JAMKO ‑ Alumnin Avautuminen

JAMKOn Ex-PJ avautuu!

Category Archives: Vaikuttaminen

Sateenkaarihallitus – opiskelijan näkökulmasta

Jyrki Kataisen hallitukseen osallistuvien puolueiden salkkujako on seuraava:

  • Kokoomus (6):
    • Pääministeri Jyrki Katainen

    • Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

    • Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

    • Hallinto-ja kuntaministeri Henna Virkkunen

    • Ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri Alexander Stubb

    • Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
  • SDP (6):
    • Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

    • Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

    • Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

    • Opetusministeri Jukka Gustafsson

    • Työministeri Lauri Ihalainen

    • Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru
  • Vihreät (2):
    • Ympäristöministeri Ville Niinistö

    • Kehitysyhteistyöministeri Heidi Hautala
  • Vasemmistoliitto (2):
    • Liikenneministeri Merja Kyllönen

    • Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki
  • RKP (2):
    • Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

    • Puolustusministeri Stefan Wallin
  • Kristillisdemokraatit (1):

Tässä meillä on Suomen historian vasemmistolaisin oikeistohallitus, joka pitää sisällään yhteensä 19 ministeriä: osa kokeneita konkareita ja osa ensikertalaisia. Tänään keskiviikkona (toivottavasti) mandaattinsa saava uusi ”SixPack”-hallitus on jo saanut kosolti huonoa mainetta julkistamalla hallitusneuvottelujen lopputuloksensa, jonka pohjalta muun muassa koulutuksesta leikataan jopa 300 miljoonaa euroa.

Leikkuri iskee suoraan ammattikorkeakouluverkostoon noin 51 miljoonan euron edestä. Nämä rahat on tarkoitus säästää ammattikorkeakouluverkon ja rahoitusjärjestelmän uudistuksina eli käytännössä ammattikorkeakouluja lakkauttamalla ja yhdistämällä.

Älkää huolehtiko – JAMK ei näytä olevan listassa ainakaan vielä. Tulevaisuus on tosin alati muuttuva, mutta olkaamme luottavaisin mielin.

Jotain hyvääkin uudessa hallitusohjelmassa on… tavallaan. Kaikki muistanevat myös Jyväskylässä kevään mittaan käydyn mittavan kampanjan opintotuen sitomisesta indeksiin 1.1.2012. Tämä JAMKOn ja Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunta JYYn yhteiskampanja oli osa kattojärjestöjemme valtakunnallista kampanjaa, jonka ansiosta opintotuki todellakin sidotaan indeksiin… tosin viiveellä.

Opiskelijat joutuvat venymään vielä kaksi vuotta ohi vaaditun ajan ja näillä näkymin opintotuki saadaan indeksiin syksyllä 2014. ”Odotusaikana” opiskelijan käteen jäävän rahan ostoarvo laskee noin 30€. Ei kiva, mutta tähän on tyytyminen tällä erää.

Pitkään kestäneen väännön, lobbauksen, uhkailun ja kiristyksen jälkeen meillä on vielä pari kysymystä ilmassa:

  1. Millainen on uusi opetusministeri, sosiaalidemokraattinen Jukka Gustafsson?
  2. Ymmärtääkö hän ammattikorkeakouluja ja korkeakoulukenttää sekä niiden tarpeita paremmin vai huonommin kuin edeltäjänsä?
  3. Miltä Suomen ammattikorkeakoulukenttä näyttää vuonna 2015 eli juuri alkaneen vaalikauden päätyttyä?

Aika näyttää, mutta me JAMKOssa olemme äärimmäisen huolestuneita nyt esitetystä leikkauslistasta. Viimeksi 90-luvulla, kun Suomi oli suurten leikkausten edessä, valtionjohdolla oli uskallusta panostaa koulutukseen. Pienen maan etu on korkea osaaminen ja sitä on tuotettu tähän päivään saakka.

Ei voi kuin toivoa, että kyseinen leikkauslista todella pyrkii kehittämään ja järkeistämään korkeakouluverkkoamme ja sitä kautta parantamaan pienen maan osaajien ammattitaitoa ja kykyä pärjätä kansainvälistyvässä kilpailussa. Jos leikkauslista on vain epätoivoinen yritys tasapainottaa valtiontaloutta ilman jalompia päämääriä me olemme niin sanotusti nesteessä.

Sanon tähän loppuun saman, minkä olen sanonut mm. EK:n ja EVA:n johdolle. Me opiskelijat saamme jo ihan tarpeeksi keppiä, kiitos. Opintotuki indeksiin on hyvä lannoite porkkanoille, mutta valitettavasti se yksin ei vielä saa satoa kasvamaan.

Me tarvitsemme koulutusinnovaatioita, panostusta pienen maan ihmisten osaamiseen ja uskallusta sijoittaa tulevaisuuteen. Antakaa ne meille ja me teemme tästä maasta menestyjän.

Olen puhunut.

Vappuvaikuttamista, marsseja ja skumppaa

Vappu on suomalaisen työn juhla, virallinen liputuspäivä, ylioppilaiden päivä ja kevään karnevaali. Se on sekoitus vanhan oikeiston ja vasemmiston perinteitä, pakanallisuutta, ruotsalaista ylioppilasperinnettä, suomalaista työväenperinnettä ja korkeakouluopiskelijoiden juhlaa.

Minulle vappu merkitsee ennen kaikkea opiskelijoiden juhlaa, mutta vaikka humalassa toikkaroivat opiskelijat kaupunkien viheralueilla ovatkin osa perinnettä, on kyse myös paljonsuuremmista asioista. 1800-luvun lopulla Ranskassa kokoontunut työläisten Toinen Internationaali linjasi, että 1. toukokuuta 1890 on maailmanlaajuinen mielenosoitusten uhrien päivä ja ajankohta määrättiin kansainväliseksi työläisten mielenosoituspäiväksi. Vapun rooli on täten myös tuoda esiin heikommassa asemassa olevien kansanosien ääni ja tänäkin vappuna vasemmisto ympäri Suomea järjestää vappumarsseja yrittäen tuota visiota noudattaa.

Vaikka itse olenkin terassilla edellä mainittujen marssien aikana, tunnen silti opiskelijana kanssasorrettujeni tuskan. Opiskelijat ovat tässä maassa liian pitkään olleet se hiljainen kansanosa, jonka yli on helppo kävellä. Kauas jäivät 60-luvun opiskelijaliike ja opiskelijoiden asema tulevaisuuden suunnannäyttäjinä. Tilalle astui hiljainen ja väsähtänyt massa, jolle syötettiin illuusio vaikutusmahdollisuuksien puutteesta, oli kyse sitten kurssipalautteen antamisesta tai yhteiskunnallisesta kannanotosta. Meidät kasvatettiin passiivisiksi nössöiksi, joita suuret ikäluokat, nuo entiset opiskelijaliikkeen veturit, veivät kuin pässiä narussa.

Opiskelijoiden kollektiivinen ääni kuului kevään eduskuntavaalien yhteydessä ensimmäistä kertaa vuosiin vahvana ja haastavana Keski-Suomessa. Monien tahojen vastareaktio, joka mielestäni osaltaan kertoo työmme onnistumisesta, oli myös vahva. Yhteiskunta ei ole enää tottunut kantaaottaviin ja etujaan puolustaviin opiskelijoihin. Älkää kuitenkaan huolehtiko, te totutte nopeasti, sillä ilmassa olevien opintoaikojen ja opintososiaalisten etujen tiukennusten ansiosta opiskelijat ovat heräämässä horroksestaan.

Massiiviset kampanjat eivät kuitenkaan ole ainoa tapa tuoda opiskelijoiden ilosanomaa tahi hätähuutoa kansan tietoon. Esimerkiksi vappuna opiskelijat erottaa perusmassasta opiskelijahaalarit, nuo opiskelijoiden virkapuvut ja kulttuurimme symbolit, jotka kertovat mihin heimoon opiskelija kuuluu. Kulttuurimme tuo paljon enemmän vaikutuskeinoja, kuin edes itse ymmärrämme. Verkostomme on vahva, tarvitsemme vain rohkeuden hyödyntää sitä. Odotan yhä päivää, jona opiskelijat osoittavat mieltään kahlitsemalla itsensä alasti Kuokkalan siltaan.

Keskisuomalaista opiskelijoiden vappua vietetään vappuaattona Kirkkopuistossa Minna Canthin patsaan lakituksen ja vappupuheiden merkeissä. Vapunpäivänä kokoonnumme perinteiselle Harjun piknikille juhlimaan, laulamaan ja nauramaan. Tervetuloa rientoihin!

Olen puhunut.