JAMKOn matkassa

Opiskelijakuntatoimintaa nyt jo entisen opiskelijakuntatoimijan silmin

Tag Archives: maailmanmestaruus

Kultakuume vai huume?

Ei varmaan kenellekkään ole jäänyt epäselväksi kuka voitti jääkiekon kirkkaimman mitalin maailmanmestaruusmittelöissä. Ei jäänyt epäselväksi myöskään kuka hävisi ja sai hopean. 3ea-V5TiHhLRGCrHmXaDLH6__oOr-MqKsfYtGTnAWXOLkhpMWwTu1i-tE2SYB-0ktn-o9aEk18wCGWZSM6vhHdl1QWnW07yqfbC9d8zz0mvCfHQW9V7qZJ4rDIzJrUBeb-vMy9PcnSZ085o0JmyothHA.cr

Toisin kuin ehkä Facebookin kautta välittämäni viestit ovat kertoneet, minusta on hienoa, että Suomi voitti. Vihdoin 16 vuoden jälkeen oli kasassa joukkueellinen nuoria, innokkaita ja osaavia pelaajia, jotka päämäärätietoisesti paiskoivat kiekkoa maaliin pelistä toiseen, välillä hävitenkin. Hienoa, että vihdoin se työ johti myös parhaimpaan tulokseen. Ja mikäs tässä on iloita koko maan leveydeltä, onhan Suomi jääkiekkokansaa täys.

Se mitä en jaksa ymmärtää, on kaikki se voiton seurauksena ilmoille tullut. Tokihan sitä ihmiset hulluna kirmasivat sunnuntai-maanantai välisenä yönä pitkin katuja huutaen ja laulaen, autojen torvia töötäten ympäri Suomen. Ja mikä ettei, olihan tätä tosissaan odotettu 16 vuotta. Tietty se maanantaiaamuksi herätyskelloaan soimaan asettavia ehkä vähän harmitti, ettei uni tullut kun ulkona riekuttiin kovaäänisesti, mutta ei se minua oikeasti tosissaan häirinnyt.

Se mikä häiritsee, on A) hopealle selvinneen maan nöyryytys ja solvaaminen, maan lippuja polttaen ja ihmisiä väkivalloin kohdaten. Mikä ihme siinä on, ettei voitosta voi vaan nauttia, vaan energia tuhlataan hävinneen kimppuun hyökkien?  Jos joku on joskus huono häviäjä, näkisin tässä nyt, että on olemassa myös huonoja voittajia. Ja ne oikeat voittajat itse eivät tätä tehneet, vaan yleisö. Ne ketä katkerimmin on kotikatsomoissaan kovaäänisesti jakanut valmennuksellisia ohjeita, kuin itsestäänselvyyksinä, helppoahan se on kun ruutua tuijottaa. Tämä jälleen ihmetyttää suomalaisessa itsetunnossa, miksi voitto on meidän kaikkien, mutta häviö vain itse tekijöiden? Eikö meistä ole vastuunkantajiksi?

Samalla naurun aiheen antaa se, että huolimatta kaikesta lällättelystä ja uhittelusta Ruotsia kohtaan, ollaan täällä niinkin omaperäisiä, että voiton tultua lauletaan juurikin rakkaan hopeamaan jääkiekkomaajoukkueen tunnuslauluna tutuksi tullutta Den glider in:iä. Mielestäni se on enemmänkin kunnianosoitus kyseiselle taholle, joten onpa jännä.

Lisäksi se toinen asia eli B) jääkiekkoilijoiden ja valmennusjohdon alkoholikäyttäytyminen julkisessa edustustilaisuudessa. Minua suunnastaan harmittaa nähdä tuollaista. En minä sano, etteikö saisi juhlia suurta saavutusta, mutta tarvitseeko se tehdä oman liittonsa strategian (olkoonkin vuosille 2007-2010, uusi on vasta valmisteilla) vastaisesti, antaen esikuvaa nuorille? Joku näppärästi vastasikin tähän kysymykseen Facebookissa, ettei tämä yksi kerta varmaankaan ajanut nuoria alkoholinhuuruiselle tielle. Ei tietenkään aja. Päävalmentajakin totesi, että kyllä nuoriso varmasti ymmärtää. Ja ymmärtäähän se. Mutta miksi pitää ymmärtää? Miksi nuorille tulee edes antaa tilaa ymmärtää sellaista, ja samalla valistaa, että alkoholin käyttö on pahasta. Eikö tämä ole pienessä ristiriidassa? Sanokaa vaan kukkahattutädiksi, en mielestäni ole sellainen, vaan lähinnä toivoisin, että ihmiset toimisivat edustamiensa organisaation asettamien ohjeiden, odotusten ja tavoitteiden mukaisesti.4221_MIK560

Jääkiekkoliitto on strategiassaan nostanut arvokentälle terveelliset elämäntavat ja päihteettömyyden (s.6). Julkinen humalassa heiluminen ei mielestäni ole kovinkaan strategian mukaista. Olkoonkin, että kerran 16 vuoteen… Lisäksi sidosryhmäluettelossaan suuren yleisön kohdalla strategia linjaa kasvatustyötä ja yhteiskuntavastuuta (s.11). Voiko tästä kaikesta lipsua maailmanmestaruuden nimissä? Samainen strategia kun linjaa, että tahtotila on kansainvälisissä arvomittelöissä saavuttaa ykkösasema (s.4) jatkuvasti. Haistan taas ristiriitaisuutta. Pitäisikö strategiassa olla erityishuomautuksena, että mikäli ykkösasema saavutetaan, startegian muut kohdat mitätöityvät tietyksi ajaksi? Pitäisikö myös JAMKOn strategia muodostaa yhtä lahjakkaasti, nyt kun pian uudistus on edessä?

Hauskinta tässä koko jutussa on se, että suomalaisten itsetunto tuntuu perustuvan suurimmalti osalti jääkiekkomenestykselle. Kun sitten sanoo vähän pahaa tästä ehkä ihan vähän ylilyönniksi kääntyneestä vouhotuksesta, saa kimppuunsa ärhkäköitä puolustuskannalla olevia ihmisiä. Että mikä minä olen asiaa kommentoimaan, antaa poikien juhlia, eikö ne sitä ole muka ansainneet. No tottakai saavat juhlia, mutta voisivat tehdä sen vastuullisesti ja hyvien tapojen mukaisesti. Aivan se ja sama minulle vaikka vetäisivät kolmen kuukauden oksennusrännit, omapahan on asiansa. Ja on aivan turha kenenkään sanoa, että jääkiekkoilijat ovat esimerkillisiä alkoholinkäyttäjiä, jos kerran 16 vuoteen vetävät kännit mestaruuden vuoksi, ja että ovat joka vuosi 10 kuukautta kuivilla työnsä puolesta. Ihan tosi hei, tunnetteko te yhtään jääkiekkoilijaa? Kyllä sitä juhlintaa tapahtuu ympäri vuoden ilman mestaruuksia,  niinkuin normaaleilla ihmisillä. Mutta eihän siihen tarvitse puuttua, kun se tapahtuu baareissa, joihin lapset ja nuoret eivät pääse, eikä media tee tästä asiaa.

Ja jos lopputuloksena on se, että antaa voittajien juhlia, niin voisiko saman suvaita myös muille urheilijoille? Esimerkkinä vaan kohuksi noussut Vuoden urheilijaksi valitun Minna Kaupin voittotuulettelu. Ja miksei kuurojen leijonien MM-kultaa juhlittu koko kansan kesken torilla, jääkiekkoahan sekin on?