JAMKOn matkassa

Opiskelijakuntatoimintaa nyt jo entisen opiskelijakuntatoimijan silmin

Monthly Archives: maaliskuu 2011

Kyllä eläkeläinen omista asioistaan päättää osaa, mutta entäs nuorten? EDUSKUNTAVAALIT 2011

– Opiskelija, äänestä vaaleissa!

”Ai missä vaaleissa?”

– Niin, eduskuntavaaleissa.

”Koska ne on ja mitä se mua hyödyttää?”

Surullista mutta totta. Vaalimainontaa pukkaa joka tuutista, tv:ssä pyörii kasan rahaa maksaneita mainoksia, sanomalehdet täyttyy ehdokkaiden pärstäkuvilla, Facebookissa on satoja fanisivuja ehdokkaille, katujen varsille on ilmestynyt vaalitauluja ja keskustassa on puoluiden telttaa ja kahvilaa pystyssä toinen toisensa perään. Vaaleihin törmää mielestäni väistämättä. Siltikin harmillisen moni on täysin tietämätön lähestyvästä kansanäänestyksestä. Vielä harmillisempaa on se, että turhan moni opiskelija on tietämätön vaaleista. Tai ainakin sen verran välinpitämätön, että ei kaikessa siinä epäkiinnostuksessaan jaksa koko vaalihärdelliä noteerata. Tai sitten sitä ollaan niin radikaalia, että jätetään äänestämättä, koska ei haluta tanssia valtion pillin mukaan. Ja sitten on ne, jotka ei äänestä, kun ei se hyödytä mitään: viimeksikin ehdokas jota äänesti on rikkonut kaikki lupauksensa, ei siis hyödytä yhtään äänestää. Näin sanoi äitinikin. Hyi äitiä sanoi tytär. Ei ole sitten äidillä neljään vuoteen oikeutta valittaa asioista, jos ei nyt kanna korteaan kekoon ja äänestä. Eikä niillä monella muullakaan.

Opiskelijakuntana JAMKO on täysin poliittisesti sitoutumaton organisaatio, vaikkakin toimijat sen sisällä saattavat omissa henkilökohtaisissaan elämissään olla hyvinkin poliittisesti suuntautuneita ja sitoutuneita. Näin opiskelijakunnan näkökulmasta on ihan sama, minkä puolueen ehdokkaita opiskelijat äänestävät, kunhan äänestävät. Se on sitä aktiivista, vastuullista ja kriittistäkin kansalaisuutta, jonka kasvattamiseksi ammattikorkeakoululaki on opiskelijakuntien tehtävän säätänyt.

Niinkuin edellisessä blogissanikin taisin kirjoittaa, suosittelen silti ottamaan asioista selvää. Onhan se aina parempi, että tietää minkälaiselle tyypille ääni menee. Tähänkin voi vaikuttaa moni asia, mutta eduskuntavaalit on henkilövaalit, ja ihminen usein äänestää lajitoveria, johon itse parhaiten samaistuu. Tai sitten sitä, jota ihailee. Ja sitten on ne, jotka äänestävät aina uudestaan ja uudestaan sitä samaa vanhaa ehdokasta, joka eduskunnassa on jo monen monta kautta istunut. Eikä siinäkään mitään haittaa ole, onhan näillä pitkän linjan kansanedustajilla kokemusta ja tietoa ihan varmasti enemmän kuin uusilla tulokkailla yhteensä.

Mutta hei silti come on! Halutaanko me nuoret, että kansaa, johon mekin kuulumme, edustaa keski-iässä olevat tai sen jo ohittaneet ihmiset? Ymmärtävätkö yli 60-vuotiaat mitä opiskelijat haluavat ja mitä he tarvitsevat päättäessään asioista? Onko heillä muutama vuosikymmen sitten halvalla kuin saippua ostettujen kiinteistöjen omistajina mitään hajua siitä, mitä vuokra-asuminen tänä päivänä maksaa? Ja onko vuosikymmeniä kansanedustajan palkasta nauttineilla aavistustakaan maitolitran ja tonnikalapurkin hinnasta? Epäilen suuresti. Siksi ihmettelenkin, jos kerta toisensa jälkeen eduskuntaan valitaan harmaapäisiä (ei sillä, etteikö hiusten väri olisi kaunis) toinen jalka jo haudassa tyyppisiä edustajia. Missä kaikki nuoremmat ihmiset ovat? Ne, kenellä on varmaankin hyvässä muistissa jos ei omat, niin parhaillaan koulua käyvien lastensa opiskeluajat hyvine ja huonoine hetkineen. Kyllä niitäkin ehdokkaina on, mutta miksi ihmeessä vaaleissa ne vanhat ehdokkaat menevät helpommin läpi? Siksi, että vanhemmat ihmiset ovat aktiivisia kansalaisia ja äänestävät juteltuaan ehdokkaille turuilla ja toreilla. Nuoret on laiskoja, eikä äänestä. Siitä kärsii paljon myös nuoret ja nuorekkaat ehdokkaat. Ja tätä kautta myös nuorempi Suomen kansa. Mieti nuori sitä, kun vaalipäivänä jäät sohvan pohjalle lojumaan, kun et jaksa, et viitsi, ei huvita. Pilkka osuu lopulta omaan nilkkaan.

Herää ja tee oma osuutesi Suomen kansalaisena, opiskelijana, ihmisenä ihmisten joukossa äänestämällä! Tee se jo ennakkoon 6.-12.4.2011!


Tsekkaa:

Jyväskylän ennakkoäänestyspaikat

Keski-Suomen vaalipiirin ehdokkaat

JYYn ja JAMKOn vaalisivut

Tietoa eduskuntatyöstä

Tietoa vaaleista

Tietoa äänestäjälle

Vaalilainsäädäntö

Vaalikoneita

Työura pidemmäksi opiskelijan kustannuksella(ko??)

Paljon on puhuttu työurien pidentämisestä. Poliitikot (ainakin osa) haluaa opiskelijoiden valmistuvan nopeammin ja siirtyvän työelämään luomaan pitkää ja viriiliä (en tiedä voiko näin sanoa, mutta tarkoitan sitä, että tavoite on pitää työn ääressä yhä nuorempaa väkeä eläkeläisten sijaan) uraa.

Samalla pyritään vähentämään välivuosia 2. asteen opintojen ja korkeakouluasteen välillä. Itse en tätä oikeastaan ymmärrä (kenties siksi, että lukion päättämisen ja nykyisen amk-tutkintoni opiskelun aloittamisen välissä oli peräti 7 vuotta), koska useimmitenhan juuri noina välivuosina tehdään paljon asioita, joista on hyötyä tai jopa edellytyksiä tehokkaalle opiskelulle. Itse kävin lukion jälkeen hakemassa kansainvälistä aspektia elämääni Luxembourgista au pairina. Kielitaito, kulttuurierojen tuntemus ja monet muut seikat ovat auttaneet kansainvälisessä koulutusohjelmassa opiskeluani. Sitten tein töitä. Monenlaisia töitä tehdasraatamisesta toimittajan duuneihin, ja mainostoimistopuolelta liikunnanohjaan hommiin. Niin sanottu lajitarjonta oli melko kirjava, mutta ainakin voin kokemuksesta sanoa, missä työssä en viihdy, ja mikä taas on ominta juttuani. Tätä ei 18-vuotias toisen asteen läpäissyt  nuori vielä osaa yhtä suurella varmuudella sanoa. Miten siis välivuosien pois jättäminen pidentäisi työuria, kun yhä useampi nuori huomaisi kesken opintojensa olevan väärällä alalla keskeyttäen opintonsa tai vaihtaessaan uuteen alaan? Samalla huomaan oppineeni monet asiat jo ennalta työn kautta, ja voin tottakai hyödyntää AHOT-mahdollisuutta (AHOT = aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen) jouduttaakseni opintojani entisestään.

Edellä mainitut tavat eivät oikeasti ole ratkaisu, jolla 100% varmuudella pidennetään työuria. Mutta entä jos jokaisella Suomen kansalaisella olisi elinikäinen työaikapankki, johon kaikki tehty työ lisättäisiin. Kun tietty määrä täyttyy, voi eläköityä. Tällöin kaikilla olisi yhtä pitkä työura, mutta sen suorittaminen olisi ajankohdallisesti jokaisen itsensä valittavissa. Tietenkään kaikille ei työtä ole tarjolla, eikä kaikki sitä voi syystä tai toisesta edes tehdä. Nämä tietysti ”kerryttävät” työaikapankkiaan samassa suhteessa virallisen työttömyytensä, sairas- tai osa-aikaeläkkeensä tai muun sellaisen ajan.

Itseasiassa jos työuria lähdetään pidentämään alkupäästä, niin miksei sitten sieltä ihan lapsuudesta alkaen? Tutkimusten mukaan 2-6 vuotiaat oppivat tehokkaimmin kieliä. Miksipä ei samalla esimerkiksi fysiikkaa, avaruusteknologiaa, kemiaa ja matematiikkaakin? Satujen sijaan luettaisiin historiaa ja uskontoja, piirretyt taasen kertoisivat biologiasta (no kuten jo Olipa kerran ihminen -sarjakin tekee) ja maantieteestä. Ala-asteen aikana opittaisiin muutamana ensimmäisenä vuonna koko peruskoulun oppimäärä, sitten vauhdilla 2. aste läpi ja  samalla syöksyllä korkeakoulun (eli alan) valinta silloin, kun ihmisellä on vielä romuttamattomia tulevaisuuden haaveita ja unelmia sen suhteen, että millaisessa ammatissa haluaa olla isona (itsekin halusin olla delfiinin kesyttäjä). Kun valinta on tehty ennen pahinta murrosikää, jolloin seinät vaan kaatuu päälle ja mikään ei vois vähempää kiinnostaa, ei koko tulevaisuuden näkymä ole mennyt kuperkeikkaa niin, että nuori on ihan pihalla siitä, mitä haluaa.

Ai mitäkö teini-ikäiset murkut sitten saisivat aikaiseksi korkeakouluissa? No ainakin mahtavia mielenosoituksia kaikella sillä uhollaan, aktiivista ja kriittistä opiskelijatoimintaa näyttämällä keskisormea heti kun joku asia ei miellytä, ja lisäksi valtio säästäisi opintotuissa, kun alaikäisten opiskelijoiden rahantarve ei olisi niin suuri (kaikkihan ne asuisi äidin ja isin helmoissa, söisi kotiruokaa, ja juhlia ei ennen täysi-ikäisyyttä tulisi)!!!

Jos tässä blogitekstissä ei ollut mitään järkeä, niin ainakin tämä oli piikki niille nykyisille opiskelijoille, jotka murisevat keskenään oloistaan, mutteivät tee asioille oikeasti mitään!! Jos siis sinä tunsit nyt piikin nahassasi, niin no worries. Juuri tämä kevät on parhainta vaikuttamisen aikaa:

JAMKOn Jupinaviikko viikolla 13: murise – jupise -kitise -inise – huuda ja mouhoa JAMKista ja JAMKOsta (positiivinenkin palaute on ihan tervetullutta!), palautteet käsitellään JAMKin johtoportaan kanssa ja epäkohtiin puututaan kunhan niistä ensin tätä kautta saadaan tieto!!

Eduskuntavaalit 17.4.2011: äänestä nyt hyvä ihminen sellaista ehdokasta, joka edustaa kanssasi samansuuntaisia näkemyksiä. Erilaisia vaalikoneita on tarjolla vaikka missä, esimerkiksi Keskisuomalaisen sivuilla. Muista kuitenkin näissäkin asioissa kriittisyys. Ehdokkaat lupailevat mitä vaan kalastellakseen ääniä. Selvitä siis oikeasti mitä aatteita ja ajatuksia ehdokkaasi kannattaa. Tutustu esimerkiksi puoluiden vaaliohjelmiin, periaateohjelmiin yms. Ota selvää, tutki ja tee valinta, jolla on sinulle merkitystä! Ennakkoäänestys Suomessa alkaa 6.4. Tällöin myös JAMKO yhdessä JYYn kanssa järjestää vaalipaneelin. Lisätietoja muistakin vaalitempauksista löydät JAMKOn sivuilta vaalien lähestyessä!

Tänä keväänä tuskin ratkaistaan työurien pidentämisen kohtaloa, mutta monta muuta asiaa kylläkin.Tartu siis toimeen ja tee edes opiskelu-urastasi sen pituudesta huolimatta paras mahdollinen itsellesi!