiden, niin menneiden kuin tulevien, näkökulmasta.

Kymmenen vuoden kuluttua palaan näihin kirjoituksiin ja katson, mitä JAMKO ja koulutusalajärjestöt ovat saaneet JAMKissa aikaan.

Olen puhunut.