JAMKO ‑ Alumnin Avautuminen

JAMKOn Ex-PJ avautuu!

Tag Archives: JYY

JAMKin opiskelijakulttuuria luomassa – 1. osa

Tulevissa kirjoituksissa käsittelen mm. orastavaa alumnitoimintaa, perinteisiä ammattikorkeakouluopiskelijoiden tapahtumia ja visioin JAMKin opiskelijakulttuurin tulevaisuutta.Haasteita on aina edessä, mutta kuten tähänkin asti me vastaamme niihin ennakkoluulottomalla innolla.

____________________________________________________________________________________

Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK University of Applied Sciences, F/K/A Jyväskylä University of Applied Sciences) perustettiin Herran vuonna 1994 ja on siis 17-vuotias. JAMK on monialainen ammattikorkeakoulu, johon kuuluu neljä koulutusyksikköä ja jossa opiskelee yli 8 000 opiskelijaa. Jyväskylän lisäksi toimipaikkoja on Saarijärvellä.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta JAMKO syntyi Herran vuonna 2000, aluksi rekisteröitynä yhdistyksenä ja vuonna 2005 nykymuodossaan lakisääteisenä opiskelijakuntana. JAMKO täyttää siis laskutavasta riippuen tänä vuonna joko kuusi tai yksitoista vuotta. Opiskelijakunta on päätynyt käyttämään jälkimmäistä laskutapaa.

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY täytti tänä vuonna 77. Rakas yhteistyökumppanimme taistossa suurten ikäluokkien sortajia vastaan on siis itse ehtinyt varsin kunnioitettavaan ikään. Ilokseni voin todeta tämänkin vuoden todistaneen, että aika ei ole hidastanut vanhusta vaan tahdissa pysytään puolin jos toisinkin.

Edellä on mainittu pari vertailukohdetta itse aiheeseen johon päästään juurikin seuraavassa kappaleessa.

JAMKin ja JAMKOn opiskelijakulttuuri kumpuaa vahvasti koulutusalajärjestöistä. Vanhin koulutusalajärjestömme Jysäri eli Jyväskylän tekniikan opiskelijat ry perustettiin Herran vuonna 1961, mikä tekee tästä vuodesta Jysärin 50. juhlavuoden. Juhlamieltä tosin laskee se tosiasia, että kyseisen koulutusalajärjestön taival päättyy tähän vuoteen kun toiminta, joka on jo muutaman vuoden ollut jäissä, ajetaan lopullisesti alas ja rekisteröity yhdistys lakkautetaan. Vielä vuonna 2009 Jysärin toimintaa pyrittiiin Facebookin ryhmän tietojen mukaan elvyttämään. Toisin kävi.

Tämä ei kuitenkaan kerro JAMKin opiskelijakulttuurin heikosta tilasta vaan enemmänkin siitä murroksesta, joka konkretisoitui vuonna 2005 kun opiskelijakuntien asema määriteltiin ammattikorkeakoululakiin. Opiskelijat keskittivät erittäin kaukonäköisesti voimansa uuden opiskelijakunnan kehittämiseen, tukemiseen ja vahvistamiseen – linjaus, jonka tuloksena JAMKissa on Suomen parhaimmistoon kuuluva opiskelijakunta. JAMKO toteuttaa laissa määriteltyä edunvalvontatehtäväänsä, mutta sen toinen ja mielestäni yhtä tärkeä tehtävä on toimia suunnannäyttäjänä ammattikorkeakoulun opiskelijakulttuurin luomisessa.

Ammattikorkeakoulun opiskelijakulttuurilla on monia yhteneväisiä piirteitä yliopisto-opiskelijoiden perinteisiin ja kulttuuriin, mutta myös lukuisia omia vivahteita ja juonteita, jotka ajan kanssa vaalimalla nousevat kukoistukseensa. Opiskelijakunnan tehtävä on toimia luotsina ja opiskelijoita yhdistävänä tekijänä yhteistyössä koulutusalajärjestöjen kanssa.

Vastuu on suunnaton, sillä opiskelijakulttuurin, perinteiden ja yhteenkuuluvuuden tunteen kautta mahdollistetaan JAMKin kehittyminen yhä paremmaksi ja arvostetummaksi korkeakouluksi opiskelijoiden, niin menneiden kuin tulevien, näkökulmasta.

Kymmenen vuoden kuluttua palaan näihin kirjoituksiin ja katson, mitä JAMKO ja koulutusalajärjestöt ovat saaneet JAMKissa aikaan.

Olen puhunut.

Politiikka – kirosana korkeakoulussa

Eduskuntavaalit lähestyvät.

Korkeakoulukentällä tämä tietää kiireistä aikaa niin nuorille eduskuntavaaliehdokkaille kuin opiskelijoiden etuja ajaville opiskelijajärjestöille. Myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta JAMKO on erittäin kiireinen tiistaina 1.3.2011 alkavan opiskelijajärjestöjen valtakunnallisen ”Opintotuki indeksiin!” -kampanjan parissa. Myös Jyväskylässä kampanja aloitetaan  1.3.2011 Seminaarimäellä Jyväskylän yliopiston kirjaston läheisyydessä. Tarkoituksena on herätellä opiskelijoita lähestyviin eduskuntavaaleihin ja tuoda esiin niin valtakunnalliset opiskelijajärjestöjen näkemykset kuin paikalliset JAMKOn ja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYYn yhteiset kannat.

Osaltaan eduskuntavaaleihin liittyen Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry ja Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry julkaisivat yhdessä poliittisten nuorisoliikkeiden kanssa 23.2.2011 kannanoton, jossa vaadittiin korkeakoulujen avaamista poliittiselle toiminnalle. Kannanotossa nostettiin esille se tosiasia, että korkeakoulut eivät täytä lainmukaista velvollisuuttaan kasvattaa aktiivisia ja kriittisiä kansalaisia. Tämä johtuu pitkälti yliopistojen ehdottomasta ja ammattikorkeakoulujen yleisestä vaalikaranteenikäytännöstä, joka estää kaikenlaisen poliittisten järjestöjen näkyvyyden korkeakoulujen tiloissa ennen vaaleja.

Sen lisäksi, että käytäntö todellakin on naurettavaa holhoamista, se aiheuttaa erityisen ongelman ammattikorkeakoulukentällä, jossa ei yliopistojen tapaan ole vuosikymmenten perinteitä poliittisessa toiminnassa ja aktiivisuudessa. (Tässä kohtaa on hyvä huomauttaa, että Jyväskylän ammattikorkeakoulu ei rajaa poliittisten järjestöjen toimintaa koulun tiloissa ainakaan opiskelijakunnan vuosittaisissa edustajistovaaleissa. Kiitos ja kumarrus tästä!)

AMK-opiskelijoiden poliittisen passiivisuuden voisi nopeasti tulkita välinpitämättömyydeksi yhteiskuntaa ja yhteisiä asioita kohtaan. Väitän kuitenkin, että opiskelijoiden valtaosan kohdalla tästä ei ole kysymys. Ongelma on sanan ”politiikka” hahmottaminen: sitä ei osata yhdistää kattavasti ja laajasti yhteiskuntaan vaan luullaan sen viittaavan vain poliitikkoihin, puolueisiin ja pöhöttyneisiin keski-ikäisiin ammattipoliitikkoihin, jotka rypevät vaalirahasotkuissa. Politiikka on kaikkea tätä, mutta politiikka on myös jotain paljon oleellisempaa, nimittäin mielipiteitä.

Mielipiteitä on meistä jokaisella.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoiden poliittisessa aktiivisuudessa on toivomisen varaa, mutta niin on myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun suhtautumisessa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. JAMK ei (ainakaan tämänhetkisen tiedon mukaan) järjestä kursseja yhteiskuntavaikuttamisesta eikä esimerkiksi noteeraa tulevia eduskuntavaaleja kampuksilla mitenkään. Silti opiskelijoiden pitäisi kuin ihmeen kaupalla kasvaa aktiiviseksi osaksi yhteiskuntaa…

Haluankin haastaa jokaisen tämän kirjoituksen lukijan käyttämään vähintään yhtä lukuisista vaalikoneista ja etsimään itselleen omia mielipiteitään vastaavan ehdokkaan eduskuntavaaleissa. Niin kauan kun politiikkaa pidetään ammattikorkeakouluissa mörkönä eivät myöskään täyty ne lakisääteiset tehtävät, joita varten myös ammattikorkeakoulut ovat olemassa. Ensimmäinen askel muutokseen on äänestäminen.

Olen puhunut.

PS. Tässä suorat linkit pariin vaalikoneeseen:

MTV3 vaalikone

Keskisuomalaisen vaalikone