JAMKO ‑ Alumnin Avautuminen

JAMKOn Ex-PJ avautuu!

Monthly Archives: toukokuu 2011

JAMKin opiskelijakulttuuria luomassa – 3. osa: Alumnitoiminta

Tulevissa kirjoituksissa käsittelen mm. orastavaa alumnitoimintaa, perinteisiä ammattikorkeakouluopiskelijoiden tapahtumia ja visioin JAMKin opiskelijakulttuurin tulevaisuutta. Haasteita on aina edessä, mutta kuten tähänkin asti me vastaamme niihin ennakkoluulottomalla innolla.

__________________________________________________________________________________________

Alumni -sana on alunperin monikkomuoto latinankielisestä sanasta alumnus, joka tarkoittaa suojattia, kasvattia tai oppilasta. Alumnitoiminnalla tarkoitetaan näille henkilöille järjestettävää toimintaa ja sen tavoitteena voi olla esimerkiksi yhteyden säilyttäminen korkeakoulun ja sen entisten opiskelijoiden välillä tai yhteyksien luominen alumnien välille.

Alumnitoiminnalla on pitkät perinteet muun muassa Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa, mutta Suomessa alumnitoiminta on yleistynyt lähinnä korkeakouluissa 1990-luvulta alkaen.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta JAMKO täyttää tänä vuonna yksitoista vuotta. Tänä vuonna perustetaan myös virallisesti Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta JAMKOn alumnit ry (JAMKO Alumnit), jonka tehtävänä on luoda kattava verkosto vanhoista JAMKO-aktiiveista, toimijoista ja jäsenistä sekä muista JAMKOn kannalta tärkeistä henkilöistä, kuten työntekijöistä.

JAMKO Alumnit ry tulee tekemään tiivistä yhteistyötä Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta JAMKOn, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja, jos suunnitelmani pitävät, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYYn sekä sen Wanhain Toimijain Yhdistys ry:n kanssa. Tällä kokoonpanolla on mahdollista luoda kattava verkosto ihmisistä, jotka ovat jättäneet toiminnallaan jälkensä Jyväskylän korkeakouluihin, Jyväskylän kaupunkiin ja opiskelijamaailmaan yleisesti.

En uppoudu syvemmin alumnitoiminnan laajempaan merkitykseen opiskelijakunnalle. Tärkein syy alumnitoiminnan käynnistämiselle on luonnollisesti halu pitää kiinni entisistä toimijoista, heidän tietotaidostaan ja innostaan viedä opiskelijakuntaa eteenpäin. Jo tänä päivänä lukuisat JAMKOn vanhat toimijat ovat vapaaehtoisesti antaneet kokemuksensa käyttöömme luentojen, koulutuksen ja muun avun kautta. Mielestäni ehkä tätäkin tärkeämpää on kuitenkin se, että JAMKOn vanhoilla toimijoilla ja jäsenillä on mahdollisuus pitää yhteyttä, kokoontua ja muistella wanhoja hywiä aigoja. Community spirit aait!

Haluan vain todeta, että kun aikanaan poistun aktiivitoiminnasta tulen liittymään JAMKO Alumneihin ja tukemaan opiskelijakuntaa sen kehityksessä niillä keinoin, joita minulla on käytössä. Toivon myös, että toimijat viimeiseltä kymmeneltä vuodelta muistavat vielä JAMKOn ja kaiken siellä koetun ja opitun.

Tervetulleita JAMKO Alumneihin ovat kaikki Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta JAMKOn entiset jäsenet, työntekijät, aktiivit, tukijat jne. sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijat, jotka toiminnallaan ovat edistäneet opiskelijoiden, JAMKOn tai korkeakoulun asemaa.

Tietoja alumnitoiminnan käynnistämisestä laitetaan JAMKOn internetsivuille.

Alumnit kunniaan!

Olen puhunut.

TKI-toiminta opiskelijan näkökulmasta

Alla olevaan puheen esitin ARENE ry:n ammattikorkeakoulupäivillä Seinäjoella 11.5.2011.

/

Arvon rehtori Halttunen, hyvät seminaarivieraat

Aloitan puheenvuoroni kysymyksellä, jota lukuisat opiskelijat läpi koko valtakunnan ovat esittäneet: mitä on tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta ja miten se näkyy ammattikorkeakoulujen opiskelijoille?

Opetus- ja kulttuuriministeriö on yrittänyt määritellä TKI-toimintaa seuraavasti:

”Ammattikorkeakouluissa tehtävä tutkimus on pääosin työelämän tarpeista lähtevää soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä, joka kytkeytyy tavallisesti alueen elinkeinorakenteeseen ja sen kehittämiseen. Ammattikorkeakouluissa kehittämiskohteina ovat tutkimus- ja kehitystyön perusedellytysten vahvistaminen, t&K-työn ja opetuksen yhteyden vahvistaminen ja ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten verkostoitumisen edistäminen. EU:n rakennerahastot ovat ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön merkittävin rahoituslähde.”

Ainakin paperilla asia näyttää varsin selkeältä. Opiskelijan kannalta oleellista on TKI-toiminnan ja opetuksen yhteyden vahvistaminen, johon pyritään osallistamalla opiskelijat ja opetushenkilöstö aktiivisesti TKI-työhön. Valitettavasti tähän ei kuitenkaan päästä läheskään aina.

Ensimmäinen ongelma syntyy siitä, että opiskelijat eivät tunne käsitettä ”tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta” tai sen merkitys ei aukea heille. Toinen ja paljon vaikeammin ratkaistava ongelma on se tosiasia, että iso osa opiskelijoista valtakunnallisesti ei ole ottanut osaa tai ei ole tiennyt ottaneensa osaa TKI-toimintaan opintojensa aikana. TKI-toiminta ei siis ole opiskelijoille näkyvä asia vaan jonkinlainen yläkäsite, jolla ei lopulta ole opiskelijalle nykymuodossaan suurtakaan merkitystä.

Tähän on saatava muutos niin ammattikorkeakoulujen itsensä kuin opiskelijoidenkin takia. Niin kauan kuin tilanne säilyy nykyisenkaltaisena, eivät ammattikorkeakoulut täytä perustehtäväänsä.

Hyvät seminaarivieraat,

TKI-toiminnalla on niin sanotusti monet kasvot. Toiminnan käytännöt vaihtelevat ammattikorkeakoulujen välillä ja jopa niiden sisällä valtavasti.

Toiminnan kannalta ja erityisesti opiskelijoille ongelmaksi muodostuu se, että TKI-toiminta on usein opetuksesta eriytettyä. Kouluilla on omat erilliset henkilöt TKI-puolelle ja opetuspuolelle, jotka työskentelevät erikseen omissa yksiköissään, vaikka yleisen toiminnan tehokkuuden kannalta optimitilanne olisi TKI-toiminnan ja opetuksen integroiminen.

Tämä palvelisi myös ammattikorkeakoulujen työelämälähtöistä tarkoitusta ja antaisi opetushenkilöstölle mahdollisuuden saada työelämästä relevanttia ja ajantasaista tietoa. Opiskelijat taas tutustuisivat TKI-toimintaan ja saisivat mahdollisuuden opiskella aidossa työympäristössä aitojen työelämän haasteiden parissa sekä kehittää työelämäyhteyksiään mielekkäällä tavalla. Lisäksi TKI-toiminta tällä mallilla palvelisi vahvasti ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävää ja edistäisi opiskelijoiden sitoutumista opiskelupaikkakunnille.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden TKI-pisteistä valtaosa keskittyy opinnäytetöihin ja erilaisiin harjoittelujaksoihin. Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry:n tavoitteena, jonka allekirjoitan, on lisätä TKI-opintojen osuutta niin sanotuissa tavallisissa opinnoissa. SAMOKin tavoite on, että 5% opinnoista, pois lukien harjoittelut ja opinnäytetyö, tulee suorittaa TKI-opintoina. Kyseinen tavoite ei ole tuulesta temmattu, sillä opiskelijat pitävät TKI-opintoja mielekkäänä tapana opiskella ja monet edellämainituista syistä tukevat SAMOKin tavoitetta.

Opiskelijat tulee siis ottaa aidoksi ja aktiiviseksi osaksi ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa.

Hyvät seminaarivieraat,

Opetus- ja kulttuuriministeriö antaman toimeksiannon perusteella Korkeakoulujen arviointineuvosto aloitti ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan arvioinnin tämän vuoden alussa. Yksi tämän palapelin kulmapaloista on ammattikorkeakoulujen suorittama TKI-itsearviointi, jonka rooli on erittäin merkittävä koko arvioinnin tulosten kannalta.

Tästä johtuen minä haluankin muistuttaa kaikkien ammattikorkeakoulujen kaikkia päättäviä tahoja siitä, että ainoa tapa päästä kehityksen kehittämisestä toiminnan ja laadun kehittämiseen sekä konkreettisiin saavutuksiin, on avoin ja rehellinen itsearviointi, jonka tuloksia ei kaunistella tai lakaista maton alle.

Jotta tästä kaikkia ammattikorkeakouluja koskevasta TKI-arvioinnista saataisiin se todellinen ja maksimaalinen hyöty tulee ammattikorkeakoulujen kääntää katseensa eteenpäin ja miettiä pitkän aikavälin tuloksia. Puutteita ja toiminnan heikkoutta esiintyy epäilemättä jok’ikisessä ammattikorkeakoulussa, mutta aivan samalla tavalla jokaisesta ammattikorkeakoulusta löytyy myös erinomaisia toimintamalleja ja -rakenteita TKI-toimintaa ajatellen.

Arvioinnin tulosten pohjalta on lähdettävä karsimaan pois heikot toimintamallit ja korvattava ne hyväksi todetuilla ja toimivilla malleilla, joiden avulla TKI-toiminta kehittyy eteenpäin ammattikorkeakouluissa ja täyttää sen tehtävän, joka sille on määritelty.

Arvon seminaarivieraat,

TKI-toiminnalla kokonaisuudessaan on paljon suurempi merkitys kuin mitä monikaan uskoo tai ymmärtää. Sen kautta on todellinen mahdollisuus alueelliseen kehitykseen, pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen ja aitojen ja rahanarvoisten innovaatioiden luomiseen.

Kansakuntana me emme enää voi nojata Nokia-ilmiöön ja toivoa, että jostain pöytälaatikosta löytyisi se seuraava Suomen pelastaja. Tulevaisuutemme on PK-sektorissa, jonka työllistävä vaikutus tulee jatkossa vain kasvamaan. Tästä seuraa se, että myös nykyiset opiskelijamme tulevat todennäköisesti työllistymään suurelta osin PK-sektorille tai perustamaan oman yrityksen.

Ammattikorkeakouluilla on paljon vastuuta ja valtaa. TKI-toiminnan kautta on mahdollista luoda PK-sektorille kasvuyrityksiä ja kannustaa myös ammattikorkeakoulujen opiskelijoita yrittäjyyteen.

TKI-toiminnan potentiaalia on vasta raapaistu pinnalta. Minä uskon, että jatkossa ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja ammattikorkeakoulujen toiminnasta yhä suurempi osa tulee keskittymään nimenomaan aluekehitykseen TKI-toiminnan kautta. Tätä kautta ammattikorkeakoulujen on mahdollista saada konkreettista rahoitusta omalle toiminnalleen.

Ammattikorkeakoulut eivät kouluta tutkijoita vaan tekijöitä. Toimiva tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö on tekemistä parhaimmillaan ja opiskelijat ovat osoittaneet kiinnostuksensa tähän. Tässä asiassa vastuu on kuitenkin ensisijaisesti ammattikorkeakouluilla, joiden tulee käynnissä olevan arvioinnin tulosten pohjalta muovata toimintaansa oikeaan suuntaan.

Minä uskon, että näin myös tapahtuu ja tahtotila kehitykselle on olemassa.

Kiitoksia hyvät kuulijat ja innovatiivista seminaarin jatkoa kaikille.

Olen puhunut.

Vappupuhe 30.4.2011 @ Kirkkopuisto

JAMKOn hallituksen puheenjohtaja Aku Aarvan vappupuhe 30.4.2011 Jyväskylän kirkkopuistossa.

/

Hyvä vappukansa

Arvoisa kollegani, JYYn hallituksen puheenjohtaja Virtanen, tervehti puheensa alussa lähes koko Suomea. Olen siis pakotettu toistamaan edellistä puhujaa toivottamalla juhlakansalle myös opiskelijakunta JAMKOn ja itseni puolesta hauskaa ja riehakasta vappua.

En aio puhua pitkään, sillä kaukaa viisaat päättävät tahot linjasivat puheeni kestoksi korkeintaan viisi minuuttia. Aion hypätä sen enempiä korulauseita viljelemättä suoraan kylmään asiaan.

Jyväskylässä on yli kaksikymmentätuhatta korkeakouluopiskelijaa. Kun tähän lukuun lisätään myös toisen asteen opiskelijat, meitä löytyy tästä kaupungista noin kolmekymmentätuhatta. Väkilukuun suhteutettuna Jyväskylän opiskelijamassa on Suomen suurimpia ellei peräti suurin. Tämä tosiasia on vaikuttanut ja vaikuttaa tulevaisuudessakin ratkaisevalla tavalla Jyväskylään. Kysymys onkin siitä, että vaikka me näymme kaupunkikuvassa ja byrokraattien taulukoissa, kuuleeko meitä kukaan? Olemmeko me Jyväskylän ja Keski-Suomen edelläkävijöitä, kehittäjiä ja tulevaisuus?

Emme vielä.

Viimeistään tässä kohtaa osa kuulijoista syyttänee minua itseni toistamisesta, mutta asian tärkeyden vuoksi suotakoon se tämän kerran.

Opiskelijaliikkeen hiljainen enemmistö on horrostanut vuosia niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti täällä Jyväskylässä. Sanalla opiskelijaliike en viittaa ainoastaan JAMKOn ja JYYn aktiivitoimijoihin vaan jok’ikiseen opiskelijaan tässä kaupungissa ja koko maassa. Yleisön joukossa on varmasti muutamia ihmisiä, jotka tietävät 60-luvun opiskelijaliikkeen ja ne lukuisat pitkän linjan vaikuttajat, jotka aloittivat uransa tämän valtakunnan muokkaajina, nimenomaan opiskelijaliikkeen kautta. Heillä on valta tänäkin päivänä. Me olemme antaneet sen heille.

Eduskuntaan, jonka tulisi nimensä mukaan edustaa kansaa, valittiin vuoden 2007 eduskuntavaaleissa kaksi alle 30-vuotiasta kansanedustajaa. Tämän kevään eduskuntavaaleissa valittiin kymmenen alle 30-vuotiasta kansanedustajaa, mutta ikätilastojen mukaan eduskunnassa tulisi olla heitä ainakin kaksikymmentä, jotta kansan ikäjakauma olisi edustettuna oikein. Suomeksi sanottuna: Nuoriso on liian vähän valtakuntamme huipulla ja se johtaa siihen, että meitä ei kuulla tarpeeksi.

Suunta on kuitenkin oikea.

Vuonna 2012 on kunnallisvaalivuosi. Jyväskylässä meillä opiskelijoilla olisi ainutlaatuinen mahdollisuus vaikuttaa asioihin jo pelkästään suuren määrämme avulla. Onko unenpöpperöinen opiskelijaliike valmis todelliseen muutokseen, joka kumpuaa meistä itsestämme?

Haluan näin vappuaattona muistuttaa teitä, arvon kuulijat, tämän juhlan syvemmästä merkityksestä. Vappu on perinteisesti ollut niin sanotun pienen ja sorretun ihmisen ikioma juhlapäivä. Mielestäni opiskelijat eivät tällä perusteella saa ottaa osaa vapun juhlintaan.

Me emme ole pieniä eikä meitä sorra mikään muu kuin oma passiivisuutemme. Minä uskon kuitenkin, että me olemme taas valmiita kantamaan vastuun itsestämme sekä yhteiskunnasta.

Tästä johtuen ehdotankin, että me hylkäämme uhrin roolin ja että tänä vappuna opiskelijat ja koko Suomen kansa juhlisivat uudelleen heräävää 2010-luvun opiskelijaliikettä. Me emme ole tulevaisuutta vaan täällä tänään. Tästä meidän vapussamme on mielestäni kyse.

Äänemme kuuluu nyt ja tulevaisuudessa juuri niin lujaa kuin me itse haluamme sen kuuluvan.

Olen puhunut. Kiitoksia ja vielä kerran hyvää vappua!