JAMKOn matkassa

Opiskelijakuntatoimintaa nyt jo entisen opiskelijakuntatoimijan silmin

Monthly Archives: syyskuu 2010

Kuka päättää JAMKOn asioista ensi vuonna?

Edustajistovaalit lähestyy. Ehdokkaiden rekrytointia suoritetaan nyt urakalla niin JAMKOn kuin koulutusalajärjestöjen, poliittisten tahojen ja muiden vaaliliittojen osalta.

JAMKOssa kuin myös muissa opiskelijakunnissa ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu edustajisto. Edustajistoon voi ehdokkaaksi asettautua vain JAMKOn jäsenet. Myös äänioikeus suodaan vain jäsenillemme. Ehdokasasettelu päättyy 1.10.2010, eli vielä on aikaa löytää mukaan ihmisiä, joita kiinnostaa vaikuttaa opiskelijoiden asioihin.

Edustajistoon valitaan 25 jäsentä ja 25 varajäsentä. Järjestäytymiskokouksessaan edustajisto valitsee itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan joukostaan. He voivat olla ketä tahansa valituista edustajiston jäsenistä. Edustajiston puheenjohtajana pääsee siis johtamaan tätä opiskelijakunnan ylintä päättäjäjoukkoa ja olemaan se ns. big boss. Haastetta toki tuo ison porukan aktivointi niin kokouksissa kuin kokousten ulkopuolellakin. Aktiivinen keskustelu, ideointi ja toiminta syntyy parhaiten kun mallia omalla toiminnallaan näyttää puheenjohtaja. Edustajiston puheenjohtaja pääsee vaikuttamaan suoraan myös koulun päätöksiin toimimalla JAMKin sisäisen hallituksen jäsenenä JAMKOn hallituksen puheenjohtajan kanssa. Kaksi luottamustointa siis yhdellä iskulla, ja varmasti hyvä mahdollisuus vaikuttaa opiskelijoiden kannalta merkittäviin asioihin!

Järjestäytymiskokouksessaan edustajisto valitsee myös hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä muut hallitusjäsenet. Hallituslaisten ei tarvitse olla edustajistoon valittuja, eikä heidän tarvitse välttämättä olla edes asettuneina ehdolle. Tietysti ehdokkuus jollain tapaa saattaa kuvastaa sitä halua ja aktiivisuutta päästä tekemään hyviä asioita kaikkien JAMKin opiskelijoiden puolesta, mutta kuten sanottu, se ei ole edellytys hallitukseen valituksi tulemiselle. Hallitus on käytännössä näkyvin opiskelijakunnan joukkio. Puheenjohtajaa riepotellaan ties mihin tilaisuuksiin (ei sillä, etteikö se olisi mielenkiintoista) ja koko hallitus paiskii duunia välillä yötä myöten syömättä ja nukkumatta. Ihan vaan siksi, että paljon on tekemistä ja vauhti on kova. Aina ei ehdi pitää huolta itsestäänkään. Ehkä se on myös omasta ajankäytönhallinnasta kiinni. Omasta kokemuksesta voin kertoa laiminlyöneeni tänä vuonna perheeni, ystäväni ja itseni. Toisaalta yksi vuosi tätä hullun myllyä on vain järisyttävän unohtumaton kokemus, jota en varmasti vaihtaisi pois koskaan. Samaa voin uskoa muistakin hallituslaisista, vaikka välillä on rankkaa niin kivaa meillä silti on.

Hallitus toimii opiskelijakunnan työrukkasena eli toteuttaa käytännön toimintaa päätyönään. Edustajisto puolestaan päättää isoista asioista ja valvoo hallituksen toimintaa. Valvoa sanan tilalla toivoisin näkeväni sanan ohjata. Hallituksella on täydet valtuudet toteuttaa operatiivista toimintaa oman mielensä mukaan, mutta jos edustajisto aktiivisesti ottaa kantaa ja heittelee hallitukselle ideoita, voi valvomisen sijaan mielestäni käyttää sanaa ohjaus. Vaikka edustajiston katsotaankin olevan istuva päätöselin, ei se silti tarkota etteikö edaattorit voisi osallistua käytännön toimintaan. Erilaiset tiimit ja tapahtumat kaipaavat hallituksen ulkopuolista työvoimaa aina ja joka päivä. Osallistumalla käytännön työhön edustajisto pääsisi ohjaamaan hallituksen työtä entistä paremmin ja aktiivisemmin kun oman kokemuksensa kautta tietää, mitä kentällä tapahtuu. Jatkuvuuden kannalta on erittäin tärkeää, että hallituksessa jatkaa edellisvuoden hallituksessa toimineita henkilöitä ja uudet jäsenet tuovat sitten mukaan sitä uutta näkemystä. Mutta vaikka vuosi on varsin lyhyt aika, valitettavasti tiivis työskentely saattaa sokaista hallituksen asioista, jotka muille näkyvät selvästi. Tämän takia käytännön työssä tarvitaan myös muita opiskelija-aktiiveja!!!

Kuka siis päättää JAMKOn asioista ensi vuonna? Se jää nähtäväksi. Edustajiston vaalitulos selviää 4.11.2010, mutta ennen sitä on tietysti äärimmäisen tärkeää äänestää oikeita ihmisiä. Ihmisiä, jotka varmasti tekevät asioita opiskelijakunnan hyväksi. Oikeat ihmiset ehtivät vielä asettua ehdolle ensi viikon aikana. Ei muuta kuin ehdolleasettautumislomaketta täyttämään ja sitten odottamaan äänestystä!

Loppujen lopuksi kiire on vain hyvä

Huh huh. Kyllä vauhti on hurjaa näin syksyllä, niin meillä opiskelijakuntatoimijoilla kuin myös opiskelijoilla. Jo monen vuoden perusteella voi sanoa, että opiskelijat ovat sosiaalisessa kanssakäymisessä paljon aktiivisempia syksyisin kuin keväisin. Tämä näkyy myös JAMKOn tapahtumissa. Syksyllä kävijämäärät erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa ovat aivan huippuluokkaa, kun taas sitten keväällä saa tosissaan tehdä töitä sen eteen, että paikalle saapuisi porukkaa. Ja vaikka tässä nyt itse tapahtumakalenteriamme tarkastelenkin, huomaan, että syysaikaan tapahtumia on joka viikko, jopa parikin kertaa saman viikon aikana, kun taas keväisin actionia järjestetään tähän vuoden aikaan verrattuna hyvin harvoin. Resurssit vilkkaaseen kevääseenkin olisivat kunnossa, mutta jostain syystä ihmisiä ei vain kiinnosta, ja siksi on turha edes yrittää liikaa.

Meillä toimijoilla kiirettä riittää edellä mainittujen tapahtumien järjestämisessä, mutta myös arjen pyörittämisessä, tulevaisuuden jatkamisessa (ei lisääntymismielessä, vaan uusien toimijoiden löytämisellä) ja tietysti näin syksyisin vanhenevat lukuvuositarrat ja uusien opiskelijoiden jäsenkorttitilaukset työllistävät meitä aamusta iltaan, joskus jopa yöhön. Vaikka jono uuden lukuvuositarran hankkimista varten toimistollamme välillä kasvaa toivottoman pitkäksi, on silti mukavaa huomata, että jotain mekin olemme tehneet hyvin ja oikein, kun jäsenmäärämme kehittyy vuosi vuodelta. Tänä vuonna tahti on ollut varsin huima, jäseniä meillä on enemmän kuin koskaan tähän aikaan vuodesta, ja lisää tulee. Hyvä niin, ei nimittäin ole ihan täysin tuulesta temmattu lause ajatella, että mitä enemmän meillä jäseniä on, sen vahvempia me olemme. JAMKO kun edustaa kattojärjestönsä Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry:n liittokokouksessa koko jäsenistöään, ja äänimäärä puolestaan määrittyy JAMKOn jäsenmäärän mukaan; yksi ääni jokaista alkavaa 500 jäsentä kohtaan. Tämän vuoden liittokokouksessa marraskuun puolivälissä JAMKOlla on käytössään 7 ääntä, kun viime vuoden jäsenmäärä oli n. 3300.

Joku varmasti miettii, että mikä funktio SAMOKilla on ja ketä se kiinnostaa. Meille opiskelijakuntatoimijoille SAMOK on esimerkiksi hyvä tiedonlähde. Koulutuksien ja yhteistyön kautta tänne kentälle tulee  parhaimmillaan uutta osaamista tai ainakin uusia keinoja toteuttaa asioita. Perusopiskelijaa tämä nyt ei varmastikaan juuri kiinnosta, vaikkakin tämän uuden osaamisen hän kuitenkin saa parempana lopputuotoksena itselleen; kun tekijöillä on paremmat taidot, tulee tapahtumista ja muustakin toiminnasta samalla lailla paremmat. Se mikä opiskelijoita varmasti SAMOKin jäsenyydessä eniten kiinnostaa ja mikä heihin eniten vaikuttaa, on tietysti virallinen opiskelijakortti aka JAMKOn jäsenkortti. SAMOK määrittää jäsenmaksuhinnan JAMKOlle, joka puolestaan määrittelee sen perusteella opiskelijaa koskevan jäsenmaksun. Myös valtakunnalliset opiskelijakorttiedut tulevat SAMOKin kautta, ja melko paljon neuvotteluja käydäänkin jatkuvalla syötöllä esimerkiksi VR:n kanssa, jotta nykyiset etuudet saadaan pitää jatkossakin tai että niistä saataisiin entistäkin paremmat. Ei siis ole ihan turhaa liittyä JAMKOn jäseneksi. Mitä enemmän meillä on jäseniä, sitä enemmän saamme valtaa SAMOKissa ja pääsemme vaikuttamaan opiskelijoita koskettaviin asioihin. Etenkin tänä vuonna, kun oman hallituksemme varapuheenjohtaja Aku Aarva on JAMKOn ehdokas SAMOKin puheenjohtajaksi vuodelle 2011, on syytäkin, että ääniä meillä riittää uudet henkilöt ensi vuodeksi valitsevassa liittokokouksessa. Onhan se aina plussaa meille, kun saadaan kattojärjestöön oma henkilö, josta varmuudella tiedetään, että hänen tavoitteensa ja linjauksensa ovat JAMKOn tukemia. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

JAMK lukuvuoden avajaiset 3.9.2010 –puhe: Kansainvälistyminen opiskelijan näkökulmasta

Arvoisat kaupunginjohtaja, rehtori, osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja ja hyvät kansainvälisen Jyväskylän ammattikorkeakoulun henkilöstö, opiskelijat ja yhteistyökumppanit. Opiskelijakunta JAMKOn puolesta minulla on ilo päästä puhumaan teille kansainvälistymisestä näin opiskelijan näkökulmasta.

Suomi on kansainvälistyvä maa. Prosessi on käynnissä ja ajoittaisia kasvukipuja esiintyy yhä. Suomessa asuu kuitenkin jo varsin laaja kirjo eri kulttuurien ja kansalaisuuksien edustajia, jotka ovat saapuneet Suomeen paremman elämän, opiskelun tai työn perässä. Tärkeä osa kansainvälistymisprosessia onkin sekä hyväksyä että oppia kansainvälisyys, sillä vain tätä kautta Suomi muuttuu kansainvälistyvästä maasta kansainväliseksi maaksi. Ydinasemassa tässä kehityksessä on nouseva sukupolvi, opiskelevat ja työelämään siirtyvät nuoret.

Kansainvälisyys, kielitaito ja laajat verkostot ovat tämän päivän valttikortteja. Opiskeluaikana näiden ominaisuuksien kehittämisen osallistuvat niin koulu, opiskelijakunta kuin yrityksetkin. Jyväskylän ammattikorkeakoulun jo valmistuneet ja tulevaisuudessa valmistuvat opiskelijat hakevat paikkaansa työelämässä maailmasta, jossa kansainvälisyys on osa arkirutiinia ja kansainväliset taidot ovat ennen muuta edellytys kuin hyöty tai etu. Kotimaassa työskentelevät kohtaavat arkityössään yhä useammin asiakkaina ja yhteistyökumppaneina ulkomaalaisia ihmisiä ja kansainvälisiä yrityksiä samalla kun moni suomalainen yritys kansainvälistyy ja valtaa markkinoita ulkomailta. Kuilu opintojen ja työelämän siirtymävälillä kasvaa nopeasti jos kansainvälisyyteen ei panosteta jo opintojen aikana.

JAMKissa kansainvälisyys on käsin kosketeltavaa. Yli 150 syksyllä saapunutta vaihto-opiskelijaa ja viiden eri degree-linjan, eli englanninkielisen koulutusohjelman, opiskelijat suorastaan pakottavat kansainvälistymään. Kielitaitoa vaaditaan niin opetustilanteissa kuin yleisessä kanssakäymisessä, sillä ruokaloissa, kahviloissa, opintotoimistoissa ja muilla osastoilla asioi päivittäin satoja kansainvälisiä opiskelijoita. JAMKin kansainvälisyys ei näy pelkästään opiskelijoissa vaan myös koko henkilökunnalta vaaditaan näkemystä ja kykyä kansainvälisyyteen.

Opiskelijakunta JAMKO valvoo osaltaan kansainvälisyyden huomioimista JAMKissa. JAMKOn oma viestintä pyritään toteuttamaan kaikilta osin myös englanniksi ja JAMKO International Club, tutummin IC, tarjoaa kansainvälisesti orientoituneille opiskelijoille laajan kirjon tapahtumia. Siinä missä Suomeen saapuvat vaihto- ja degree-opiskelijat saavat IC:n kautta jopa eksoottisia kokemuksia Suomesta, Lapinmatkoista suomalaiseen ruokaan, edesauttaa JAMKO International Club suomalaisia opiskelijoita kotikansainvälistymään. Ottamalla osaa IC:n toimintaan kansainvälistymisen edellytykset, verkostoituminen ja kielitaidon kehittäminen tarjotaan opiskelijoille myös muuta kautta kuin ulkomaanvaihdon tai -harjoittelun kautta.

IC:n ohella tärkeä kansainvälistymistä edistävä toiminto JAMKOlla on tutorointi. Opiskelijakunta rekrytoi ja kouluttaa opiskelijatutorit vaihto- ja degree-opiskelijoita varten. Koulutukset kansainvälisille tutoreille toteutetaan täysin englannin kielellä, rohkaisten tulevia tutoreita käyttämään kielitaitoaan avoimesti ja häpeilemättä. Meissä suomalaisissa kun tuntuu asuvan sellainen pieni häpeän tunne, joka nostaa päätään jos ei olla täydellisiä kaikessa. Tekemällä kuitenkin oppii, ja itsekin degree-linjan opiskelijana tiedän, että kieltä oppii parhaiten puhumalla. Verrattuna ensimmäiseen opiskeluvuoteeni JAMKissa, huomaan nykyisin käyttäväni englantia yhä useammin ja rohkeammin, vaikken vieläkään kieltä täydellisesti puhu. Yritys kuitenkin palkitaan aina, ja pääasiahan on, että viestini ymmärretään.

Tämän asenteen toivon ja uskon leviävän myös muille monikulttuurisissa ympäristöissä työskenteleville. Silti liian usein tulee vastaan opiskelija suomenkielisestä koulutusohjelmasta, joka pelkää puhua englantia. Kaikkihan me opiskelemme kuitenkin korkeakoulussa, ja takanamme ovat usean vuoden kieliopinnot peruskoulusta ja toisen asteen opinnoista. JAMKissa opiskelijat suorittavat myös pakollisia työelämän kieliopintoja, joten uskon talon jokaisen opiskelijan omaavan tarpeellisen kielitaidon pieneen ”small talkiin” tai ulkomaisten opiskelijatovereidemme opastamiseen niin opintoihin liittyvissä kysymyksissä kuin oikean luokkatilan löytämisessä.

Kielitaidon puutteen sijaan kyse onkin lähinnä rohkaisun puutteesta. Pelkästään kieliopinnoilla ei puhetta synny, vaan opiskelijoihin tulee istuttaa uskalluksen siemen. Sama koskee myös henkilöstöä. Vierasta kieltä, kuten englantia, on lähes mahdotonta puhua äidinkielen tasoisesti, mutta sillä ei ole merkitystä kansainvälisille opiskelijoille, joista vain harvat puhuvat itse englantia äidinkielenään.

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä JAMKissa tulisi vuoteen 2012 mennessä lähes tuplata. Kansainvälistyminen on hyvä ja välttämätön asia, mutta opiskelijan näkökulmasta se ei onnistu väkisin. Vetovoimaa koulussamme toki löytyy, mutta kansainvälistyminen tulisi tapahtua olemassa olevien resurssien puitteissa.

Tällä hetkellä JAMKOn huolenaihe on, opiskelijoilta saadun palautteen perusteella, juurikin resursseissa. Keväällä JAMKOn Jupinaviikon aikana kerätyn palautteen perusteella osa kansainvälisiä ryhmiä opettavista lehtoreista ei ole kielitaidoiltaan vaadittavalla tasolla oli sitten kyse puhtaasta taidosta tai uskalluksesta. Asiaa on käsitelty monessa JAMKin työryhmässä ja JAMKO uskoo asiaan tulevan parannusta esimerkiksi lisäkoulutuksen muodossa. Me opiskelijat olemme täällä oppimassa elinikäistä oppimista ja mallia siinä näyttävät juuri meitä opettavat henkilöt. Maailma muuttuu ja niin mekin siinä mukana. Tai toivottavaa se ainakin olisi…

Koska ulkomaiset opiskelijamme asuvat Jyväskylässä ja käyttävät seudun palveluita miltei joka päivä, vaikuttaa ammattikorkeakoulumme kansainvälinen ilmapiiri ihan koko Jyvässeutuun. Kaupungilla kulkiessa huomaa yhä useammassa liikkeessä erilaiset ohjeet ja aukioloajat myös englanniksi kirjoitettuna. On miellyttävää huomata, että Jyvässeudun alue huomioi kansainvälisiä ihmisiä yhä enenevässä määrin, joskin parannettavaa vielä löytyy.

Vaikka JAMKOn kouluttamat tutorit ohjaavatkin opiskelijoita lähes kädestä pitäen opintojensa ja Suomessa asumisen alkumetreillä, on silti hyvä, että myös kaupunki ja siellä liiketoimintaansa harjoittavat yritykset ovat valmiudessa palvelemaan seudun kansainvälisiä asiakkaita.

Jyvässeudulla ja Keski-Suomessa toimivilla yrityksillä on mainio mahdollisuus hyödyntää sitä kansainvälistä osaamista ja potentiaalia, jonka JAMK suorastaan tarjottimella heille tarjoaa. Kansainväliset, ulkomailta saapuneet, tutkinto-opiskelijat suorittaisivat mielellään tutkintoonsa kuuluvan työharjoittelun Suomessa ja erityisesti Jyvässeudulla, joka heille on opintojen myötä tullut tutuksi. Potentiaalia ei kuitenkaan hyödynnetä, sillä harjoittelupaikkoja on vaikea löytää opiskelijalle, jonka äidinkieli ei ole suomi. Pääkaupunkiseutu on kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelupaikkojen suhteen edelläkävijä Suomessa, mutta JAMKin ja JAMKOn tavoite on, että mahdollisimman moni Jyväskylässä opiskelevista jäisi paikkakunnalle. Useille opiskelijoille portti työelämään on juurikin harjoittelu. Tiedättehän, vähän jalkaa oven väliin ja niin edespäin.

Yritykset puolestaan saisivat itselleen kansainvälisistä työharjoittelijoista paljon. Ei pelkästään kokemuksia ja tilaisuuden prepata kielitaitojaan, vaan esimerkiksi kehittää organisaatiota ja sen toimintaa kansainvälisemmäksi. Opiskelijoiden keskenään luomat verkostot opiskeluaikana saattavat työelämässä olla varsin arvokkaita, ja ulkomaiden valtaamista business-mielessä suunnittelevat yritykset saisivat tästä itselleen paljon hyötyä. Kunhan se potentiaali vain huomattaisiin ajoissa, eikä sitten kun on jo myöhäistä. Kansainvälisyys tulee isoksi osaksi elämäämme, myös tänne Keski-Suomeen, halusimmepa sitä tai emme. Me opiskelijat olemme siihen valmiita ja innolla odotammekin miltä Jyväskylä jo viiden vuoden kuluttua näyttää, tai enemmänkin miltä se kuulostaa.

Kysymys kuuluukin, oletteko te valmiita kansainvälisyyteen?