JAMKOn matkassa

Opiskelijakuntatoimintaa nyt jo entisen opiskelijakuntatoimijan silmin

Tag Archives: JAMKO

Alumnin tervehdys

Niin päättyi allekirjoittaneen aika JAMKOssa äitiyslomasijaisuuden päättyessä tammikuun viimeisenä päivänä. Reilut kolme vuotta vierähti nopeasti. Se antoi paljon, mutta myös otti.

Oikeastaan sen on huomannut vasta nyt jälkikäteen. Monivuotiset univelat on nyt kuitattu  ja paluu niin sanottuun normaali-ihmisen elämään on alkanut. Miksi vasta alkanut johtuu pitkälti siitä, että kolmivuotinen lähes ympärivuorokautinen työ opiskelijan paremman huomisen eteen ei ole sellainen asia, jonka tuosta noin vaan voi jättää taakseen. Olen edelleen kiinnostunut siitä, mitä opiskelijakentällä tapahtuu. Miten ammattikorkeakoulujen rakenteelliset muutokset toteutetaan, kuinka SORA-lain sovellus on alkanut , miten YTHS-kokeilu etenee ja millaisen vaikuttamisilmiön tulemmekaan kuntavaalien aikaan näkemään. Näin esimerkkeinä.

Lisäksi toki itselle varsin rakkaaksi käynyt opiskelijakuntamme pyörii mielessä lähes päivittäin. Mitä JAMKOssa tehdään, mihin suuntaan toimintaa kehitetään, tai pahimmassa tapauksessa tapahtuuko siellä yhtään mitään tai kehitetäänkö toimintaa yhtään mihinkään. Tänä vuonna edessä on yhtenä vaativimmista kehityskohteista uuden strategian laatiminen.  Toivon hartaasti, että työ tehdään huolella. Jo edellisessä strategian päivitystyössä vuonna 2009 sain huomata, kuinka työ verotti tekijäänsä ja aikaa silloisen varapuheenjohtajan sekä muun työryhmän elämästä kului strategian parissa erittäin paljon. Nyt kun toimintasuunnitelmaan on kirjattu strategian uudistus vuosille 2013-2016 on työhön panostettava entistä enemmän. Koska strategia on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuonna, on työn syytä olla hyvässä vauhdissa. En malta odottaa edustajiston syyskokouksen materiaaleja internet-sivuille, jossa uusittu strategia vihdoin odottaa lukijaansa.

Tänä vuonna on myös muita suuria muutoksia ounasteltu tapahtuvan. Alueellisen korkeakoululiikunnan käynnistämiseen yhdessä yliopiston kanssa on haettu hankerahaa Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Ja kai näillä näppäimillä tulisi tieto mahdollisesta hankerahan myöntämisestä saapua. Sitä entisenä liikuntavastaavana (v. 2009) odotan myös innolla.

Syksyiset kuntavaalit on JAMKOlla taas yksi näytön paikka niin JAMKin opiskelijoille kuin poliitikoille ja päättäjille. Eduskuntavaaleissa JAMKO ja JYY tekivät näyttävän kampanjan, jakoivat leipää kadulla, pitivät vaalikahvilaa ja tuottivat opiskelijoille mielenkiintoista vaalipropagandaa. Alueelliset päätöksentekijät voivat kuitenkin ratkaista Jyväskylässä asuvien ja opiskelevien ihmisten päivittäisiä haasteita ja ongelmia. Pyöräilyreitit, pysäköinti, asuminen ja erityisesti terveydenhuolto muutamina maininnan arvoisina seikkoina. On siis varsin oletettavaa, että opiskelijakunnan ja ylioppilaskunnan vaalityö nousee kuntavaaleissa aivan uusiin ulottuvuuksiin. Ja hei, miten käy JAMKOn edustajistovaalien? Meneekö viime vuoden huippulukemiin noussut äänestysprosentti 45,15% jälleen rikki uusilla ennätyksillä? Tämäkään ei tapahdu ilman työtä, joten paljon on nykytoimijoilla tekemistä.

Koska en enää edusta opiskelijakunta JAMKOa kuin alumnina, ja tietysti opiskelijakunnan rivijäsenenä, on aika toivottaa nykyiselle toimiston väelle tsemppiä vuoden koitoksiin. Alumnitoimintamme on tarkoitus ryöpsähtää käyntiin tämän vuoden aikana oikein aktiivisesti, joten varmasti meistä vanhoista dinosauruksista vielä kuulette! Tämän blogin päivittämistä on turha jatkaa, ketäpä vanhan toimijan ajatukset jaksaisivat niin kovin kiinnostaa. 😉 Jos kuitenkin kiinnostaa, niin voit siirtyä toisen blogin pariin tästä.

 

Missä viestintäkanavassa sinut kohtaa?

Ajantasaiset tiedot nettisivuilla, päiväkohtainen Facebook-tiedottelu, Tweettailut välittyen myös nettisivujen etusivulle, sähköpostitse ja Facebookissakin välittyvä informaatipläjäys nimeltä Viikkotiedote, ilmoitustauluilla ja ovissa ja seinissä tietoa huutavat julisteet… Luulisi, ettei tiedon vastaanottamiselta vaan voi välttyä. Luulisi, että tietoon törmää väkisinkin. Mutta ei. Edes tänä sosiaalisen median huippukautena, ei viesti tavoita vastaanottajaa.

Vaikka luennoilla on hyvää aikaa lukea sähköpostit, roikkua Facebookissa ja surffata netissä ylipäätään, on ainakin edustamani opiskelijakunta törmännyt haasteeseen nimeltä: viesti ei välity vastaanottajalle. Keväällä työskennellyt edustajiston asettama strategian tarkasteluryhmä tuotti analyysissään tietoa, jonka mukaan JAMKOn viestintä on vähäistä eikä tietoa ole tarpeeksi saatavilla. Myös oma asiakastyytyväisyyskyselymme jäsenistölle tuotti saman suuntaista tietoa. Opiskelijat eivät tiedä mitä opiskelijakunta tekee, mitä palveluita se tarjoaa, ja mitä milloinkin tapahtuu. Sama laulu toistuu Jupinaviikon palautteissa (tosin uusinta raporttia en vielä ole nähnyt). Tämä välittyy vahvana viestinä niistä palautteista, joissa moititaan JAMKOa siitä, että me emme järjestä opiskelijoille liikuntaa, me emme valvo opiskelijoiden etuja, me emme järjestä mitään muuta kuin kasan suuria alkoholin huuruisia ryyppäjäisiä. Ottamatta tästä nyt suurempaa hernettä nenään, tahdon kysyä, että ANTEEKSI MITÄ? Onko vika muka tarjonnassamme?

JAMKO tarjoaa jäseniensä käyttöön kuntosalin. JAMKO on perustanut oman liikuntaseuran Jyväskylän korkeakouluopiskelijoiden liikuntaseura KOOLS ry:n, jonka kautta opiskelijat pääsevät palloilemaan, jumppaamaan, tanssimaan, juoksemaan ja oikeastaan mitä vaan. JAMKOlla on oma kahvila. Se kansittaa opinnäytetyösi ja tulostaa väritulosteesi. JAMKO myös kouluttaa ja organisoi tutorit uusien ja miksei vanhojenkin opiskelijoiden tueksi ja turvaksi. Vaihto-opiskelijoille JAMKO vuokraa Survival Kitit, joiden avulla lyhytekestoinen asuminen Jyväskylässä onnistuu, tai ainakin pääsee hyvin aluilleen. Lisäksi JAMKO pyrkii mahdollistamaan edullisen opiskelijaelämän ylläpitäen Opiskelijan Jyväskylä – palvelua.

JAMKO valvoo etujasi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa osallistuen erilaisiin työryhmiin ja toimielimiin tuoden opiskelijan äänen esiin. Järjestämämme Jupinaviikko kerää palautteesi kaksi kertaa vuodessa, toimien osana koulun laadunvarmistusjärjestelmää. Palautetta vastaanotetaan ympäri vuoden nettisivuillamme, ja esiin nousevien ongelmien eteen tehdään töitä heti. Opiskelijakunta on myös organisoinut ja kouluttanut JAMKiin häirintäyhdyshenkilöt, joiden puoleen voit kääntyä välittömästi kokiessasi häirintää. JAMKOn edustus istuu Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö KOASin hallituksessa ja valtuuskunnassa, joten myös opiskelija asumiseen liittyen meillä tehdään jatkuvasti töitä. Opiskelijaterveydenhuoltoon ja kaupungin päättäjiin, sekä erinäisiin yhteistyökumppaneihin yhteyksiä pidetään tiiviisti yllä paremman tulevaisuuden luomiseksi. Valtakunnan tasolla opiskelijoiden etuja ammattikorkeakoulupuolella valvoo Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry, jonka ohjaukseen JAMKO puolestasi osallistuu. Samoin liikunnan saralla JAMKO osallistuu Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL) ohjaukseen. Jotta opiskelijakunnat, kuten JAMKO, voisivat keskittyä paikalliseen maailman parannukseen, tekevät SAMOK ja OLL valtakunnan tason vaikutustyötä. Lisäksi esimerkiksi SAMOK ohjaa kattojärjestöään European Student s’ Unionia ESUa, joten opiskelijoiden edunvalvonta ei pelkästään jaa maamme rajojen sisälle.

Lisäksi JAMKO järjestää erilaisia matkoja International Clubinsa kautta. Tänäkin syksynä on reissattu Riikaan, ja pian suunnataan kohti Lapin satumaista maailmaa. Leffailloista JAMKO Caféssa on päästy jo muutamaan kertaan nauttimaan, tulevana keskiviikkonakin makustellaan jo Lapin tunnelmaa Rare Exportsin tahdissa. Jos sen sijaan kotikylän kulmat kiinnostaa enemmän, on syksyllä ollut mahdollista osallistua kirpparikierrokselle ja kulttuurikierrokselle, käydä vaeltamassa ja osallistua Geo Catching -suunnistukseen. Keväinen amatöörien Stand Up -kilpailu Naama Näkkärillä oli myös JAMKOn heiniä. Tulevana keskiviikkona voi käydä kuuntelemassa mielenkiintoisia väittelyitä JAMKOn jo toisessa väittelyillassa. Ja vaikka pubimiljöössä järjestetyissä tapahtumissa erilaisia tarjouksia onkin esillä, on ohjelmaa tarjolla myös niille, joille ei kuppiin tarvitse vettä väkevämpää kaataa. JAMKOn Jälki-istunnoissa on jo nähty kuluneen vuoden aikana esimerkiksi taikuria ja kuunneltu live-musaa.

Bileitä ei tässä listassa edes mainittu. Mutta uskon vakaasti, että edellä mainitsemani asiat eivät kenenkään mielestä voi olla pelkkää ryyppäämistä. Tarjontaa on joka makuun. Ja jos ei ole, niin mieluusti otamme vastaan ideoita ja ehdotuksia siitä mitä vielä voisimme järjestää. Mutta mistä tiedottomuus johtuu? Veikkaisin sitä, että pyöriessään kaikenlaisissa medioissa päivät pitkät, ihmiset eivät enää sisäistä saamaansa informaatiota. Tiedättehän sen tunteen, kun joku hukassa ollut asia löytyykin ihan läheltä… ette vain huomannut sitä koska se oli liian lähellä. Mitä JAMKOn viestinnän pitäisi tehdä, jotta vastaanottajat huomaisivat sen? Mitä kautta tiedon saisi laput silmillä kulkeville ja nettiä puoliunessa selaaville opiskelijoille? Pitäisikö viestien tipahdella taivaalta niskaan golf-pallojen kera? Vai tulisiko vessojen lukituksen toimia nettisivuillemme piilotetun koodin muodossa? Keinoja on monia, mutta harva toteuttamiskelpoisia. Voisitko siis ystävällisesti auttaa ja lähettää meille savumerkin, pullopostia tai kirjekyyhkyn kertomaan sellaisista viestintäkanavista, joissa myös sinut tiedotuksemme tulevaisuudessa kohtaisi.

Opiskelijat ja alkoholi, kumpi vie kumpaa?

Syksy on täällä, näkeehän sen jo säästä. Ja siitä, että taas käsketään varomaan liikenteessä pieniä koululaisia (itse kehottaisin varomaan kaikkia ihmisiä liikenteessä, ja ihan ympäri vuoden). Ensi viikolla syksyn huomaa hyvin myös JAMKissa, kun kesällä opiskelupaikan saaneet saapuvat orientoitumaan tuleviin opintoihinsa.

Myös opiskelijakunnassa syksyn tulon on huomannut heti kesälomilta palattuaan. Opiskelijakorttitilauksia tulee tasaiseen tahtiin ja asiakkaita toimistollakin käy tiuhaan tahtiin. Hallitus kokousti eilen ensimmäistä kertaa kesän jälkeen ja asiaa alkaa taas olemaan eri sektoreilla rutkasti. Tutor-puolta työllistää juurikin uusien opiskelijoiden saapuminen, ja hetken päässä häämöttävät Tursajaiset – Jyväskylän toiseksi suurin opiskelijatapahtuma. Liikuntapuolella KOOLSin syksyn tarjonta uusissa tiloissa on suunniteltu ja starttia vailla. Edunvalvonnassa asioita nousee päivittäin esiin, jotkut hieman yllättäen, jotkut ennalta arvattuina. JAMKO International Club starttaa kautensa myös ensi viikolla Beach Picnicin merkeissä. Ja tottakai JAMKOn suositut bileet palaavat rytisten kuvioihin heti elokuun lopussa, kun Avajaispicniciltä Lounaispuistosta siirrytään Brahan porukalla hauskanpitoon JAMKOn avajaisbileisiin.

Kun mediassa ei enää kiinnostavaa tapaa korkeakoulujen alkamisen uutisoinnista keksitty, vedettiin otsikoihin alkoholin käyttö. Tottahan se on, että opiskelijoiden biletyksessä usein maistellaan myös vettä väkevämpiä, mutta kyllä ne muutkin osaa. Opiskelijat ehkä erottuvat massasta haalareidensa vuoksi, ja on helppo ajatella, että taas nuo opiskelijat, vaikka kyse olisikin eri opiskelijaryppäästä. Opiskelijat itse kyllä tunnistavat haalareiden perusteella, kuka mistäkin tulee. Mutta ohikulkevalle opiskelija haalareissaan on aina se sama opiskelija. Kun näinkin valtavassa opiskelijakaupungissa etenkin näin syksyn alkuun eri alojen opiskelijat liikehtivät eri aikoina eri tapahtumissa, vaikuttaa se äkkiseltään juuri siltä, että opiskelijan elämä on jokapäiväistä haalareissa rypemistä ja kännäämistä. No ei se ole. Kelan nostettua opintotukeen vaadittavien opintopisteiden määrää ja elinkustannusten vaan kohotessa, menee opiskelijan aika ihan tosissaan opiskeluun ja palkkatyön tekoon.

Julkaisin omilla Facebook-sivuillani Maikkarin uutisoiman linkin uusien opiskelijoiden kauhusta runsaaseen alkoholinkäyttöön. Tämä kirvoitti ihmisiä heti ottamaan kantaa asiaan eri puolilta. Artikkelissa puhuttiin sosiaalisesta paineesta alkoholin käyttöön. Ymmärrän täysin, suomalaisessa yhteiskunnassa kun joutuu aina selittämään, miksi siiderin sijaan juokin vettä. Mutta miksi on niin vaikeaa antaa selitys? ”En käytä alkoholia”, ”En viitsi juoda, kun on aikainen herätys”, ”Ei tee mieli” -selitykset ovat ihan kelpo vastauksia. Ihmettelen suuresti, miksi kyseessä on AINA alkoholin käyttö, kun vedetään mukaan sosiaalinen paine. Eikö liikkumiseenkin ole sosiaalinen paine, kun joka toinen julkaisee Facebookissaan päivittäin mitä ihmeellisimpiä urheilusuorituksiaan HeiaHeia-palvelun kautta? Eikö siitä tule olo, että kai minunkin on hilattava takapuoli ylös sohvasta ja juostava Jyväsjärvi ympäri, ihan vain saadakseni kertoa sen muille, että kyllä minäkin pystyn ja kykenen? Ei toimi. Entäs muuten sosiaalinen paine osallistua sosiaaliseen mediaan? Se on todellista, mutta ei siitä kukaan haloota nosta. Ei se ole mediaseksikästä niinkuin alkoholi.

Opiskelijatapahtumissa ei koskaan ole pakko juoda alkoholia. Aina on tarjolla alkoholittomatkin juomat, ja osittain niihin jopa kannustetaan (tsekkaa esimerkiksi HissunKissun). Myös täysin alkoholittomia tapahtumia järjestetään, joten en ihan täysin voi niellä ajatusta siitä, että uusi opiskelija joutuisi vetämään viinipullon jos toisenkin tutustuakseen lajitovereihinsa. Kyse on omasta tahdosta ja mielen lujuudesta.

Tästä vielä päivän piristykseksi sarjakuva.

 

Savuton kampus??

Tupakointi on vaarallista. Muistattehan ne koulussa näytetyt kuvat mustiksi kärynneistä keuhkoista, tarinat kipeistä syöpäsairauksista jne. Nyt tupakka-askin kyljessä lukee, että tupakoivat kuolevat nuorina, kärsivät impotenssiongelmista ja eivät tule raskaaksi. ”Uuuuh, onpa pelottavaa” -sanoi eräs nimeltä mainitsematon tupakoitsija, ja sytytti savukkeensa. Näinpä, pelottelu ei vaan tehoa aikuisiin ihmisiin. Eikä edes lapsiin, koska lapsenahan tämä kaikki valistuspropaganda on eteemme lykätty. Mikä avuksi?

Täällä JAMKissakin ammattiopistojen yhteydessä sijaitsevat kampukset (Musiikki ja HYVI) saivat taannoin totalitäärisen tupakointikiellon. Savuton kampus -kyltit ja kiinni naulatut tupakointikatokset eivät kuitenkaan ongelmaa ratkaisseet, vaan siirsivät sen sivummalle läheisten teiden ja pihojen ääreen. Mediassakin on naureskeltu kuinka toisen asteen oppilaitosten yhteydessä tupakoivat teinit ovat tulleet ihmisten ilmoille, kun koulun alueella ei enää savukkeita sallita. Sama se on meillä, HYVIn kampuksellakin sauhuttelijat ovat seisoskelleet nyt pitkään viereisen kadun bussipysäkillä aiheuttaen ensinnäkin passiivista tupakointia joukkoliikennematkaajille ja toiseksikin ympäristön sotkua ja roskaamista natsojen merkeissä. Oliko tämä hyvä ratkaisu kenenkään kannalta? Sitä sopii pohtia. natsat

Kun uhkailu ja kiellot eivät auta, on syytä keskittyä muunlaisiin toimiin. Savuttomuuden on lähdettävä ihmisen omasta tahdosta. Mistä se oma tahto sitten tulee, onkin kinkkisempi kysymys. Itse ajattelisin, että se voisi lähteä siitä oman hyvinvoinnin edistämisestä. Tuskin on ihan kaukaa haettua ne monien tupakoinnin lopettaneiden tarinat siitä, miten lopetettuaan ovat tunteneet olonsa pirteämmiksi, miten erilaisten makujen maistaminen on tuonut aivan uutta aspektia ruokailuun ja mitä mielettömiä tuoksuja he ovatkaan aistineet keväällä kukkien puhjetessa kukkaan tai muuta vastaavaa. Nyt tupakkakoppien kadottua baareista ja tupakoinnin tapahtuessa ulkosalla, voisi yhtenä tekijänä lopettamisen iloissa nähdä myös sen, ettei talvipakkasilla tarvitse hytistä kylmyydessä tai sateella kastua litimäräksi, vain yhden tupakan tähden. Äh, pikkujuttuja. Tiedän. Ketäpä tälläiset ominaisuudet kiinnostaisivat? Onhan tupakka maultaan aivan mieletön… Vai onko sittenkään?

Suuri osa ihmisistä polttaa savukkeita tavan vuoksi. Myös nikotiiniriippuvuutta aiheutuu pidemmän ajan tupakoinnista. Tavan vuoksi polttajat ovat sinällään helppo tapaus. Jos tahtoa tapojen muuttamiseksi vain löytyisi, onnistuisi savuttomuuteen siirtyminen ihan pienillä panostuksilla kuten vertaistukiryhmillä ja nuorten kesken ehkä jopa jollain kilpailulla. Sen sijaan riippuvaiset ihmiset tarvitsevat korvaavia tuotteita tai jopa lääkitystä. Monet heistä eivät edes pidä tupakoinnistaan ja olisivat valmiita tekemään mitä vain lopettaakseen tupakoinnin. Näiden ryhmien lisäksi löytyy varsinkin nuorten keskuudesta sosiaalisia tupakoitsijoita ja biletupakoitsijoita. Ylä- ja toisella asteella sosiallinen tupakointi saattaa johtua myös paineista, joita muut ihmiset asettavat: kovikset polttaa.

Sosiaalista tupakointia tapahtuu myös myöhemmällä iällä. Työpaikoilla parhaimmat juorut ja jutut kuulee tupakkapaikoilla, ja kukapa sinne haluaisi vain seisoskelemaan. Pitäisihän sitä outona jopa ne kaikki muut, joilla tupakka oikeasti on huulessa. Pahinta on, jos työpaikan johtoporras polttaa, vain muut tupakoitsijat saattavat päästä heidän kanssa tekemisiin, tai pahimmillaan jopa heidän suosioon.

Oli miten oli, Savuton kampus-hanke on käynnistymispisteessään nyt koskien JAMKin kaikkia kampuksia ja rakennuksia. JAMKO on ollut mukana projektisuunnittelussa, ja ajanut savuttomuuden tavoittelua tehtäväksi enemmän positiivisin keinoin, ei siis kielloin. Hanke pyrkii savuttomuuteen kaikilla kampuksilla, niin opiskelijoiden kuin henkilöstönkin osalta. Kyllä, tämä koskee myös rehtoritason henkilöstöä. Koska olemme realistisia, ei tupakoinnin lopettaminen vajaan 10 000 aikuisen ihmisen kesken tule onnistumaan 100% koskaan. Siksi JAMKO opiskelijakuntana pyrkiikin hankkeessa saamaan kaikille kampuksille selvästi merkityt ja viihtyisät tupakointialueet, jolloin savuttelijat voivat tarpeidensa mukaan jatkossakin pössytellä häiritsemättä sivullisia. Katsotaan miten hankkeen käy, onnistuminen vaatii kuitenkin kaikkien panosta.

Lisätietoja tupakoinnista ja lopettamisesta voit katsoa muun muassa seuraavilta sivuilta:smoking3

Tupakkaverkko

Stumppi

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos

Poliklinikka

Päihdelinkki

TupakoinninLopetus.fi

Nicorette

Vaalit ohi – nyt kannetaan vastuuta

Vaalit tuli ja meni. Mitä jäi käteen? Ainakin röykkiö väärin äänestämisestä valittavia kansalaisia, vaikeita hallitusneuvotteluita povaavat puolueet uusine kansanedustajineen ja kaikki kamalimmat uutiset esiin kaivava lehdistö.

Ei varmaan monelle ole jäänyt epäselväksi, etten kannattanut vaaleissa enkä jatkossakaan aio kannattaa Perussuomalaisia. Olen muun muassa perehtynyt kyseisen puoleen edustamaan arvomaailmaan lukemalla heidän eduskuntavaaliohjelmaa, lehteään ja monia muita tuotoksia median uutisoinnin tuoman mausteen lisäksi. Voin siis sanoa perehtyneeni asiaan, toisin kuin moni muu pelkkää mediaa tai puskaradion puheita seuraava henkilö.

Minä en sano, että joku on äänestänyt väärin äänestämällä omasta puoluekannastani poikkeavaa tahoa. Perussuomalaiset on rivipuolue siinä missä muutkin. Ihmettelen vain osaltaan sitä, miksi vastavirtaan monessakin asiassa uiskenteleva puolue saa yhtäkkiä lähes viidesosan äänestäneestä kansasta puolelleen. Varmaankin siksi, että puolueen pääjehu Soini osaa puhua kansankieltä. Ei turhan poliittista jargoniaa vaan asioista asioina, niinkuin Matti puhuu Maijalle saunan jälkeen kotisohvalla. Tai näin monissa asiayhteyksissä ainakin veikataan.

Minä en kuitenkaan tahdo uskoa, että tämä olisi se suurin syy menestykseen. Pelkkä selkokielisyys ei mielestäni ole kansalaisen osalta kovinkaan vastuullista äänestämistä. Onko tällöin kaikki vaihtoehdot kartoitettu? Tiesikö äänestäjä mitä muut puolueet tavoittelee? Tuskin, koska kukapa niitä ymmärtäisi jos pelkkää selkokielisyyttä haetaan. Sen sijaan tohdin epäillä, että PerSujen menestykseen johti osaltaan heidän täydellisesti perus-suomalaisen ihmisen arkeen sijoittuva tv-mainonta. Salatuilla Elämillä on reilut miljoona katsojaa ja yhden jakson aikana muutamaan kertaan juuri mainoskatkon päätteeksi pärähtävä mainos, joka vieläpä mukailee erään tunnetun biisin sävelmää jääden päähän soimaan, on varmasti yksi valttikortti. Timo Soinin lisäksi. Kyllähän Timo oli esillä ja edusti parhaansa mukaan, korjaili jossain kohtaa oman puolueensa muiden ihmisten nolojakin mokia (niitä tässä nyt enää erikseen esiin nostamatta). Mutta tämän lisäksi uskallan myös epäillä osassa kansaa pinnan alla kytevää, kiiltokuvin peiteltyä pelkoa ja vihaa ulkomaalaistaustaisia ihmisiä kohtaan. Ja koska jotkut nimeltä mainitsemattomat PS-puolueen edustajat ovat tuoneet omia näkökulmiaan varsin rohkeasti esiin juuri maahanmuuttoon liittyen, on ratkaisuna tietysti koettu kyseisen puolueen kannattaminen.

Itse en halunnut ajatella, että PerSujen järisyttävä nousu kansansuosioon aiheuttaisi mitään kamaluuksia Suomen sisä- tai ulkopolitiikkaan. Uskon ja toivon vakaasti koko eduskuntaryhmän olevan tervejärkistä ja viisasta porukkaa. Mutta sen sijaan äänestäjien joukossa on toisenlaista porukkaa. Tämän itse sain sivusta katsojana kokea toissa iltana täällä Jyväskylässä. Pihassa istui autossaan ulkomaalaistaustainen nuori mies, jonka luokse varsin kiukkuisesti saapui karvahattupäinen mies käskien tätä kyseistä nuorta miestä poistumaan. Keskustelun kulkua sen enempää tähän siteeraamatta voin kuitenkin kertoa tiukkasävyisen keskustelun loppuneen kutakuinkin siihen , kun tämä karvalakkimies lähes huusi tämän toisen joutuvan pian poistumaan koko maasta, koska valta Suomessa on vaihtunut. Sivusta tilannetta seuranneena jäi mieleni melko tyhjäksi. Olin suorastaan sanaton. Tähänkö on tultu, pianko lapset leikkii taas ”Kuka pelkää mustaa miestä”?

Ei tämä kuitenkaan Perussuomalaisen puolueen vika ole. Mutta kuten he itse huhtikuisessa lehdessään kertovat, kantavat he vastuuta. Mielestäni nyt olisikin vastuun kantamisen aika, ja puolueen tulisi viestiä yhtenäisesti puolueen tavoitteita kansalle. Jokainen kun heistä tuntuu taaplaavan omia polkujaan kommentoiden asioita miten sattuu, muistaen kuitenkin lisätä perään sen olevan vain heidän oma näkemyksensä eikä edustamansa puolueen kanta. No mikä se puolueen kanta sitten asioissa on? Miksei sitä kerrota meille? Entä miksi puolueen edustajat eivät kuitenkaan lausu julkisuudessa puolueensa mukaisia kantoja vaan ainoastaan omia henkilökohtaisia näkemyksiään? Nyt sitä vastuuta kehiin kiitos. Kansanedustajille puolueen pelisäännöt ja tavoitteet selviksi, ja niiden mukaan eteenpäin. Ei tavallinen kansalainen voi erottaa puolueen kantaa ihmisen omista näkemyksistä, jos puolueen kantaa ei koskaan julkisuudessa mainita. (Joo löytyyhän ne kyllä puolueen kirjaamista tavoitteista ja ohjelmista, mutta eipä sitä jokainen lausuntoihin törmäävä kansalainen viitsi alkaa itsenäisesti etsimään…)

Samanlaista se on meillä täällä JAMKOssa. Omat näkemykset ei todellakaan aina kohtaa edustamamme organisaation näkemyksiä. Eikä aina pidäkään kohdata, mielipiteillä herätetään keskustelua ja avataan uusia näkökulmia, mutta organisaation edustajien kesken mielipiteiden vaihto tehdään organisaation sisällä, suljettujen ovien takana. Ulospäin viestitään yhdessä sovittujen päätösten mukaisesti. Jos JAMKO sen taitaa, luulisi myös isommilla leikkikentillä pelaavan puolueenkin sen osaavan. Tervetuloa oppimaan!

Älä ole laiska, vaan hoida homma!

Tämän päivän Keskisuomalaisen pääkirjoitus käsitteli aihetta eduskuntavaalit ja nuoret äänestäjät. Tekstin alussa sanotaan, kuinka 18-25 vuotiaat ovat merkittävä vaikuttajaryhmä. Itse olen vähän kriittinen tämän suhteen. Käyttäisi mieluummin konditionaalimuotoa olisivat, koska faktahan se on viime vaalien perusteella, että nuoret ovat laiskoja raahautumaan vaaliuurnille. Kuntatiedon keskuksen mukaan nuorten äänestysprosentti jää keskimäärin yli 20 prosenttiyksikköä heikommaksi kuin koko väestön äänestysaktiivisuus.Se on aika paljon se, kun ajatellaan että vaaleilla rakennetaan tulevaisuutta, joka ehkä nuoria luulisi eniten kiinnostavan.

Lisäksi on huomattavaa, että eroja äänestysaktiivisuudessa löytyy myös miesten ja naisten välillä. Kansanvalta.fi:n kokoamissa äänestysaktiivisuus diagrammeissa näkee selvästi, kuinka naiset ovat jyränneet ohi miesten 80-luvun alussa ja kuilu kasvaa yhä enemmän ja enemmän. Mikä mättää? Miksi ääniä jää käyttämättä? No minäpä kerron. Joko kyse on silkasta laiskuudesta, tai sitten siitä järjettömästä kapinahengestä kun ”äänestetään jättämällä äänestämättä”, se kun auttaa asioita huomattavasti ja varmasti muuttaa maatamme juuri siihen suuntaan kuin nämä kapinoitsijat haluavat.

Laiskuus sen sijaan on varsin valitettavaa, mutta totta. Siitä huolimatta, että ennakkoäänestyksen aikaan kansalaisvelvollisuutensa pystyi suorittamaan vähän siellä sun täällä, posteissa, kauppakeskuksissa ja kirjastoissa, ei kaikki siltikään viitsineet jaksaa sitä parin minuutin äänestys-sessiota suorittaa. Onhan se varmasti puuduttavaa ja hankalaa kaivaa henkkarit taskusta ja piirtää kopissa paperiin numero, jonka vielä sulkee kirjekuoreen. En jaksa ymmärtää, olen laiska.

Myös JAMKOn Jupinaviikolla kerätyn palautteen perusteella ihmiset ovat laiskoja. KOOLSin liikuntatarjontaa osittain kiiteltiin, mutta toivottiin sitä tuotavan vähän lähemmäs omaa asuinpaikkaa. Kuokkalassa asuvat haluavat suorittaa liikuntansa Kuokkalassa, keskustassa asuvat keskustassa. Pääkampuksen läheisyydessä sijaitseva Viitaniemen koulu mahtavinen liikuntasaleineen tai Hyvinvointiyksikön monitoiminen liikuntasali koettiin olevan turhan kaukana, että jaksaisi sinne asti lähteä. On se totta, saattaisihan sitä saada turhan paljon liikuntaa jos ensin vaikka lämmittelymielessä kävelisi tai fillaroisi muutaman kilometrin päähän pelaamaan palloa. Pitäisi varmaan KOOLSinkin tuottaa liikuntaa niin, että ohjaajan saa tilata kotiinsa tiettyinä aikoina. Eipä paljon tarvitse sohvan nurkasta kauas liikahtaa päästäkseen zumbaamaan. Ai niin, tätä vartenhan on olemassa jo jumppavideoita! Mutta mistä sellaisen saisi, kun pitäisi jaksaa kauppaan asti? No nettikaupasta tietenkin!

By the way, Jupinaviikon palautteita käsitellään parhaillaan ja niistä koostetaan jälleen raporttia niin koulun johdolle ja koulutuspäälliköille kuin myös JAMKOn nettisivuille. Täällä ei siis olla laiskoja, mutta jupinoiden määrän triplaantuessa vie käsittely jonkin verran aikaa, etenkin kun nyt resursseja kohdennetaan reilulla otteella vaalityöhön. Odotelkaa siis rauhassa, kyllä ne pian tulee.

Ja kuten jupinoidenkin määrä triplattiin tänä keväänä viime syksyyn verrattuna, voisi nuoret ja mikseipä kaikki muutkin nyt aktivoitua myös eduskunta-asiassa ja triplata äänimäärän edelliseen vaaliin verrattuna. Ja sama homma tehdään sitten JAMKOn omissa edustajistovaaleissa syksyllä, kun on nyt EK-vaaleissa treenattu hyvin!! Vanha sanonta ”kukas se kissan hännän nostaa ellei kissa itse” sopii mielestäni oikein hyvin tähän kohtaan. Älä ole laiska, vaan hoida homma!

catdogs

Työura pidemmäksi opiskelijan kustannuksella(ko??)

Paljon on puhuttu työurien pidentämisestä. Poliitikot (ainakin osa) haluaa opiskelijoiden valmistuvan nopeammin ja siirtyvän työelämään luomaan pitkää ja viriiliä (en tiedä voiko näin sanoa, mutta tarkoitan sitä, että tavoite on pitää työn ääressä yhä nuorempaa väkeä eläkeläisten sijaan) uraa.

Samalla pyritään vähentämään välivuosia 2. asteen opintojen ja korkeakouluasteen välillä. Itse en tätä oikeastaan ymmärrä (kenties siksi, että lukion päättämisen ja nykyisen amk-tutkintoni opiskelun aloittamisen välissä oli peräti 7 vuotta), koska useimmitenhan juuri noina välivuosina tehdään paljon asioita, joista on hyötyä tai jopa edellytyksiä tehokkaalle opiskelulle. Itse kävin lukion jälkeen hakemassa kansainvälistä aspektia elämääni Luxembourgista au pairina. Kielitaito, kulttuurierojen tuntemus ja monet muut seikat ovat auttaneet kansainvälisessä koulutusohjelmassa opiskeluani. Sitten tein töitä. Monenlaisia töitä tehdasraatamisesta toimittajan duuneihin, ja mainostoimistopuolelta liikunnanohjaan hommiin. Niin sanottu lajitarjonta oli melko kirjava, mutta ainakin voin kokemuksesta sanoa, missä työssä en viihdy, ja mikä taas on ominta juttuani. Tätä ei 18-vuotias toisen asteen läpäissyt  nuori vielä osaa yhtä suurella varmuudella sanoa. Miten siis välivuosien pois jättäminen pidentäisi työuria, kun yhä useampi nuori huomaisi kesken opintojensa olevan väärällä alalla keskeyttäen opintonsa tai vaihtaessaan uuteen alaan? Samalla huomaan oppineeni monet asiat jo ennalta työn kautta, ja voin tottakai hyödyntää AHOT-mahdollisuutta (AHOT = aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen) jouduttaakseni opintojani entisestään.

Edellä mainitut tavat eivät oikeasti ole ratkaisu, jolla 100% varmuudella pidennetään työuria. Mutta entä jos jokaisella Suomen kansalaisella olisi elinikäinen työaikapankki, johon kaikki tehty työ lisättäisiin. Kun tietty määrä täyttyy, voi eläköityä. Tällöin kaikilla olisi yhtä pitkä työura, mutta sen suorittaminen olisi ajankohdallisesti jokaisen itsensä valittavissa. Tietenkään kaikille ei työtä ole tarjolla, eikä kaikki sitä voi syystä tai toisesta edes tehdä. Nämä tietysti ”kerryttävät” työaikapankkiaan samassa suhteessa virallisen työttömyytensä, sairas- tai osa-aikaeläkkeensä tai muun sellaisen ajan.

Itseasiassa jos työuria lähdetään pidentämään alkupäästä, niin miksei sitten sieltä ihan lapsuudesta alkaen? Tutkimusten mukaan 2-6 vuotiaat oppivat tehokkaimmin kieliä. Miksipä ei samalla esimerkiksi fysiikkaa, avaruusteknologiaa, kemiaa ja matematiikkaakin? Satujen sijaan luettaisiin historiaa ja uskontoja, piirretyt taasen kertoisivat biologiasta (no kuten jo Olipa kerran ihminen -sarjakin tekee) ja maantieteestä. Ala-asteen aikana opittaisiin muutamana ensimmäisenä vuonna koko peruskoulun oppimäärä, sitten vauhdilla 2. aste läpi ja  samalla syöksyllä korkeakoulun (eli alan) valinta silloin, kun ihmisellä on vielä romuttamattomia tulevaisuuden haaveita ja unelmia sen suhteen, että millaisessa ammatissa haluaa olla isona (itsekin halusin olla delfiinin kesyttäjä). Kun valinta on tehty ennen pahinta murrosikää, jolloin seinät vaan kaatuu päälle ja mikään ei vois vähempää kiinnostaa, ei koko tulevaisuuden näkymä ole mennyt kuperkeikkaa niin, että nuori on ihan pihalla siitä, mitä haluaa.

Ai mitäkö teini-ikäiset murkut sitten saisivat aikaiseksi korkeakouluissa? No ainakin mahtavia mielenosoituksia kaikella sillä uhollaan, aktiivista ja kriittistä opiskelijatoimintaa näyttämällä keskisormea heti kun joku asia ei miellytä, ja lisäksi valtio säästäisi opintotuissa, kun alaikäisten opiskelijoiden rahantarve ei olisi niin suuri (kaikkihan ne asuisi äidin ja isin helmoissa, söisi kotiruokaa, ja juhlia ei ennen täysi-ikäisyyttä tulisi)!!!

Jos tässä blogitekstissä ei ollut mitään järkeä, niin ainakin tämä oli piikki niille nykyisille opiskelijoille, jotka murisevat keskenään oloistaan, mutteivät tee asioille oikeasti mitään!! Jos siis sinä tunsit nyt piikin nahassasi, niin no worries. Juuri tämä kevät on parhainta vaikuttamisen aikaa:

JAMKOn Jupinaviikko viikolla 13: murise – jupise -kitise -inise – huuda ja mouhoa JAMKista ja JAMKOsta (positiivinenkin palaute on ihan tervetullutta!), palautteet käsitellään JAMKin johtoportaan kanssa ja epäkohtiin puututaan kunhan niistä ensin tätä kautta saadaan tieto!!

Eduskuntavaalit 17.4.2011: äänestä nyt hyvä ihminen sellaista ehdokasta, joka edustaa kanssasi samansuuntaisia näkemyksiä. Erilaisia vaalikoneita on tarjolla vaikka missä, esimerkiksi Keskisuomalaisen sivuilla. Muista kuitenkin näissäkin asioissa kriittisyys. Ehdokkaat lupailevat mitä vaan kalastellakseen ääniä. Selvitä siis oikeasti mitä aatteita ja ajatuksia ehdokkaasi kannattaa. Tutustu esimerkiksi puoluiden vaaliohjelmiin, periaateohjelmiin yms. Ota selvää, tutki ja tee valinta, jolla on sinulle merkitystä! Ennakkoäänestys Suomessa alkaa 6.4. Tällöin myös JAMKO yhdessä JYYn kanssa järjestää vaalipaneelin. Lisätietoja muistakin vaalitempauksista löydät JAMKOn sivuilta vaalien lähestyessä!

Tänä keväänä tuskin ratkaistaan työurien pidentämisen kohtaloa, mutta monta muuta asiaa kylläkin.Tartu siis toimeen ja tee edes opiskelu-urastasi sen pituudesta huolimatta paras mahdollinen itsellesi!

Excel siellä ja excel täällä

Raha, raha, raha… Rahaa menee ja tulee, tulee ja menee. Kaikki liikenne pitää dokumentoida erilaisiin exceleihin, toimittaa tietoja kasapäin tilitoimistolle, kouluttaa hallituslaisia rahan käsittelyyn ja tositteiden käsittelyyn…Eikä vain JAMKOn suhteen vaan myös omistamamme osakeyhtiön JOPOn osalta. Vähän on hommat muuttuneet vuoden vaihteesta alkaen. Tässä sitä ruljataan nyt toiminnanjohtajana ja toimitusjohtajana samanaikaisesti. Elämä on lähes pelkkää exceliä.

Vaikka tehtävät on sinällään siirtyneet taloushallinnan puoleen aika reippaasti, ei tälläinen pinttynyt opiskelija-aktiivi pääse muistakaan opiskelijoita koskettavista asioista hevillä eroon. Edunvalvonta on lähellä sydäntä, ja nyt kun YTHS:n kanssa elellään jännittäviä aikoja (28.2.2011 päätetään pilottipaikkakunnat) on kaikenlaista vaikuttamista tehty suuntaan ja toiseen. Muistanpa tässä eräänkin Konkurssin Money Sails-risteilyn, jossa olin mukana vapaa-ajallani, ja päädyin lopulta käymään neuvotteluja YTHS:n suhteen toisen pilottipaikkakunnaksi hamuavan opiskelijakunnan kanssa yömyöhään. Ja yöllä on YTHS-aiheisia uniakin nähty. Mutta ei, ei ole stressi, vaikka joku työterveysihminen varmasti on nyt siellä hälytyskellot soiden valmiuksissa noutamaan minut vuodelepoon. Päinvastoin, viimeiset kaksi vuotta kun on tottunut tekemään JAMKO-hommia lähes 24/7 niin nyt työajalla (8h viitenä päivänä viikossa) tuntuu joltain päiväkerholta.

Ovela kettu kun olen ja perehtynyt AHOT-ohjeisiin (aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen), Tutkintosääntöihin sun muihin opiskelua ohjaaviin dokumentteihin, olen tietysti päättänyt suorittaa työharjoitteluni tässä JAMKOn toiminnanjohtajana toimiessa. Vähän saattaa mennä ohi Music and Media Management-alan, mutta toisaalta ei sitten yhtään.  Kyllähän JAMKO järjestää vaikka mitä tapahtumia, pyörittää markkinointia ja tiedotusta eri medioissa jne, jotenka oikeastaan voisi sanoa, että oman koulutusalan lisäksi tässä harjoittelussa tulee myös monen muun alan harjoittelut hoidettua.

Pääasia, että opiskelijoiden edunvalvonta tulee hoidettua, opiskelijakunnan toiminta pyörii ennallaan ja kehittyykin, ja että minun opinnot ei keskeydy siksi, että olen täysin intoutunut JAMKO-hommista. Suorittamalla työharjoitteluni tällä lailla, on oikeasti vielä 99% tsäännsi sille lupaukselle, jonka itse herra kaupunginjohtajalle viime kesänä annoin, että huolimatta opiskelija-aktiivivuosistani (2009 ja 2010, sekä nyt tämä työvuosi) aion valmistua alle ohjeajan (4 vuotta). Nyt tämä lupaus on jo lähestulkoon kiveen hakattu kun sen täällä julkaisen, joten ei muuta kuin exceleiden kimppuun yhä ahkerammin, josko sitä läpäisisi pakolliset financial accounting-kurssit sun muut.

Automaatiojäsenyys takaa edunvalvonnan kaikille

No niin. Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry linjasi 12.-13.11. Helsingissä pidetyssä 15. sääntömääräisessä liittokokouksessaan, että automaatiojäsenyys on se, mitä ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnissa tavoitellaan.

Poliittisen ohjelman sisällöstä väännettiin kättä useammassakin kohtaa, mutta erityisesti automaatiojäsenyyden tiimoilta. Työryhmäkäsittelyssä automaatiojäsenyys sai miltei positiivisen vastaanoton ja idea meni niin sanotusti heittämällä läpi. Mielenkiintoista, totesin itse asiaa käsitelleen työryhmän kokouksen tulokset kuultuani. Aiempina vuosina, siis useana vuonna automaatiojäsenyydestä on äänestetty ja sen vastustajat ovat kaataneet ajatuksen mennen tullen. Tänä vuonna oli toisin. Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TAMKO vastusti automaatiojäsenyyden lisäämistä poliittiseen ohjelmaan vielä liittokokouksen käsittelyssä työryhmän jälkeen. JAMKOn kannatti tamperelaisten esitystä viimeiseen asti. Asiasta vaadittiin jopa suljettu lippuäänestys mutta yllätyksekseni automaatiojäsenyyden puolesta äänestettiin reippaasti enemmän. Uudet tuulet puhaltaa näemmä liitossakin.

Onhan se ihan totta, että automaatiojäsenyys tekee ensisijaisen tehtävämme kaikkien opiskelijoiden edunvalvojana helpommaksi. Kun ei ole pakko tehdä työtä jäsenrekrytoinnin eteen, jää resursseja ydintehtävälle enemmän. Samalla YTHS-maksujen kerääminen opiskelijakunnan kautta ratkeaa. Mikäli YTHS aukeaa myös AMK-opiskelijoille tulevaisuudessa, kerää opiskelijakunnat opsikelijoiden omarahoitusosuuden samalla tavoin kuin ylioppilaskunnat jäsenmaksujensa yhteydessä. Samalla opiskelijat samassa AMK:ssa ovat saman arvoisessa asemassa, toisin kuin nyt. Automaatiojäsenyys tarkoittaa opiskelijakunnalle myös vakaampaa taloutta. Jäsenmaksut ovat vuodesta toiseen suurin piirtein saman suuruiset, joten talous siltä osin on vakaa. Kun opiskelijakunta saa rahansa jäsenmaksujen kautta, voi parhaimmassa tapauksessa käydä jopa niin, että opiskelijakunnasta tulee täysin omavarainen, eikä taloudellista tukea koululta enää tarvita niin paljoa. Tällöin opiskelijakunnankin on helpompaa nousta ongelmatilanteissa aidosti koulua vastaan, kun ei tarvitse olla pelko persuuksissa siitä, että rahahanat suljetaan.

Onneksi meillä JAMKin ja JAMKOn välit ovat vahvat, avoimet ja luotettavat. Vaikka koululta suurimman osan rahoituksestamme saammekin, ei se meitä ole estänyt kannanottoihin tai lausuntoihin, joskus jopa koulua syyllistäen tai sitä kohtaan hyökäten. Se on osa lakisääteisen asemamme myötä tekemäämme työtä, jonka ainakin JAMK on hienosti ymmärtänyt. Kauttamme tuleva palaute on otettu vastaan juuri oikealla tavalla; palautetta ei vain heitetä arkistojen kätköihin vaan ongelmiin puututaan ja muutoksia tehdään mahdollisuuksien mukaan. Meillä homma siis toimii siltä osin. Myös jäsenmäärä on kasvussa ja muutenkin hommat toimii hienosti. Ehkä tämä on yksi syy, miksi JAMKO niin vakaasti on automaatiojäsenyyden vastustajiin kuulunut kautta aikain.

Kenties nyt on meilläkin sopiva hetki muuttaa mieltä. Kun liitto näin on kerran linjannut, niin miksi päristellä vastaan? Onhan automaatiojäsenyydessä varmasti huonotkin puolensa. Tavallaan se rajoittaa opiskelijan järjestäytymisvapautta, tuo joillekin (jotka eivät muuten jäseniksi opiskelijakuntaan liittyisi) opiskeluaikaisia lisäkuluja, ja pahimmassa tapauksessa se laiskistuttaa opiskelijakunnan; jäsenistöä ei tarvitse enää pitää tyytyväisenä, kun jäsenyys on pakollista. Mutta tämähän on vain pahin mahdollinen uhkakuva. Kun opiskelijakunta toimii hyvin, ovat sen jäsenetkin iloisia, ovatpa he sitten liittyneet siihen pakosta tai vapaasta tahdosta. Ja vain huono opiskelijakunta lakkaisi välittämästä jäsenistään, vaikka jäsenmaksujen saanti olisikin automaattista. Tämän vuoksi en ainakaan itse henkilökohtaisesti usko, että JAMKOssa toiminta taantuisi millään tapaa. Ehei, eteenpäin pyrkivänä kehitysorganisaationa JAMKO varmasti nousisi automaatiojäsenyyden myötä täysin uudelle tasolle.

Kovin usein en tätä kuule omasta suustani, mutta nyt asiaa pitkällisesti ja tarkkaan harkittuani uskallan ehdottaa: käännettäiskö takki? Ja tässä kohtaa tämä on henkilökohtainen mielipiteeni, ei siis edustamani organisaation mielipide. Mutta ennen pitkää, mikäli poliittiseen ohjelmaan kirjattu tavoite automaatiojäsenyydestä kirjataan lakiin, on siihen kivempi siirtyä hyvillä mielin kuin hampaat irvessä vastarannan kiiskenä. Mielen muutos olisi siis ihan aiheellista.

Action plania vuodelle 2011

Taas on se aika vuodesta kun pohditaan toimintaa ensi vuodelle. Tästähän jo alkukuiset edustajistovaalitkin kielivät. Uutta toimintaa ja uutta tekijää on tulossa. Toimintasuunnitelmaa linjataan, talousarvioon pyöritellään plussaa ja miinusta mahdollisimman tasapuolisesti, strategian mukaisesti tietty. Laadukkuuteen tähtäävänä organisaationa päätimme myös iirtyä prosessiorganisaatiomalliin heti vuoden vaihteesta. Tämä kuitenkin tarkoittaa uusien toimijoiden perehdyttämistä jo muutaman viikon sisään, kun uusi hallitus valitaan edustajiston järjestäytymiskokouksessa.

Samanaikaisesti kun valmistellaan JAMKOn toimintaa ensi vuodeksi, valmistellaan myös Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL ry) ja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry:n toimintaa. Jälkimmäisen liittokokoukseen Helsinkiin matkaa opiskelijakuntamme delegaatio huomenna. Siellä pohditaan, puidaan, nylpytetään pilkkua ja väännetään ja käännetään, vaikka sitten läpi yön. On sääntömuutoksia, toimintasuunnitelmaa, talousarviota, tilinpäätöstä, toimintakertomusta, merkkiohjesääntöä, poliittista ohjelmaa ja vaikka sun mitä.

Tätä kahden päivän rutistusta varten on meilläkin hallitus viettänyt useamman pimenevän illan yhdessä lausemuotoja hioen, välillä asioista miekkoja kalistellen ja välillä täydellisessä symbioosissa. Eikä siinä vielä kaikki, oma puheenjohtajaehdokkaamme Aku Aarva varmasti joutuu koetukselle muiden opiskelijakuntien delegaatioiden haastatellessa ja tentatessa kaikkia ehdokkaita yön pikkutunneille kahden yön ajan. Ja tottakai me tenttaamme Akun kanssaehdokkaita. Pitäähän puheenjohtajalle varapuheenjohtaja ja hallitusjäsenet löytää, jotta liitto toimii ensi vuonna kuten me haluamme.

Lauantaina siis kaikille peukut pystyyn ja valtavat tsempit Akulle, jotta puheenjohtajuus liitosta tulee oikeaan osoitteeseen!!