JAMKOn matkassa

Opiskelijakuntatoimintaa nyt jo entisen opiskelijakuntatoimijan silmin

Tag Archives: työharjoittelu

Yritys hyvä, hyödynnä opiskelijan osaamista

Anteeksi JAMK. Seitsemässä viikossa työntekijänä opiskelijakunnan palveluksessa olen oppinut johtamisesta, liiketoiminnasta, taloudesta, hallinnosta ja laeista enemmän kuin mitä ammattikorkeakoulumme on minulle 2,5 vuoden ja 148 opintopisteen aikana opettanut. Onhan näitä asioita tietysti käsitelty oman koulutusohjelmanikin kursseilla, mutta kyllä se vaan paremmin menee kalloon, kun joutuu ihan oikeasti asioita selvittämään, tekemään ja niistä päättämään.

Näiden alkuvuoden viikkojen aikana olen jo tutustunut asioihin, joita opinnoissa ollaan jokseenkin sivuttu ja sitä kautta käsitetty, että tällaisiakin asioita on olemassa ja niihin ehkä törmää sitten joskus hamassa tulevaisuudessa kun paperit koulusta on ulkona ja joku kiva pikkupomo on paperein ja haastatteluin saatu vakuutetuksi siitä, että meidät on hyvä palkata töihin. Ei sillä, että mitenkään väheksyisin saamaamme koulutusta. Se nyt vaan tuntuu olevan niin, että kyllä pitäisi suomalaisten korkeakoulujen pystyä parempaan, jos oikeasti aiotaan kansainvälisesti kilpailla laadukkaalla koulutuksella. Laadukkuutta voidaan tässä kohtaa mitata vaikkapa sillä, onko koulustamme valmistuneet alansa huippuosaajia vai vaan perus tekijöitä.

Kuten sanottua, suoritan tässä samassa työharjoitteluani. Tavallaan siis JAMK saa pisteet kotiin oppimisestani, onhan tämä kuitenkin 30 opintopisteen opintojakso. Kysymys enemmänkin kuuluu, että tulisiko ammattikorkeakoulun puolella enemmänkin painottaa työelämälähtöiseen oppimiseen? Eikö se käytännön oppiminen ole juuri se perustavan laatuinen erotus yliopisto-opiskelusta, jossa on ihan selvää istua luennoilla aamusta iltaan kuuntelemassa erinäisiä professoreita? Eikö tämän perusteella AMK-puolella opintojen tulisi todellakin painottua käytännön oppimiseen, eli työssä oppimiseen? On meillä kaikilla työharjoittelut ja projektiopinnot, mutta onko se tarpeeksi. Ehtiikö työharjoittelussa oppia riittävästi?

Paljon riippuu myös työharjoittelupaikasta. Ikävä kyllä korkeakoulutasollakin kuulee usein työharjoittelupaikoista, joissa puoli vuotta keitellään kahvia ja järjestellään papereita. Se ei ole oikein. Ei työharjoittelijan eikä työnantajan kannalta. Ei myöskään korkeakoulun kannalta, jonka nimi valmistuneen papereissa loistaa, kun hän niiden avulla on vastaanottanut oikean työpaikan, jossa sitten on ehkä huomattu, ettei tämä valmistuneen saama koulutus ihan riitä. Harmittaa todella, ettei moni yritys ole vielä keksinyt sitä mahdollista ja edullista potentiaalia, joka työharjoittelijoissa olisi heille tarjolla.

Edullisella tarkoitan sitä, että mielestäni työharjoittelusta niinkuin mistä tahansa tehdystä työstä on syytä maksaa palkkaa. Edes jonkin verran. Meilläkin JAMKOn kahvilassa on työharjoittelijoita, joille maksetaan palkkaa sen verran, että tulevat toimeen ja voivat kuitenkin nostaa opintotukensa normaalisti. Pienikin palkka sekä kannustaa työharjoittelijaa että mahdollisesti motivoi jatkossa yhä useampia opiskelijoita hakemaan paikkaa, jolloin työnantajalla on ihan oikeasti helmi tilanne, kun pääsee valitsemaan itselleen soveltuvimman työharjoittelijan.

Potentiaalilla taasen tarkoitan sitä, että opiskelijoillahan on se uusin osaaminen alalta kuin alalta. Yritykset voisivat hyvin kahmia kaiken sen uuden tiedon ja taidon itselleen työharjoittelijoiden kautta. Why not hei? Työharjoittelijat voivat jakaa osaamistaan myös muille yrityksen työntekijöille, tuoda uusia loistavia ideoita ja käytänteitä mukanaan ja firma säästää tuhansia sillä, ettei vuosittain tarvitse tilata ulkopuolisia konsultteja ja kouluttajia kertomaan sitä samaa asiaa. Puolestaan työharjoittelija saa itse hyvää kokemusta ja itsevarmuuttakin tekemäänsä työhön siitä, että hänen osaamistaan oikeasti hyödynnetään ja sitä arvostetaan.

Koska JAMKOkin omistamansa osakeyhtiön kautta tarjoaa palkallisia työharjoittelupaikkoja, haastankin tässä nyt kaikki tuntemani Keski-Suomen alueella operoivat yritykset toimimaan samoin. Ja please, muistakaa, että meillä JAMKissa on paljon kansainvälisiä opiskelijoita, jotka myöskin työharjoittelupaikkoja kaipaavat. Miettikääpä sitä mikä potentiaali kansainvälisen opiskelijan palkkaamisessa on… kielitaito, valmiit yhteydet ja verkostot muualle Eurooppaan ja jopa kauemmaksi.

Lue myös Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry:n kirjoitus työharjoitteluun liittyen: http://www.samok.fi/content/view/288/1/

Excel siellä ja excel täällä

Raha, raha, raha… Rahaa menee ja tulee, tulee ja menee. Kaikki liikenne pitää dokumentoida erilaisiin exceleihin, toimittaa tietoja kasapäin tilitoimistolle, kouluttaa hallituslaisia rahan käsittelyyn ja tositteiden käsittelyyn…Eikä vain JAMKOn suhteen vaan myös omistamamme osakeyhtiön JOPOn osalta. Vähän on hommat muuttuneet vuoden vaihteesta alkaen. Tässä sitä ruljataan nyt toiminnanjohtajana ja toimitusjohtajana samanaikaisesti. Elämä on lähes pelkkää exceliä.

Vaikka tehtävät on sinällään siirtyneet taloushallinnan puoleen aika reippaasti, ei tälläinen pinttynyt opiskelija-aktiivi pääse muistakaan opiskelijoita koskettavista asioista hevillä eroon. Edunvalvonta on lähellä sydäntä, ja nyt kun YTHS:n kanssa elellään jännittäviä aikoja (28.2.2011 päätetään pilottipaikkakunnat) on kaikenlaista vaikuttamista tehty suuntaan ja toiseen. Muistanpa tässä eräänkin Konkurssin Money Sails-risteilyn, jossa olin mukana vapaa-ajallani, ja päädyin lopulta käymään neuvotteluja YTHS:n suhteen toisen pilottipaikkakunnaksi hamuavan opiskelijakunnan kanssa yömyöhään. Ja yöllä on YTHS-aiheisia uniakin nähty. Mutta ei, ei ole stressi, vaikka joku työterveysihminen varmasti on nyt siellä hälytyskellot soiden valmiuksissa noutamaan minut vuodelepoon. Päinvastoin, viimeiset kaksi vuotta kun on tottunut tekemään JAMKO-hommia lähes 24/7 niin nyt työajalla (8h viitenä päivänä viikossa) tuntuu joltain päiväkerholta.

Ovela kettu kun olen ja perehtynyt AHOT-ohjeisiin (aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen), Tutkintosääntöihin sun muihin opiskelua ohjaaviin dokumentteihin, olen tietysti päättänyt suorittaa työharjoitteluni tässä JAMKOn toiminnanjohtajana toimiessa. Vähän saattaa mennä ohi Music and Media Management-alan, mutta toisaalta ei sitten yhtään.  Kyllähän JAMKO järjestää vaikka mitä tapahtumia, pyörittää markkinointia ja tiedotusta eri medioissa jne, jotenka oikeastaan voisi sanoa, että oman koulutusalan lisäksi tässä harjoittelussa tulee myös monen muun alan harjoittelut hoidettua.

Pääasia, että opiskelijoiden edunvalvonta tulee hoidettua, opiskelijakunnan toiminta pyörii ennallaan ja kehittyykin, ja että minun opinnot ei keskeydy siksi, että olen täysin intoutunut JAMKO-hommista. Suorittamalla työharjoitteluni tällä lailla, on oikeasti vielä 99% tsäännsi sille lupaukselle, jonka itse herra kaupunginjohtajalle viime kesänä annoin, että huolimatta opiskelija-aktiivivuosistani (2009 ja 2010, sekä nyt tämä työvuosi) aion valmistua alle ohjeajan (4 vuotta). Nyt tämä lupaus on jo lähestulkoon kiveen hakattu kun sen täällä julkaisen, joten ei muuta kuin exceleiden kimppuun yhä ahkerammin, josko sitä läpäisisi pakolliset financial accounting-kurssit sun muut.

JAMK lukuvuoden avajaiset 3.9.2010 –puhe: Kansainvälistyminen opiskelijan näkökulmasta

Arvoisat kaupunginjohtaja, rehtori, osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja ja hyvät kansainvälisen Jyväskylän ammattikorkeakoulun henkilöstö, opiskelijat ja yhteistyökumppanit. Opiskelijakunta JAMKOn puolesta minulla on ilo päästä puhumaan teille kansainvälistymisestä näin opiskelijan näkökulmasta.

Suomi on kansainvälistyvä maa. Prosessi on käynnissä ja ajoittaisia kasvukipuja esiintyy yhä. Suomessa asuu kuitenkin jo varsin laaja kirjo eri kulttuurien ja kansalaisuuksien edustajia, jotka ovat saapuneet Suomeen paremman elämän, opiskelun tai työn perässä. Tärkeä osa kansainvälistymisprosessia onkin sekä hyväksyä että oppia kansainvälisyys, sillä vain tätä kautta Suomi muuttuu kansainvälistyvästä maasta kansainväliseksi maaksi. Ydinasemassa tässä kehityksessä on nouseva sukupolvi, opiskelevat ja työelämään siirtyvät nuoret.

Kansainvälisyys, kielitaito ja laajat verkostot ovat tämän päivän valttikortteja. Opiskeluaikana näiden ominaisuuksien kehittämisen osallistuvat niin koulu, opiskelijakunta kuin yrityksetkin. Jyväskylän ammattikorkeakoulun jo valmistuneet ja tulevaisuudessa valmistuvat opiskelijat hakevat paikkaansa työelämässä maailmasta, jossa kansainvälisyys on osa arkirutiinia ja kansainväliset taidot ovat ennen muuta edellytys kuin hyöty tai etu. Kotimaassa työskentelevät kohtaavat arkityössään yhä useammin asiakkaina ja yhteistyökumppaneina ulkomaalaisia ihmisiä ja kansainvälisiä yrityksiä samalla kun moni suomalainen yritys kansainvälistyy ja valtaa markkinoita ulkomailta. Kuilu opintojen ja työelämän siirtymävälillä kasvaa nopeasti jos kansainvälisyyteen ei panosteta jo opintojen aikana.

JAMKissa kansainvälisyys on käsin kosketeltavaa. Yli 150 syksyllä saapunutta vaihto-opiskelijaa ja viiden eri degree-linjan, eli englanninkielisen koulutusohjelman, opiskelijat suorastaan pakottavat kansainvälistymään. Kielitaitoa vaaditaan niin opetustilanteissa kuin yleisessä kanssakäymisessä, sillä ruokaloissa, kahviloissa, opintotoimistoissa ja muilla osastoilla asioi päivittäin satoja kansainvälisiä opiskelijoita. JAMKin kansainvälisyys ei näy pelkästään opiskelijoissa vaan myös koko henkilökunnalta vaaditaan näkemystä ja kykyä kansainvälisyyteen.

Opiskelijakunta JAMKO valvoo osaltaan kansainvälisyyden huomioimista JAMKissa. JAMKOn oma viestintä pyritään toteuttamaan kaikilta osin myös englanniksi ja JAMKO International Club, tutummin IC, tarjoaa kansainvälisesti orientoituneille opiskelijoille laajan kirjon tapahtumia. Siinä missä Suomeen saapuvat vaihto- ja degree-opiskelijat saavat IC:n kautta jopa eksoottisia kokemuksia Suomesta, Lapinmatkoista suomalaiseen ruokaan, edesauttaa JAMKO International Club suomalaisia opiskelijoita kotikansainvälistymään. Ottamalla osaa IC:n toimintaan kansainvälistymisen edellytykset, verkostoituminen ja kielitaidon kehittäminen tarjotaan opiskelijoille myös muuta kautta kuin ulkomaanvaihdon tai -harjoittelun kautta.

IC:n ohella tärkeä kansainvälistymistä edistävä toiminto JAMKOlla on tutorointi. Opiskelijakunta rekrytoi ja kouluttaa opiskelijatutorit vaihto- ja degree-opiskelijoita varten. Koulutukset kansainvälisille tutoreille toteutetaan täysin englannin kielellä, rohkaisten tulevia tutoreita käyttämään kielitaitoaan avoimesti ja häpeilemättä. Meissä suomalaisissa kun tuntuu asuvan sellainen pieni häpeän tunne, joka nostaa päätään jos ei olla täydellisiä kaikessa. Tekemällä kuitenkin oppii, ja itsekin degree-linjan opiskelijana tiedän, että kieltä oppii parhaiten puhumalla. Verrattuna ensimmäiseen opiskeluvuoteeni JAMKissa, huomaan nykyisin käyttäväni englantia yhä useammin ja rohkeammin, vaikken vieläkään kieltä täydellisesti puhu. Yritys kuitenkin palkitaan aina, ja pääasiahan on, että viestini ymmärretään.

Tämän asenteen toivon ja uskon leviävän myös muille monikulttuurisissa ympäristöissä työskenteleville. Silti liian usein tulee vastaan opiskelija suomenkielisestä koulutusohjelmasta, joka pelkää puhua englantia. Kaikkihan me opiskelemme kuitenkin korkeakoulussa, ja takanamme ovat usean vuoden kieliopinnot peruskoulusta ja toisen asteen opinnoista. JAMKissa opiskelijat suorittavat myös pakollisia työelämän kieliopintoja, joten uskon talon jokaisen opiskelijan omaavan tarpeellisen kielitaidon pieneen ”small talkiin” tai ulkomaisten opiskelijatovereidemme opastamiseen niin opintoihin liittyvissä kysymyksissä kuin oikean luokkatilan löytämisessä.

Kielitaidon puutteen sijaan kyse onkin lähinnä rohkaisun puutteesta. Pelkästään kieliopinnoilla ei puhetta synny, vaan opiskelijoihin tulee istuttaa uskalluksen siemen. Sama koskee myös henkilöstöä. Vierasta kieltä, kuten englantia, on lähes mahdotonta puhua äidinkielen tasoisesti, mutta sillä ei ole merkitystä kansainvälisille opiskelijoille, joista vain harvat puhuvat itse englantia äidinkielenään.

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä JAMKissa tulisi vuoteen 2012 mennessä lähes tuplata. Kansainvälistyminen on hyvä ja välttämätön asia, mutta opiskelijan näkökulmasta se ei onnistu väkisin. Vetovoimaa koulussamme toki löytyy, mutta kansainvälistyminen tulisi tapahtua olemassa olevien resurssien puitteissa.

Tällä hetkellä JAMKOn huolenaihe on, opiskelijoilta saadun palautteen perusteella, juurikin resursseissa. Keväällä JAMKOn Jupinaviikon aikana kerätyn palautteen perusteella osa kansainvälisiä ryhmiä opettavista lehtoreista ei ole kielitaidoiltaan vaadittavalla tasolla oli sitten kyse puhtaasta taidosta tai uskalluksesta. Asiaa on käsitelty monessa JAMKin työryhmässä ja JAMKO uskoo asiaan tulevan parannusta esimerkiksi lisäkoulutuksen muodossa. Me opiskelijat olemme täällä oppimassa elinikäistä oppimista ja mallia siinä näyttävät juuri meitä opettavat henkilöt. Maailma muuttuu ja niin mekin siinä mukana. Tai toivottavaa se ainakin olisi…

Koska ulkomaiset opiskelijamme asuvat Jyväskylässä ja käyttävät seudun palveluita miltei joka päivä, vaikuttaa ammattikorkeakoulumme kansainvälinen ilmapiiri ihan koko Jyvässeutuun. Kaupungilla kulkiessa huomaa yhä useammassa liikkeessä erilaiset ohjeet ja aukioloajat myös englanniksi kirjoitettuna. On miellyttävää huomata, että Jyvässeudun alue huomioi kansainvälisiä ihmisiä yhä enenevässä määrin, joskin parannettavaa vielä löytyy.

Vaikka JAMKOn kouluttamat tutorit ohjaavatkin opiskelijoita lähes kädestä pitäen opintojensa ja Suomessa asumisen alkumetreillä, on silti hyvä, että myös kaupunki ja siellä liiketoimintaansa harjoittavat yritykset ovat valmiudessa palvelemaan seudun kansainvälisiä asiakkaita.

Jyvässeudulla ja Keski-Suomessa toimivilla yrityksillä on mainio mahdollisuus hyödyntää sitä kansainvälistä osaamista ja potentiaalia, jonka JAMK suorastaan tarjottimella heille tarjoaa. Kansainväliset, ulkomailta saapuneet, tutkinto-opiskelijat suorittaisivat mielellään tutkintoonsa kuuluvan työharjoittelun Suomessa ja erityisesti Jyvässeudulla, joka heille on opintojen myötä tullut tutuksi. Potentiaalia ei kuitenkaan hyödynnetä, sillä harjoittelupaikkoja on vaikea löytää opiskelijalle, jonka äidinkieli ei ole suomi. Pääkaupunkiseutu on kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelupaikkojen suhteen edelläkävijä Suomessa, mutta JAMKin ja JAMKOn tavoite on, että mahdollisimman moni Jyväskylässä opiskelevista jäisi paikkakunnalle. Useille opiskelijoille portti työelämään on juurikin harjoittelu. Tiedättehän, vähän jalkaa oven väliin ja niin edespäin.

Yritykset puolestaan saisivat itselleen kansainvälisistä työharjoittelijoista paljon. Ei pelkästään kokemuksia ja tilaisuuden prepata kielitaitojaan, vaan esimerkiksi kehittää organisaatiota ja sen toimintaa kansainvälisemmäksi. Opiskelijoiden keskenään luomat verkostot opiskeluaikana saattavat työelämässä olla varsin arvokkaita, ja ulkomaiden valtaamista business-mielessä suunnittelevat yritykset saisivat tästä itselleen paljon hyötyä. Kunhan se potentiaali vain huomattaisiin ajoissa, eikä sitten kun on jo myöhäistä. Kansainvälisyys tulee isoksi osaksi elämäämme, myös tänne Keski-Suomeen, halusimmepa sitä tai emme. Me opiskelijat olemme siihen valmiita ja innolla odotammekin miltä Jyväskylä jo viiden vuoden kuluttua näyttää, tai enemmänkin miltä se kuulostaa.

Kysymys kuuluukin, oletteko te valmiita kansainvälisyyteen?